Muisteltu lyhyiden kauhutarinoiden kokoelma on ruotsalaiskirjailijoiden teksteistä koottu Keskiyön kummitusjuttuja (Kolibri, 2003). Morsian katoaa kuurupiilon aikana Gunila Ambjörssonin tarinassa Kadonnut morsian. Vahakabinetin keltasilmäinen noitanukke tavataan tarinassa Vahanukke, jonka on kirjoittanut Ewa Christina Johansson. Hänen on myös giljotiinitarina Jonon viimeinen.
Hei!
Epäilisin, että nimi on lähtöisin paikannimestä. Kokkolasta löytyy Masar-niminen paikka. Esimerkiksi Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar on syntynyt Kokkolassa.
Vaski-kirjastojen varausjärjestelmästä lähetetään noutoilmoitus asiakkaalle hänen toivomallaan tavalla joko tekstiviestillä, sähköpostitse tai kirjepostina. Nopeiten viestin saa tietysti sähköisesti. Varausta pidetään viikko ja noutamatta jättämisestä laskutetaan 2 € sakkomaksu.
Ranskalaisen Gerad Danyelin säveltämä ja useilla kielillä levyttämä Butterfly oli Euroopan laajuinen menestys vuonna 1971. Suomeksi laulun levyttivät melko tuoreeltaan Paradise sekä Fredi. Suomenkieliset sanat teki Pertti Reponen.
Butterflyta ei ole julkaistu suomalaisena nuottiversiona, mutta ranskan- ja saksankielisin sanoin sen nuotit löytyvät mm. näistä kokoelmista:
140 deutsche Schlager der 70er und 80er Jahre (978-3-86543-978-9, 2018)
Chanson d'amour : 16 famous French pop songs (978-3-79575-937-7, 2000)
Nuotteja voi tiedustella kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Kyseessä voisi olla Pentti Saaritsan runo Luxembourgin puistossa. Tosin runossa patsas ei sulje silmiään, vaan painaa käden sydämelleen.
Netistä runoa en löytänyt. Runo on Saaritsan kokoelmasta Oltava on (1995) ja löytyy myös kokoelmasta Pohjakosketus : 30 vuotta runoa (1998). Molemmat kirjat löytyvät Keskikirjastoista https://keski.finna.fi/
Kyseessä on todennäköisesti venäläinen kansansatu Pakkanen (Морозко, Morozko). Kuvaamallasi tavalla kuvitettuna se voisi olla alla oleva kuvakirjapainos vuodelta 1971 (Weilin+Göös).
Finna.fi: Pakkanen https://finna.fi/Record/vaari.905289
Kirjasampo: Pakkanen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lascaux'n luolamaalauksista on vähän suomenkielistä kirjallisuutta. Ulla-Leena Lundbergin kirjassa Metsästäjän hymy: matkoja kalliotaiteen maailmassa (2014) on yksi luku Lascaux'sta. Myös Heikki Kaskimiehen kirjassa Muinaiset valtakunnat: kivikaudesta vuoteen 970 eKr (1998) ja Leena Rantasen Seitsensormisessa omakuvassa (1979) Lascaux'n luolat mainitaan.
Vuonna 1958 Osmo Wiio julkaisi nuorten seikkailuromaanin nimeltä Lascaux'n luolat.
Finna.fi-aineistotietokannasta voi hakea aiheesta materiaalia esimerkiksi hakusanalla kalliotaide.
Seuraavan linkin mukaan junalla pääsee Bluewater ostoskeskukseen ainakin seuraavilta asemilta: Charing Cross, Waterloo East, London Bridge sekä Canon Street asemilta. Junista jäädään poist Greenhithe asemalla. Asemalta matkaa jatketaan sukkulabussilla (Fastrack bussilla,linja/service B). Junat kulkevat viidentoista minuutin välein. Lippua ostettaessa on manittava, että matkan kohde on nimenomaan Bluewater, jolloin lipun hintaan sisältyy myös sukkulabussin hinta.
http://www.bluewater.co.uk/home/welcome/how-to-get-here/by-train
Vuoden 2019 lopun tietojen mukaan mainituilla viidellä alueella asui 1 215 343 asukasta. Koko maan asukasluku oli tuolloin 5 525 292, joten alueiden väestö edusti noin 22 prosenttia koko maan väestöstä.
https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaestotiedot
Emme juuri onnistuneet löytämään tietoa Looney Tunes -hahmojen paikantumisesta todelliselle Yhdysvaltojen kartalle.
