Televisiossa on 1990-luvulla esitetty Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailua, jota isännöi Salon kaupunki. Lasten laulukaupunki -sivustolta löytyvät kaikki kilpailun voittajat, mutta niiden joukossa olevat hiiri-laulut eivät kuulosta samalta. Kilpailun kappaleista on tehty tallenteita nimellä Salossa soi, joita on lainattavissa kirjastosta, https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=Salossa+soi&type=AllFields. Näyttää kuitenkin olevan niin, että kilpailun satoa on esitelty televisiossa aiemminkin kuin 1996, jolloin ilmeisesti ensimmäinen julkaisu on tehty Salossa soi. Uudet lastenlaulut 1996.Voisi kuitenkin olla mahdollista, että Laulukaupunki ry löytäisi omista arkistoistaan laulun. Yhteystiedot sinne löytyvät heidän sivultaan,...
Hei, Kyseinen nuotti löytyy useammasta eri niteestä. Esimerkiksi Jukka Salmisen Laulureppu-nuottikokoelmasta.
Heili-kirjastoista tämä nuotti löytyy esimerkiksi Pekka Laukkarisen toimittamasta nuotista Laulutuuli.
Runosta on kysytty ennenkin tällä palstalla. Vastaus 29.5.2007:"Kyseinen katkelma sisältynee Jimenezin runojen suomennoksiin "Harmo ja minä: andalusialainen elegia", suomentanut Tyyni Tuulio tai kokoelmaan "Kaksikymmentäyksi nobel-runoilijaa", toimittanut Aale Tynni." Linkki vastaukseen Katson kirjojen tietoja. Minusta näyttää, että Tyyni Tuulio on molemmissa suomentajana. Lumikarpalon blogissa suomentajaksi mainitaan Raija Mattila. En saanut varmistettua, onko näin. Hänen versionsa löytyy blogin mukaan Vain unen varjo teoksesta (1997) Linkki Blogiin Linkki Helmet hakuun
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Kirja on varmasti mielenkiintoinen ja se löytyy melko monesta Suomen kirjastosta.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0d068dc3-968…
Tämä kirjastot.fi -vastauspalvelu kattaa koko suomen. Jos tarkoituksesi oli toivoa kirjaa johonkin tiettyyn kirjastoon, voit ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen kirjastoon.
Valitettavasti monilla kirjastoilla on kilpailutetut hankintasopimukset, jotka velvoittavat heitä ostamaan kirjat tietyiltä kauppiailta. Siksi omakustanteet jäävät usein varjoon, jos ne eivät pääse isojen toimijoiden listoilla. (Esim. BTJ ja Booky)
Kuopion pääkirjaston musiikkiosastolla on reilut 100 karaoke-DVD-levyä, voit selailla niitä verkkokirjastostamme: https://bit.ly/2I3mY57
Koko kirjastomme karaoke-DVD-valikoima löytyy täältä: https://bit.ly/2I390QD
Jos olet kiinnostunut sellaisesta karaokelevystä, jota pääkirjastolla ei ole, sen voi varata pääkirjastolle maksutta. Myös lainassa olevien karaoke-DVD-levyjen varaaminen on maksutonta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan näin:
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
Ken tänään kanssain verta vuodattaa,
On veljeni; jos kuinka halpa olkoon,
Niin tämä päivä hänet aateloi.
Ja herrat Englannin, nyt vuoteell' ollen,
Kiroovat kerran, ett'ei olleet täällä,
Noloina kuunnellen, kun joku haastaa,
Jok' oli Crispianuksena myötä.
Williamn Shakespearen Kuningas Henrik Viides Paavo Cajanderin suomennoksena vuodelta 1905 Gutenberg-projektissa.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Kyseessä on Anja Snellmanin runo Mellan hägg och syren kokoelmasta Öisin olemme samanlaisia (2011, Siltala, s. 64).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…
https://outi.finna.fi/Record/outi.1050035
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Etsitty kirja saattaisi olla Selma Lagerlöfin Joululahja ja muita kertomuksia, vuonna 1986 julkaistu valikoima Lagerlöfin satuja ja legendoja. Yksi sen kaikkiaan neljästätoista tarinasta on Jouluruusun legenda. Kymmenen vuotta kadoksissa olleesta, viikkoa ennen häitään ryöstetystä morsiamesta, jonka perheen kissa tunnistaa, kertoo tarina Rauha maassa. Eläinten auttamisesta tarkoituksen elämälleen löytävä sairaalloinen tyttö on päähenkilö tarinassa Meli.
