Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Yksi varteenotettava ehdokas etsimäksesi kirjaksi voisi olla Sara Kadeforsin Hei Sandor, täällä Ida (Tammi, 2003).
"Yhdeksäsluokkalaiset Sandor ja Ida kiinnostuvat toisistaan netin keskustelupalstalla, koska molempien viestit poikkeavat tavallisuudesta. Heidän välilleen syntyy todellinen ystävyys, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet. Pian molemmat odottavat jo koulussa, että pääsisivät kotiin lukemaan sähköpostinsa. Aluksi kumpikaan ei paljasta todellista henkilöllisyyttään, vaan keksii itselleen roolin. Mutta entäpä kun Sandor tulee Tukholmaan ja soittaa Idan ovikelloa?"
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Seireeni (Сирена, 1887).
Juhani Konkan suomennos novellista sisältyy kokoelmiin Valitut novellit 1 (1959) ja Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (1985).
Novelli on suomennettu aiemmin nimellä Oikeudenistunnon jälkeen Keskisuomalainen-lehteen (25.9.1926), mutta tässä yhteydessä kääntäjästä tiedetään vain nimimerkki P. L.
https://finna.fi/Record/arto.017519720
https://www.unz.com/print/AmMercury-1947mar-00354/
https://www.tommisal.fi/tsehovteos.php?id=126
https://ru.wikisource.org/wiki/%D0%A1%D0%B8%D1%80%D0%B5%D0%BD%D0%B0_(%D…
Ainoa Suomesta löytämäni Ingeborgintie sijaitsee Helsingissä, Tapaninkylässä. Helsingin kadunnimien historiasta on tehty julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…;
Julkaisussa 3 kerrotaan että Ingeborgintie olisi nimetty "Immolantien mukaan. Immolantie on saanut nimensä vanhasta talonnimestä Immus. Talonnimi Immus on tulkittu syntyneeksi Ingeborg -nimestä."
Kysyjän tarkoittama Aili Somersalon kirja Vaarojen polku on julkaistu vuonna 1930 (Gummerus). Lainattava kappale Helsingin Pasilan kirjavarastosta, HelMet (http://luettelo.helmet.fi/record=b1521721~S9*fin), Tampereella se on kotiseutukokoelmassa, jota ei lainata. HelMetin kappaleen voi kaukolainata Turun kaupunginkirjaston kautta.
Heikki Poroila
Eleanor Hibbert -niminen kirjailija on käyttänyt nimimerkkinään Victoria Holtin ja Philippa Carrin lisäksi Jean Plaidya. Jean Plaidyn nimellä kirjoitettuja teoksia ei ole kuitenkaan suomennettu.
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta...
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
HelMet-kirjastokortin saa asuinpaikasta riippumatta.
Valitettavasti kortin saaminen edellyttää käyntiä jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä (Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Vantaalla)ja henkilöllisyyden toteamista. Ei haittaa, vaikka kortille tuleva osoite on Sipoossa.
Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen.
https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Olympiakisojen seiväshypyssä on suurin ero voittajan ja hopealle sijoittuneen välillä ollut miesten sarjassa Antwerpenissa 1920, 39 cm:1. Frank Foss USA 409 cm (ME)2. Henry Petersen DEN 370 cmNaisten sarjassa suurin ero syntyi Pekingissä 2008, 25 cm:1. Jelena Isinbajeva RUS 505 cm (ME)2. Jennifer Stuczynski USA 480 cm
Hei,
visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvasto ylläpitää taiteilijaluetteloa. http://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Sieltä löytyneiden Dixon - nimisten taiteilijoiden joukosta ei löytynyt vastaavaa signeerausta. Myöskään google-haut eivät vastaavuuksia tuoneet vaikka Dixon aika yleinen sukunimi onkin ja sen nimisiä taiteilijoita on paljon. Esimerkiksi Maynard Dixon. https://www.maynarddixon.org/
Arvelen maalauksen olevan kuvan perusteella ns sisustustaulu etenkin sen romanttisen ja aika stereotypisen aiheen valossa. Nätti se on ja voinet hyvällä omallatunnolla lahjoittaa tai myydä sen siitä pitävälle - onhan se kuitenkin oikea öljymaalaus.
Ystävällisin terveisin,
