Varattu kirja saattaa hyvinkin olla matkalla-tilassa viikon. Kirjat kulkevat lähtökirjastostaan keskuslajittelijan kautta asiakkaan ilmoittamaan noutokirjastoon. Asiakkaalle lähtee ilmoitus varatun kirjan saapumisesta noutokirjastoon.
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Keski-kirjastojen kirjastokortin saaminen ei edellytä, että asuu kirjastojen alueella. Osoitteen on kuitenkin oltava Suomessa.Kirjastokortin saa kaikista Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa.
Lisää Keski-kirjastojen kirjastokortista ja palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita...
Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu.
Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
Minna Lindgrenillä on monenlaisia kirjoja, mutta oletan sinun tarkoittavan Ehtoolehto sarjaa. Helmet hakutulos
Kaikille on yhteistä yhteiskunnallisuus ja huumori. Tein haun sanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja huumori. Helmet hakutulos
Voisitte kokeilla vaikka Kalle Isokallio: Harmaa eminenssi, Jari Nenonen:Kerttuli eduskuntaan tai Katariina Romppainen: Pitkät päiväunet.
Saattaisitte pitää myös Tuomas Kyrön, Miika Nousiaisen tai Juha Hurmeen kirjoista.
Hauskoja ovat myös Alexander McCall Mma Ramotsve kirjat, Sinikka Nopolan aikuisten kirjat ja Eve Hietamiehen Yösyötöstä alkava sarja.
Toivottavasti näistä löytyy joku seuraavaksi kirjaksi. Kannattaa myös vilkaista Kirjasampo sivustoa.
Voisikohan tämä olla Mitsumasa Annon Kuningas, joka rakasti suuria asioita, joka löytyy Lastenkirjainstituutin tietokannasta hakusanoilla aihe kuninkaat, luokitus 85.22, julkaisuaika 1970-1989? Siellä sitä kuvataan näin: "Kuningas haluaa kaiken olevan itsellään suurempaa ja parempaa kuin muilla. Niinpä hänen täytyy syödäkin niin suurilla haarukoilla ja veitsillä, että se on jo hieman hankalaa. Suureen ruukkuun istutetusta sipulistakin kasvaa vain tavallisen kokoinen tulppaani." Hammaslääkäriä ja suuria tonkia tässä tosin ei mainita.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Asia on, kuten kysymyksessä arvelit eli julkisen sektorin velkakirjoja ostetaan vain jälkimarkkinoilta. Sen sijaan yksityisen sektorin velkakirjoja voidaan ostaa sekä ensi- että jälkimarkkinoilta. Ensi- ja jälkimarkkinoiden ero on selitetty esim. Pörssisäätiön sivuilla https://www.porssisaatio.fi/?s=j%C3%A4lkimarkkinat&cat=-54&submit=Haku.
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Serkku on sedän, enon tai tädin lapsi. Serkun lapselle ei puolestaan löytynyt mitään virallista nimitystä. Asiaa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Aiemmassa vastauksessa tuodaan esille, että kauemmista serkuista käytetään välillä nimityksiä sirpaleserkku, sokeriserkku tai kolmannen polven serkku. Alla linkkejä aiempiin serkkuja koskeviin kysymyksiin tässä palvelussa. Osa serkkunimityksistä on murre- tai aluesidonnaisia, joten täysin tyhjentävää vastausta oikeista nimityksistä on hankala löytää.Onko serkun lapsille olemassa omaa sukulais-/sivistyssanaa? https://www.libraries.fi/asklib_question/54368Kuinka jatkuu serkku, pikkuserkku jne. Haluaisin tietää mitkä ovat seuraavat sukulaissuhteet serkun ja pikkuserkun jälkeen. https://www....
Aiheesta löytyy yllättävän paljon kirjallisuutta. Tarkennetulla aihehaulla suomalaisuus ja suomalainen kaunokirjallisuus, sekä rajauksilla aikuiset ja 2000-2022 löytyy 97 teosta. Esim. Hannula Mika: Juhani yksi kaksi kolme ja neljä : romaani Suomesta ja suomalaisuudesta, Pirkko Saisio: Koivu ja tähti : sirpaleita Suomesta ja Roope Lipasti: Elovena-tyttö : suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille Piki-hakutulos
Muuttamalla hakua hieman eli aiheena suomalaiset, suomalaisuus ja kaunokirjallisuus sekä samoilla rajauksilla, löytyy 116 kirjaa. Esim. Tuija Hannula: Minua varten ei tarvitse keittää : selkopakinoita Suomesta, Tuula Korolainen: Ikäisekseen hyvin säilynyt : satavuotiaan Suomen runoja ja Tapani Bagge: Iloinen itsenäisyys....
Möllerin laulutekstissä on aineksia hyvin monenlaisiin tulkintoihin yleisestä elämänrytmin rauhoittamisesta uskonnolliseen etsintään asti. Sateisen maan kuningas voisi olla tämän muutoksen vertauskuva. Lyriikan viesti perustuu kuitenkin ensisijaisesti lukijan tai kuulijan omaan tulkintaan, siihen minkä merkityksen hän sille antaa. Laulutekstin tekijä ei useinkaan halua rajata yleisönsä mielikuvitusta tarjoamalla valmista selitystä. Lukupiirit ovat hyvä paikka pohtia tällaisia kysymyksiä.
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tšernobylin kolmesta vahingoittumattomasta reaktorista kaksi ensimmäistä, jotka sijaitsivat kauimpana räjähtäneestä nelosreaktorista, otettiin uudelleen käyttöön jo vuoden 1986 puolella, syyskuun lopun ja marraskuun alun välisenä aikana. Täsmällinen ajankohta vaihtelee hieman lähteestä riippuen. Commercial Nuclear Power 1987 -luettelon mukaan ykkösreaktori käynnistettiin 1.10., kakkonen 6.11. - Reaktorit poistettiin käytöstä vuosina 1991 (2.), 1996 (1.) ja 2000 (3.).
Reaktorit sijaitsivat vieretysten varsin lähellä toisiaan: ykkös- ja nelosreaktorin välillä ei ole etäisyyttä paljon puolta kilometriä enempää. Hyvän havainnollistuksen reaktorien keskinäisestä sijainnista saa satelliittikuvasarjan Nuclear - 25 years...
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä:
Ingman, A.E.: Rimpisuon usvapatsas, Seikkailukertomus Pohjan periltä (KustannusOy, 1915)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46677530-40d2-4da5-a277-5…
Parmanen, Eino I. : Haukkavuoren aarre (Yrjö Weilin, 1907)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au837dcad2-577a-4b47-961f-1…
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
Suomen kirjastoseuran verkkosivuilla on kattavasti esitelty kirjastoammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä kansainvälisesti (suomenkirjastoseura.fi : etusivu > suomen kirjastoseura > kansainvälinen toiminta). Sivustolla on esitelty erilaisia kansainvälisiä hankkeita ja apurahakanavia, joiden lisäksi myös erilaiset vaihdot ovat mahdollisia (esim. Erasmus ja CIMO). Lisäksi kansainvälinen kirjastojärjestö IFLA ylläpitää sähköpostilistaa, joka keskittyy kirjastoalan työpaikkoihin ulkomailla. Kirjastoalan kansainvälisiä töitä voi etsiä myös INALJ:n verkkosivuilta, jotka tarjoavat työpaikkailmoitusten lisäksi myös muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi verkostoitumisesta. Myös erilaiset kirjastoalan kansainväliset kirjastojärjestöt ovat...
