Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Valitettavasti emme löytäneet mitään lähdettä, jossa olisi eritelty kanojen nimet. Asiaa voi vielä tiedustella esimerkiksi P.E. Svinhufvudin kotimuseosta Kotkaniemestä. Kotkaniemi-museon yhteystiedot ovat:
Kotkaniemi-museo
Itsenäisyydentie 799 a
54530 LUUMÄKI
info@kotkaniemi.fi
Puh. 040 522 7553
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface."
Hei! Välitin kysymyksesi Helsingin ortodoksisen kirkon kirjastolle. Sain kirjastonhoitaja Christina Kontkaselta tällaisen vastauksen:
"Ensimmäisenä harhaoppina tuli mieleen ikonoklasmi, eli ikoneita vastustavien oppi. Vuosina 726-842 hävitettiin ja turmeltiin lähes kaikki Kristusta ja pyhiä esittäneet ikonit. Eli ikonien kunnioittaminen on keskeinen asia ortodoksisen uskon harjoittamisessa. Tässä yhteydessä mainitsisin myös ortodoksisen kirkkolaulun (ei käytetä mitään soittimia) merkitys erottamattomana osana jumalanpalvelusta.
Toinen ortodoksiselle uskonnolle ominainen piirre on Pyhien ja erityisesti Jumalansynnyttäjän palvominen, siinä mielessä, että heitä paitsi kunnioitetaan heitä myös rukoillaan
Myös oppia Pyhästä...
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Toivo Kärjen sävellyksen Minä haaveilin vaan (sanat Raul Reiman) nuotit löytyvät kahdesta kokoelmasta, Tulenliekki : Unohtumattomat laulut 2 (Warner/Chappel 1995) ja Scandia Kustannuksen vuonna 1981 julkaisemaan kokoelmaan Toivo Kärki. Molemmat löytyvät ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta, jos ei lähempää.
Heikki Poroila
Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Kannattaa asioida omassa kirjastossa ja käydä siellä ilmoittamassa tapahtumasta. Ilmoituksen yhteydessä on oltava mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus, että kirjastossa tiedetään, kuka lopetusilmoituksen on tehnyt. Käytännössä kirjasto odottaa ja toivoo, että ilmoituksen tekee lähiomainen eikä kuka tahansa.
Heikki Poroila
Fredi esitti kappaleen Oi tuntematon vuoden 1967 euroviisukarsinnoissa. Hän ei itse sitä koskaan levyttänyt. Vuonna 1967 kappaleen lauloi levylle Irja Kuusela ja myöhemmin sen ovat levyttäneet ainakin Taneli Mäkelä ja Eino Grön.
Fredin Yleisradion kantanauhalle tallennetun tulkinnan voi kuunnella YouTubelta.
https://eurovision.fandom.com/fi/wiki/Oi_tuntematon
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Kyseinen sitaatti on suomennettu Geroge Eliotin teoksessa Middlemarch (suom. Aune Tuomikoski, 1956, s. 619) näin:"Pitää aina paikkansa, että jos olisimme olleet suurisieluisempia, eivät olosuhteet olisi päässeet ylittämään kestokykyämme."
Mikkelin kaupungin pääkirjastoon on mahdollista tilata kirjoja toisesta kirjastosta. Jos kyse on omasta toimipisteestämme, tällä hetkellä myös Ristiina, Pertunmaa, Hirvensalmi ja Puumala (näkyvät WEb-Origossa http://mikkeli.kirjas.to/ hakkuvalikosta kun valitsee Mikkelin kaupunginkirjasto, näkyvät ns. omat kirjastot) Netin kautta ei pysty varaamaan toisen pisteen aineistoa, mutta käydessäsi kirjastopisteissämme eli jos käyt pääkirjastossa, tietopalvelun henkilökunta tekee toisen pisteen varauksen. Hinta on normaali varausmaksu.
Pieksämäen aineiston kohdalla mennään kaukolainauksen puolelle. Kaukolainata voidaan vain sellaista aineistoa, jota omissa valikoimissamme ei ole lainkaan missään pisteessämme. Kaukolainan voi tehdä kotisivujen...
