Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella...
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Vanessa Sabrina Gnaegi, taitelijanimeltään Ladyva, on sveitsiläinen boogie woogie, blues ja jazz -muusikko. Ikävä kyllä näyttää siltä, ettei hänen tuotannostaan ole julkaistu nuottikirjoja. Hakusanoilla "Ladyva sheet music" löytyy internetistä joitakin ladattavia nuotteja, jotka ovat maksullisia, esimerkiksi nämä:
Für Elise
Tell me how do you feel
8 to the bar
YouTubesta löytyy samoilla hakusanoilla videoita, joissa on musiikin lisäksi nuotit.
Käsky on Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan käännetty kahdelletoista kielelle - ei kuitenkaan englanniksi: albania, hollanti, islanti, italia, liettua, norja, puola, ranska, ruotsi, saksa, tšekki, viro. Toistaiseksi ainoa englanniksi saatavilla oleva Landerin kirja on Lankeaa pitkä varjo (Cast a long shadow, 1995).
Kyseessä voisi olla Kajaanin yhteiskoulun toverikunnan lehti Kipinä, johon koulun oppilas Urho Kekkonen kirjoitti juttuja nimimerkeillä. Esaias Ranstakka, myöhemmin Kohennuskeppi, oli yksi Kekkosen monista salanimistä. Kekkonen itse mainitsee muistelmissaan, että ”ensimmäiset lehdet, joissa kirjoituksiani julkaistiin, lienevät olleet (--) koulun toverikunnan ja raittiusseuran lehdet Kipinä ja Mielikki.” Ajallisesti numero sopisi Kekkosen kouluvuosiin Kajaanin yhteiskoulussa.
Lähteet:
https://www.doria.fi/handle/10024/7353/browse
https://www.doria.fi/handle/10024/7353
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kekkonen, Urho: Vuosisatani. 1. (Otava, 1981)
https://www.doria.fi/handle/10024/8435
Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.
Lähde:
Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,...
Helmet-kirjastojen vinyylilevyt löydät kirjoittamalla sivustolla www.helmet.fi hakukenttään * ja hakutulosten tultua valitsemalla vasemmasta sivupaneelista Aineiston kohdalta LP-levy. Alla oleva linkki toimii samalla tavalla:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A6__Ff%3Aface…
Klikkaamalla Sijainti-kohdassa Lisää näet listan kirjastoista, joiden kokoelmiin kuuluu vinyylilevyjä, ja voit rajata hakua lisää näyttämään tuloksia vain tietystä kirjastosta.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen myöntämää kirjallisuuspalkintoa ei enää ole, sitä jaettiin ainoastaan vuosina 2015-2019.Lähteet:HelMet-kirjallisuuspalkinto. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/HelMet-kirjallisuuspalkinto. Luettu 2.12.2024.Helmet-kirjallisuuspalkinto. Kirjasampo. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0c643dcc-e856-42ae-92a1-490d23ca2660. Luettu 2.12.2024.
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain...
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Gillian Flynnin Gone Girl : a novel (Random House Audio, 2012) kuuluu englanninkielisenä äänikirjana muutaman Suomen yleisen kirjaston kokoelmiin. Voit tehdä äänikirjasta omassa lähikirjastossasi kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Lukutottumuksen perusteella suosittelisin hänelle esim.:
Sjón: CoDex 1962
Lemaitre Pierre: Petoksen hinta
Christoffer Carlsson: Leo Junker -sarja
Varjot
Ääret
Salaisuudet
Voimat
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Lisäksi seuraavien mestarikertojien koko tuotanto, esim. seuraavat teokset ovat olleet vaikuttavia lukukokemuksia:
Paul Auster: New York-trilogia
Roberto Bolano: 2666
Don DeLillo: Nolla kelviniä
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Haruki Murakami: Tanssi tanssi tanssi
Toivottavasti näistä joku tärppäisi.
Finn Crisps on Lantmännenin mukaan ollut valmistuksessa vuodesta 1952, Oululaisen hapankorput vuodesta 1955. Ne ovat hyvin samantapaisia tuotteita, mutta eivät kuitenkaan täsmälleen samoja: niiden ainesosat ja ravintoarvo poikkeavat sen verran toisistaan, ettei niitä täysin samoina tuotteina voi pitää. Vaasan hapankorput sen sijaan eivät juurikaan näytä eroavan Lantmännenin vastaavista – valmistuksen aloitusvuosikin (1952) täsmää. Oululainen Hapankorppu 740 g - Oululainen.fi Original 200 g | FINN CRISP Vaasan Hapankorppu 400 g – Vaasan
Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille.
Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-...
En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut satuteoksen "Vuorenkuningas Penttahittinen: vuorenväen kertomuksia", ja se on julkaistu vuonna 1965.
Kirja tai osia siitä on ilmestynyt myös vuosina 1938 ja 1946 nimillä "Penttahittisen pidot vuoressa: vuorenväen kertomuksia" ja "Penttahittisten kasvatti".
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi käytännön syistä tuottaa vastauksena referaatteja kirjoista, koska referaatti perustuu aina kirjan lukemiseen. Mutta jos kysyjä tarkoittaa vain kirjan aihepiiriä, esimerkiksi HelMet-kirjastoissa on tämän Jay Asherin kirjan Kolmetoista syytä kohdalle merkitty asiasanat KOULU - ITSEMURHA - TYTÖT - SYYT - IHMISSUHTEET:
Heikki Poroila
