Kyseessä voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (Gummerus, 2011).
Tietoa kirjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au24bac2a2-0018-446b-955e-3….
Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Väitöskirjan suomennos Suomalaisten maagisista parannuskeinoista (suomentaneet Irma ja Tuomas Sorvali]) sisältyy teokseen:Lönnrotin aika. Toimittanut Pekka Laaksonen. SKS, 1984Kirjan voi varata ja tilata mihin tahansa Helmet-kirjastoon
Voisiko kyseessä olla Wallin, Marie-Louise, Takku, WSOY 1976, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab085e2-4771-4209-9856-9…? Teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjavarastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578434__Stakku__Orightre…
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
Tekoälyavusteisia huoneistonvälityspalveluja näyttää löytyvän, https://www.google.com/search?q=ai+search+for+appartement&rlz=1C1GCEA_e…. Niiden toimintamalleja ja palvelun laajuutta voi tutkia palvelujen politiikkaa kuvaavilla sivuilla, esim. Renty.ai:n palvelun periaatteet, https://renty.ai/policy. Suomen kielellä ei sovellusta vielä ainakaan löytynyt, kylläkin artikkeleita siitä, että on luotu sovelluksia, joilla asunnonvälittäjät voivat kuvata välitettäviä kohteita, esim. Talouselämä, https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisyritys-loi-tekoalyn-joka-la…
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
W. B. Yeatsin runoa Hound Voice ei näytä olevan suomennettu. Yeatsin suomennettuja runoja on julkaistu kahdessa eri runokokoelmassa. Ensimmäinen niistä on Runoja. (Collected Poems, 1933, suom. Aale Tynni), 1999. Toinen on nimeltään Torni ja kierreportaat. Valitut runot. (suom. Jyrki Vainonen), 2015. Kummastakaan näistä en löytänyt alkuperäistä runoa vastaavaa suomennosta.
Tein hakuja myös Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä runotietokannasta, mutta kyseistä runoa ei löytynyt sieltä. Runotietokannan löydät täältä: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/. Yeatsilta suomennetut runot löydät hakemalla esimerkiksi hakusanalla william butler yeats.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja toteaa lokerosta seuraavaa: "Sanalla ei ole vastineita sukukielissä. Rakenteeltaan se vaikuttaa selvästi johdokselta, mutta täsmälleen sopivaa kantasanaa ei toistaiseksi ole voitu osoittaa. Murteissa esiintyy muitakin saman vartalon johdoksia, esim. loko, lokonen, lokko ja lokkero, jotka merkitsevät koloa, kuoppaa, onteloa, lovea tms. Nämä saattavat olla ikivanhan kolo-sanan deskriptiivisiä tai lastenkielisiä variantteja, mutta mitään normaalia johtosuhdetta sanojen välillä ei ole. Suomen kirjakielessä lokero on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745 kivessä olevan kuopan tai kolon nimityksenä."
Raahen seutu -lehteä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, ei paperisena eikä mikrofilmattuna. Lehden vanhoja vuosikertoja voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu ja mikrofilmit voi tilata lukusaliin alla olevalla lomakkeella.
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Pasilan kirjastossa voi lukea vanhoja sanomalehtiä mikrofilmattuina. Mikrofilmatut lehdet löytyvät Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon "sanomalehdet" ja valitsemalla vasemmassa laidassa olevista rajoittimista aineistotyypin "mikrofilmi". Voitte myös hakea etsimänne lehden nimellä ja sitten tarkistaa, onko ko. lehti mikrofilmattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen tekstin ”For the beauty of the earth” on kirjoittanut Folliott Sandford Pierpoint (1835-1917). Samaan tekstiin on sävelletty useita eri melodioita. Nuotissa “Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon lauluja” (Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, 1985) laulu on nimellä ”Kauneudesta maailman”. Sen on säveltänyt Conrad Kocher. Alkuperäisen sanoittajan nimi mainitaan, mutta ei suomenkielisen sanoituksen tekijää. Laulu alkaa: ”Kauneudesta maailman, kirkkaudesta taivaitten”. Suomenkielisiä säkeistöjä on kolme. Tämä laulukirja löytyy myös verkosta.