Ravitsemussuosituksissa suositellaan, että ksylitolia käytettäisiin viisi grammaa tai enemmän päivässä. Herra Hakkaraisen täysksylitolipastilleja valmistavan Cloettan sivulla kerrotaan, että sen saa nauttimalla kymmenen pastillia päivässä.
Joissakin fluoritableteissa käytetään makeutusaineena ksylitolia. Jos olet imeskellyt aamulla ksylitolia sisältävän fluoritabletin, on varmasti ksylitolin saannin kannalta aivan turvallista syödä vielä ksylitolitablettikin.
Ruokaviraston mukaan ksylitolille ei ole määrättyjä enimmäiskäyttörajoituksia, mutta sen liika käyttö voi aiheuttaa ripulia.
Lähteet: https://www.cloetta.fi/tuotteet/pastillit/jenkki-herra-hakkaraisen-taysksylitolipastilli-mansikka-55g/, http://www.xylitol.net/...
Kirjan julkaisemisesta suomeksi ei löydy vielä tietoa. Mary Higgins Clarkin kirjoja on aiemmin kustantanut Tammi, mutta ainakaan syksyn 2024 kirjaluettelossa ei kirjan suomennosta näy, eikä siitä ole ennakkotietoja muuallakaan.
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Klovni heittää veivin on aloitusraita Juice Leskisen ja Mikko Alatalon duettolevyllä Juice ja Mikko (Love Records, 1975). Sävellys on Alatalon ja sanat Leskisen.
Vaikka monet muutkin artistit ovat sittemmin esittäneet kappaletta, sitä ei ole julkaistu nuottina. Hieman apua voi olla ns. sointukartasta, jollaisen kappaleesta löytää muusikkojen foorumilta: https://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=8739856
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Tarvitset nyt enemmän live-tyyppistä opastusta.
Kirjastokorttisi voi olla lukossa monesta syystä: Liikaa maksuja, palauttamattomia lainoja tai olet lähiaikoina täyttänyt 18 vuotta.
Korttisi saattaa myös olla poistettu Helmet järjestelmästä, jos et ole lainannut sillä kolmeen vuoteen.
Kortin jumi saattaa myös johtua palvelusta/sivustosta jonne yrität.
Voit kysyä mikä on vialla Helmet.fi sivuston chatissä tai soittamalla lähimpään Helmet kirjastoon sen aukioloaikana. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77).
Ruotsinnosoikeudet Sirpa Kähkösen romaaniin 36 uurnaa on myyty Ruotsiin Lind & Co -kustantamolle.Valitettavasti ruotsinnoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä julkaistu tietoa.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=20317&order=author&asc=1&lang=FIN&page=1https://www.ahlbackagency.com/book/36-urns-a-history-of-being-wrong/?bo…
Evena lienee Eva-nimen muunnos. Eva puolestaan on ruotsalaisessa almanakassa Eeva-nimen kirjoitusasu. Nimi tulee hepreankielisestä hawwah-sanasta, joka tarkoittaa elävää, kaikkien elävien äitiä. Evena mainitaan joskus myös kelttiläiseksi nimeksi. Yhdysvaltalainen yliopistokoripalloilija on Evena Morency.
Lähteet: Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimiksi (2006) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1998).
Unescon englanninkielisellä sivulla http://whc.unesco.org on paljon tietoa maailmanperintökohteista. Aakkosellinen listaus niistä maittain on osoitteessa http://whc.unesco.org/en/list. Listalla näyttäisi olevan sekä luonto- että kulttuurikohteita. Unescon maailmanperintökohteista löytyy internetistä varsin kattavan näköinen listaus myös suomeksi, Wikipediasta (lista löytyy esim. google-haulla kirjoittamalla Luettelo maailmanperintöluettelon kohteista Amerikassa). Aiheesta on myös kirjallisuutta. Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyy mm. englanninkielinen The world’s heritage: the bestselling guide to the most extraordinary places, HarperCollins 2012 ja suomenkielinen Maailmanperintöä bongareille, Suomen Unesco-toimikunta 2012. Teos...
