Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää...
Etsimäsi kirja taitaa olla Rakkaimmat eläinsatuni -niminen satukokoelma, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Kokoelman on toimittanut Lesley O'Mara ja sen ovat suomentaneet Raija Viitanen ja Tatu Pekkanen. Satukirjan julkaisi Kustannus-Mäkelä.
Rakkaimmat eläinsatuni on lainattavissa kirjastoverkkoalueesi kokoelmista. Linkistä pääset tarkastelemaan myös kokoelman sisältoä sekä näet kuvan kirjan kannesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.161391
http://lastenkirjainstituutti.fi/
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään runo "Et tiedä, mitä teit...". Tosin runo päättyy lauseeseen "mä tunsin sun".
Runo ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (WSOY, 1929). Se on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, useita painoksia) ja Runo on vapaa : Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Kunnalliskertomuksia ei löydy Inarin kirjastosta, vaan kunnalliskertomukset on varastoitu Inarissa johonkin muuhun paikkaan. Tähän vastaukseen ei ehtinyt tieto siitä, mihin. Rovaniemen kaupunginkirjasto on luetteloinut omistamansa kunnalliskertomukset nimellä toimintakertomukset: Inarin toimintakertomukset vuosilta 1957-1958 ja vuodesta 1960 eteenpäin löytyvät kyllä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta, mutta se on muun Rovaniemen pääkirjaston ohella suljettu kirjaston remontin ajaksi ainakin 31.5.2025 asti. Remontin aikana aineisto ei ole saatavilla, sen jälkeen toimintakertomuksia voi pyytää tarvittaessa lukusalilainaan oman kirjaston kautta.
Kirjastossa on kyllä muutamia Linnanmäen historiikkeja, mutta niistä ei valitettavasti löydy noin yksityiskohtaisia tietoja. Jos kuvien maalaajat tunnettaisiin nimeltä, heidät todennäköisesti olisi mainittu ainakin Eeva-Kaarina Holopaisen varsin laajassa teoksessa "Saisko lipun karuselliin : Linnanmäki 1950 - 1990", mutta siinäkin kerrotaan vain vuonna 1896 valmistuneesta saksalaisesta karusellista näin:
"Koristeellisen ja suurta taitoa tekijältään vaativan karusellin oli rakentanut saksalainen tivolimies."
Myöskään verkkolähteistä en onnistunut löytämään kaipaamiasi tietoja.
Sinun kannattanee kysellä asiaa suoraan Lasten päivän säätiöltä, vaikka epäilen, ettei tietoa välttämättä sieltäkään löydy. Tässä yhteystiedot:
https://www....
Laulu jatkuu videolla alun italiankielisen säkeistön jälkeen espanjaksi näin:
Bienvenido el llanto y su consuelo
Y el presagio de nieve en el cielo
Bienvenido es el pianista, todas sus canciones
Los acordes que reflejan así
Lo que somos hoy
Mitään tarkkoja reseptejä kalliomaalauksissa käytettävälle maalille on vaikea sanoa, sillä kalliomaalaukset ovat niin pitkän ajan takaa, että nykyihminen voi vain arvailla niiden tarkkaa reseptiä. Tuija Wetterstrandin historiablogista löytyi kuitenkin kokeiluja erilaisista mahdollisista kalliomaalausten maaliresepteistä, joten näistä voisi ehkä olla sinulle hyötyä: Kokeellista arkeologiaa kalliomaalausten sidosaineilla. Loppuraportti. – Tuijan tarinoitaLisää aiheestä löytynee Wetterstrandin kirjasta: Jukka Parkkinen & Tuija Wetterstrand: Suomen kalliomaalaukset – Bongarin käsikirja. SKS, 2013.
Lainsäädännössä puhutaan vain rehtoreista. Paikallisesti päätetään onko koulun johtajan virkanimeke rehtori vai johtaja. Porvoossa vaaditaan, että koulu on kaksisarjainen, eli jokaisella luokalla on vähintään kaksi rinnakkaisluokkaa, jotta sitä johtavaa henkilöä kutsuttaisiin rehtoriksi.
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Edward Morgan Forsterin romaania The Longest Journey ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme...
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy...
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
