En onnistunut löytämään muita tällaisia sanoja. Asiaa voisi vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut.Täsmällisesti ottaen pyältää-verbissä kyseessä ei ole diftongi, vaan vokaaliyhtymä. Se on nimitys sellaiselle kahden vierekkäisen eri vokaalin jonolle, jossa vokaalit kuuluvat eri tavuihin. Diftongissa vokaalit kuuluvat samaan tavuun. Ks. esim. Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:diftongi.
Polamk vahvistaa sivuiltaan löytyneessä artikkelissa nuo tietosi. https://polamk.fi/historiamme
Theseus palvelusta löytyy lisäksi Jansson, Julia; Kari, Markus; Kokkonen, Ilja; Kostiainen, Aura (2018): Muodollisesti pätevä? - Poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa.
Poliisimuseon sivuilta löytyy lisää poliisikoulutuksen historiaa. https://poliisimuseo.fi/poliisikoulutus
"Tampereella poliisikoulutuksen historia alkaa vuodesta 1974, kun kaupunkiin perustettiin Poliisiopiston alainen Poliisin kurssikeskus. Opetus järjestettiin Pohjolankadulla keskustan tuntumassa, ja oppilasasuntolat sijaitsivat Hervannassa. Vuonna 1986 oppilaitoksesta tuli itsenäinen yksikkö, Poliisikoulu. Vuonna 1993 Poliisikoulun opetus siirtyi Hervantaan...
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä. Ennen vuotta 1939 painetut lehdet ovat vapaasti käytettävissä. Voit siis itse käydä läpi vuoden 1859 lehtiä ja etsiä tietoja uutisista.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot : https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Vuoden 1859 lehdet : https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&year=1859
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Kyseessä lienee tämä seuraava runo ja koska se on julkaistu nettisivulla, uskallan liittää sen tähän sellaisenaan:
Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.
Kun epätoivo tulee
ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.
Minä pitelen niistä kiinni.
– Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa"
Runo löytyy netistä nettisivulta (linkki) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/22/rakastettu-runoilija-91-vuotia…
Koska sivulla on aika monta runoa ja muuta asiaa, pitää runoa vähän etsiskellä sieltä.
Eeva Kilven teos "Ennen kuolemaa" on lainattavissa kirjastoista taas sitten kun kirjastot avautuvat.
Teoksen tiedot Helmet-kirjastoluettelossa (linkki):
https://...
Maailmanloppu voidaan käsittää eri tavoin. Maailmanlopun ajoittaminen riippuu paljolti siitä, mitä maailmanlopulla oikeastaan tarkoitetaan. Maailmanloppu-termi voi viitata kaiken olevaisen tuhoutumiseen maailmankaikkeudessa, mutta usein sillä tarkoitetaan rajatummin elämän (etenkin ihmiselämän) tuhoutumista maapallolla.
Tieteellisestä näkökulmasta kosmologian yksi tutkimuskohde on maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo. Tiedeyhteisössä ollaan suhteellisen vahvasti samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa alkuräjähdyksestä ja se laajenee jatkuvasti. Useimpien tutkijoiden mukaan maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan loputtomiin, mutta on olemassa myös kilpailevia teorioita, joiden mukaan laajeneminen päättyy joskus....
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta...
Äänitteiden tiedoissa tekijöitä ei mainita. "En yksin uskalla" -niminen laulu sisältyy nuottiin Huttunen, Aimo: "Laulun sanoma. 3" (Prisma, 1985). Laulu alkaa: "En yksin uskalla, en tahdokaan mä en." Huttunen on myös laulun säveltäjä, sanoittaja on Liisa Ylönen.Voit tarkistaa nuotin saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005)
Näillä tiedoilla emme valitettavasti löytäneet Aaro Hellaakosken tuotannosta sopivaa runoa. Hellaakoskella on äiti-aiheinen "Äiti, anna anteheksi" -runo, mutta se ei taida olla nyt kyseessä. Tämä runo sisältyy Maininki ja vaahtopää -kokoelmaan (1924), joka löytyy esimerkiksi Runot 1916-1928 -kokoelmasta. Kokoelmaa on saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja voit tarvittaessa varata sen omaan kirjastoosi. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.311132?sid=5292728151Selailimme lisäksi äideille omistettuja runoantologioita, ja Koskenniemen ja Sarkian Koottujen sisällysluetteloita. Esittämälläsi sanoilla ei kuitenkaan löytynyt sopivaa runoa. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%A4idit+antologiat+82.2&type=AllFields&limit=20...