Toivonlinnan yhteiskoulun kuoro on levyttänyt John Rutterin sävellyksen samaan runoon englanniksi. Kuoron cd-levyn ”Nousee laulu taivaaseen” tiedoissa...
Suomenkielisen Wikipedian mukaan Ville Vallaton -elokuvien dubbauksia on tehnyt kolme yhtiötä: Golden Voice Oy https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice, PVP Voice Oy ja Pauli Virta Productions
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Vallaton_%28piirrossarja%29
Wikipediassa on myös artikkeli Pauli Virrasta, joka ääninäytteli pääasiassa kaikissa PVP Voice Oy:n jälkiäänittämissä animaatiosarjoissa vuoteen 2008 asti ja oli Oy PVP Voice Ab:n toimitusjohtaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Virta
Yle Arkisto löysi lisätietoa: Koska YouTube-videosta ei käy lainkaan
ilmi, mistä versiosta on kyse (myyntiversio/televisioversio, vuosi), oikeastaan vain YouTube-videon tekijä tietäisi, mistä hän on alkuperäisen videon kopioinut. Yleisradio on...
Digitukea annetaan monessa paikassa Helsingissä, joten monenlaista apua on myös tarjolla, https://digituki.hel.fi/fi/. Paikat, joista tukea saa, on helpoin löytää Digituki-sivun kartan avulla, https://palvelukartta.hel.fi/fi/service/483 ja sen jälkeen kysyä, millaista tukea saa ja varata aika. Digituki toimii myös etänä, jolloin tukipyynnön voi lähettää lomakkeella, https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=wWvrPyLXJkeWbFtYtk3…
Voit lähestyä myös Helsinki-infon chatin tai puhelimen kautta, https://www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että...
Kysymäsi elokuva on Opri.TEOS Opri / ohjaus Edvin Laine ; käsikirjoitus Kyllikki Mäntylä, Olavi Veistäjä ; kuvaus Pentti Unho ; musiikki Heikki AaltoilaJulkaisutiedot Vantaa: Finnkino, [2011]ULKOASU 1 DVD-levy (1 h 15 min) : mv
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Suomimakkara ei ole tuotemerkki, vaan yksi perinteisen suomalaisen lenkkimakkaran nimityksistä. Moni valmistaja teki ja tekee tavallista lenkkimakkaraa tummapintaisempaa suomimakkaraa. Vahvimmin suomimakkara kuitenkin kytkeytyy forssalaisen Hakalan makkaratehtaan nimeen.
Jyrki Pöysän luonnehdinta suomimakkarasta käy lähes määritelmästä: "Nykyisen lenkkimakkaran edeltäjä halpana yleismakkarana oli pitkästä, luonnonsuoleen pakatusta kiekurasta asiakkaalle määrämittaan leikattu 'suomimakkara', 'hampparinkäyrä' tai 'halpamakkara'."
1950-luvun lopulle saakka lenkkimakkarasta puhuttiin yleisesti suomimakkarana. Vasta, kun makkaraa 60-luvun alkupuolella alettiin pakata keinosuoleen ja se sai nykyisen lenkin muodon, alettiin varsinaisesti...
Maapallon tulevasta väestönkehityksestä on esitetty erilaisia arvioita. Earth4All-ryhmittymä ennusti v. 2023, että huippu voisi olla jo v. 2040 tai 2050. Maailman väkiluvun huippu aikaistuu? | Kehityslehti ja Global population could peak below 9 billion in 2050s - Earth4AllTiedelehti Lancet julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa vuonna 2064 ja kääntyy sitten laskuun. Vuonna 2064 maailmassa olisi 9,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2100 väkiluku olisi enää 8,8 miljardia. Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study - The LancetYlen jutussa vuodelta 2024 Vuosi...