Space Jam -elokuvassa vuodelta 1996, jossa oikeiden näyttelijöiden rinnalla esiintyvät myös Looney Tunes -animaatiohahmot, Looney Tunes -hahmot asuvat fiktiivisessa Looney Tune -maassa, ja Tune Town -nimisessä kaupungissa.
https://space-jam.fandom.com/wiki/Tune_Town
https://en.wikipedia.org/wiki/Looney_Tunes
https://en.wikipedia.org/wiki/Space_Jam
Listaan sinulle Kuopion kaupunginkirjaston valikoimista löytyviä teoksia, joista voisi olla hyötyä ja joihin kannattaa tutustua. Voit itse arvioida, mitkä niistä soveltuisivat opinnäytetyössäsi käytettäviksi. Kirjojen joukossa on tietokirjoja ja elämäkertoja. Henkilöbrändäys, markkinointiviestintä, brändin ja imagon rakentaminen:Henkilöbrändi : asiantuntijasta vaikuttajaksi | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioEinsteinista Almaan : vahvan henkilöbrändin tunnusmerkit | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioOman elämäsi superstara : toteuta ammatilliset unelmasi | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (huumorisävytteinen lähestymistapa aiheeseen)Missimatka oman elämän brändilähettilääksi | Kuopion kaupunginkirjasto | KuopioKasvua somesta...
Tämä John Boormanin elokuva vuodelta 1974 on sittemmin julkaistu sekä DVD- että BD-versiona, jotka kummatkin voi tilata turvallisesti esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta (verovapauden takia kannattaa käyttää eurooppalaista kauppaa, esimerkiksi http://www.amazon.co.uk). DVD:n saa sieltä alle 10 eurolla. Näistä suurista verkkokaupoista tilaaminen on helppoa ja turvallista, eikä asiakas joudu huijatuksi tai muuten vaaraan. Pohjoismaissa toimiva CDON.Com ei jostain syystä tätä elokuvaa tarjoa, mutta kyllä se siis saatavana on.
Divarit tarjoavat myös elokuvia DVD-muodossa, mutta etsiminen on tietenkin hidasta ja sattumanvaraista. Nettihuutokaupoissa tällaisia vanhoja elokuvia on koko ajan tarjolla. Kirjastojen kokoelmiin tätä elokuvaa ei ole...
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:
https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Alkuperäisäänitettä kääreineen ei HelMet-kirjastoista löydy.
Yleisradion Fono-tietokannassa (http://www.fono.fi/ ; vapaasti verkossa käytössä) on tarkat tiedot Yleisradion äänilevystön äänitteistä. Tästä tietokannasta löytyy lainaamasi albumi (Mörri-Möykyn toivekonsertti : 27 toivottua lastenlaulua, Finnlevy 1988), jolla on Tapiolan Yhteiskoulun oppilasryhmän esittämänä ja Erkki Pohjolan johtamana kappale Mörri-Möykky, jonka on säveltänyt Marjatta Pokela ja sovittanut Nacke Johansson. Enempää tietoja ei sielläkään ole. Vuodelta 1976 olevaa Mörri-Möykkyä ei Fonosta löydy.
Warner Music Finlandista, johon Finnlevy liitettiin 1990-luvun alussa, kehotettiin kysymään tekijänoikeusjärjestö Gramexista. Sieltä taas kerrottiin, että heillä kyllä on...
Otto Varhia on suomentanut Nils Ferlinin runon Stjärnorna kvittar der lika. Runon otsikko on suomennettu Mitä tähdet piittaisivat ja runo sisältyy Varhian toimittamaan teokseen Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta (WSOY, 1946). Antologia kuuluu muutaman Helmet-kirjaston kokoelmiin, joten voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx?PoemID=11feda21-b517-4f1f-8891-2dcfdd218406
http://www.helmet.fi/
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Kyseessä on Antero Viirren säveltämä ja Yrjö Hormian (aiemmin Häyrynen) sanoittama hengellinen laulu, joka alkaa sanoin "Suo mulle uskallus, mi säilyy aina".
Laulu sisältyy esimerkiksi teoksiin Hengellisiä lauluja (toim. Markku Kilpiö, 2001) ja Hengellisiä lauluja ja virsiä : Nuottipainos (toim. Tauno Pylkkänen, 1979).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voitte tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kyseessä lienee muunnelma vanhasta germaanisesta nimestä Gottschalk (Godescalc), joka tarkoittaa "Jumalan palvelijaa". Latinankielinen muoto on Godeschalcus tai Godescalcus. Skandinavian kielissä nimi esiintyy yleensä muodossa Gottskalk tai Gotskalk ja se tunnetaan ainakin Ruotsista ja Norjasta sekä Islannista.
Muoto "Gotskalkki" lienee Suomessa syntynyt muunnos, samoin muoto "Gotshalkki". Ilman tarkempaa sukututkimusta on vaikea sanoa, onko nimi kantautunut Norjan vai Ruotsin puolelta. Nettihakujen mukaan nimeä on esiintynyt Karjalankannaksella sijaitsevassa Kuolemanjärven kunnassa 1800-luvulla.
Heikki Poroila