Asiasanoilla osakeyhtiöt ja vahingonkorvaus tai asiasanoilla osakeyhtiöt ja rikokset löytyy aineistotietokannasta (http://kirjasto.lahti.fi) viitteitä, joista aihettasi parhaiten selvittävät kirjat:
- Koski : Osakeyhtiölaki selityksin II (2000)
- Rapakko: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvoite kehittyneillä pääomamarkkinoilla (1989)
- Salminen: Velallisen rikos (1998)
- Savela: Vahingonkorvaus osakeyhtiössä (1999)
Myös yleisissä osakeyhtiöitä käsittelevissä kirjoissa selvitetään vahingonkorvausvelvollisuutta.
- Norri: Osakeyhtiö : käytännön käsikirja (1997)
- Uusi osakeyhtiölaki - ja mitä se on käytännössä (1997)
- Osakeyhtiölaki = Lag om aktiebolag (1999)
Opinnäytteitä mm.
- Hyyryläinen, Tomi: Tilintarkastajan ja...
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Tonttulan lapset, jonka ruotsinkielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1910. Suomeksi kirjasta on julkaistu useita painoksia, ensimmäinen vuonna 1924 ja tuorein vuonna 1995. Kansikuva on nähtävillä esim. Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512047489. Göteborgin yliopiston sivuilta on mahdollista ladata pdf-muodossa koko alkukielinen teos: https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/79501.
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
En valitettavasti löytänyt kysymykseesi vastausta. Ilmeisesti syytä Kim Jong-ilin pukeutumistyyliin ei ole koskaan kerrottu.
Samaa asiaa on ihmetelty ja pohdittu esimerkiksi Daily NK -lehden artikkelissa vuonna 2006. Artikkelissa mainitaan, että Kim Jong-ilin vaatetus on herättänyt keskustelua lehdistössä ja suosiota kansan keskuudessa. On myös arvailtu, voisiko syynä pukeutumistyyliin olla jokin fyysiseen olemukseen liittyvä asia, jota vaatetuksella on haluttu peitellä.
(Lähde: Kim Jong Il, A Bigger Potbelly When Dressed in a Suit? - Daily NK )
Kim Jong-ilin ...
"Ärliga blå ögon" on 2 VHS-videon pakettina Kauniaisten kau-
punginkirjastossa, "Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut"
taas DVD:nä Espoon kaupunginkirjastossa.
Kummastakin voi tehdä kaukolainatilauksen oman kunnan kirjastosta.
Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Voit saada kirjastokortin, vaikka sinulla ei olisikaan Suomen henkilöllisyystunnusta. Tällöin kirjastokortti on voimassa aina vuoden kerrallaan. Passin lisäksi henkilöllisyystodistuksina käyvät Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti tai Maahanmuuttoviraston myöntämä oleskelulupakortti.
Jokin osoite kirjastolla tulee olla. Osoitteeksi käy myös Poste restante. Jos osoite vaihtuu, voi sen helposti päivittää itse Helmet-palvelun omissa tiedoissa.
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan ja sain seuraavanlaisen hakutuloksen:(Aihe:naisen asema OR Aihe:naiset) AND (Aihe:sukupuolisyrjintä OR Aihe:syrjintä) | Hakutulokset | helmet.fi (finna.fi)Haku on kohtuullisen laaja, tuloksena 59 kirjaviitettä. Kirjojen sijaintitiedot löydät klikkaamalla kirjan nimeä. Tässä muutama poiminta hakutuloksesta:Kinnunen, Krista: Miesten kanssa duunissa : naisten kertomuksia työelämän syrjinnästä. Helsinki-kirjat 2011.Marklund, Liza & Snickare, Lotta: Helvetissä on erityinen paikka naisille jotka eivät auta toisiaan. Otava, 2013.Julkunen, Raija: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino 2010. Toivottavasti näistä löydät kiinnostavia kirjoja.
