Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Avainlippu on suomalaisen työn merkki. Avainlipputuotteen tai -palvelun täytyy olla kotimaisuusasteeltaan yli 50%. Monien tuotteiden prosenttiosuus on yli 80%Avainlippua haetaan avainlipputoimikunnalta ja sen käyttö maksaa vähintään 109€/vuosi. Maksu määräytyy yrityksen liikevaihdon mukaan. Linkki Avainlippu sivustolle.
Tätä tekstiä emme tunnistaneet. Mistä olette löytänyt sen? Voisiko kysessä olla omasta ystävälle omistetusta värssystä? Esimerkiksi virsikirjasta sitä ei löydy, etsin sitä avainsanalla uuden verkkovirsikirjan testiversiossa, https://beta.virsikirja.fi/, en löytänyt kirjastojen aineistohausta enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ enkä myöskään Youtubesta. Myöskään värssykokoelmista, esim. https://www.positiivarit.fi/ ei löytynyt tällaista tekstiä. Selailin myös kokotekstitietokantoja, joita on koottu Makupalat.fi:n kokotekstijulkaisuihin,http://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123417&sort=title&order=a… , mutta en löytänyt sieltäkään.
Vaestorekisterikeskus (Population Registry Centre) can possibly help you in locating your friend. The address is: Kellosilta 4, 00520 Helsinki. Web-address: http://www.vaestorekisterikeskus.fi
Lassi Nummella on kokoelmassaan Lähdössä tänään (1977) runo, joka alkaa sanoin "niin kauan kuin olemme tällä rannalla", mutta jatko ei täsmää kysymyksen säkeiden kanssa. Vaikuttaa siltä, että tässä esitetyssä muodossa runoa ei ole muualla kuin osana Aulis Sallisen laulusarjaa Elämän ja kuoleman lauluja. Ondine-yhtiön vuonna 1995 julkaiseman Elämän ja kuoleman lauluja -CD:n tekstivihkosen mukaan Sallisen tarkoitus oli ensin käyttää Nummen Requiem-kokoelman runoja, jotka Leonid Bashmakov oli säveltänyt vuonna 1989. Runoilijaa runojen kaksoiskäyttö kuitenkin häiritsi, ja niin Sallinen sai käyttöönsä uuden runosarjan, joka paremmin vastasi säveltäjän omaa maailmankatsomusta.
20152205_suomi.pdf (yle.fi)
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
Vaskin verkkokirjastosta voit hakea näitä asiasanalla tosi-tv tai asiasanalla televisio-ohjelmat. Esimerkiksi tarkennetun haun kautta yhdistelmällä televisio-ohjelmat/aihe ja 84.2/luokitus saat näkyviin romaaneja, joissa aiheena on televisio-ohjelmat. Hakua voi vielä rajata vasemmalla olevista vaihtoehdoista niin, että valitsee aineistotyypiksi kirjan ja kohderyhmäksi aikuiset. Näin saat rajattua listaa aikuisten romaaneihin. Tästä linkistä pääsee suoraan esimerkin mukaiseen hakutulokseen https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=televisio-...
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen.
Nykyisen Lappeenrannan alueella henkilöliikennettä on ollut seuraavilla asemilla: Törölä, Melkkola, Hytti, Lappeenranta (vanha ja uusi asema), Rapasaari, Lauritsala, Muukko, Joutseno, Jänhiälä ja Rauha (Karjalan radalla).
Pietarin rata ja oikorata: Pulsa, Tani, Raippo, Simola, Rikkilä ja Vainikkala.
Lähde: Jussi Iltanen: Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (2009).
Hei,Tähän löytynee parhaiten tietoa Kansalliskirjaston digitoidusita aineistoista. https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi hakemalla: kiulu hinta, löytyy hintaluettelot tynnyritehtaan teoksista vuosilta 1919 ja 1938.https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kiulu%20hinta&orderBy=RELEVANCEVastaavasti voit hakea leivän hintaa yms. Löytynee ainakin suuntaa antavaa tietoa.
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus...
Englanniksi näyttää löytyvän suhteellisen vähän Suomen oikeusjärjestelmää yleisellä tasolla kuvaavaa kirjallisuutta. Nekään eivät kaikki ole kovin tuoreita ja saattavat sisältää viittauksia lakeihin tai niiden osiin, jotka ovat jo vanhentuneet. Tällaisia teoksia löytyy Helmet-kirjastosta ja Helka-kirjastoista seuraavia:
- Access to Finnish law / Aapo Surakka (Sanoma Pro, 2012)
- An introduction to Finnish law (Finnish Lawyers' Publishing, 2002)
- Constitutional law in Finland / Ilkka Saraviita (Kluwer Law International, 2012)
- Doing business in Finland : taxation, accounting (KHT-Media, 2005)
- Finnish labour law in practice / Markus Äimälä, Johan Åström, Mikko Nyyssölä (SanomaPro, 2012)
- Intellectual property law in Finland / Niklas...
Kysymyksen sisältämistä vihjeistä tulevat ensimmäisenä mieleen Kenneth Birdin kaksi Minäpoika-kirjaa, Minäpoika (1975) sekä Minäpoika ja kitupiikin aarre (1977), joissa seikkailevat kiertävä kattilanpaikkaaja Timothy Hogan ja hänen kohtaamansa puhuva terrieri Minäpoika. Kirjojen tapahtumat tosin sijoittuvat pääosin Irlantiin. Ensimmäisessä kirjassa kyllä liikutaan myös Lontoossa.
Minäpoika | Kirjasampo
Minäpoika ja kitupiikin aarre | Kirjasampo
Kyseinen satu on H.C. Andersenin Tuhma-Jussi. Satu löytyy esimerkiksi Vakaa tinasotamies; Tuhma Jussi -teoksesta, jonka tiedoissa tarinaa kuvaillaan näin: "klassisen hauska satu kuninkaantyttärestä, joka asettaa kosijoilleen hankalan tehtävän. Prinsessan ja puoli valtakuntaa vie Tuhma-Jussi, joka saapuu kuninkaanlinnaan ratsunaan vuohipukki ja mukanaan kuollut varis, risa puukenkä ja taskullinen mutaa".
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
Varausten päivämäärää ei valitettavasti pysty muuttamaan Kirkes-Finna-verkkokirjastossa. Voit kuitenkin siirtää lähestyvien varausten päivämäärää kirjaston asiakaspalvelussa, vaikka samalla kun noudat saapuneita varauksia.
Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...
