Kyseessä on P.D. Eastmanin kirja nimeltään Iso koira ja pikku koira. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta. Se on varastossa, mutta kirja haetaan lainattavaksi pyydettäessä.
Kirjastoilla ei ole yhteistä hankintaosastoa, vaan jokainen kirjasto tai kirjastokimppa päättää hankinnoista itsenäisesti. Suuremmissa kirjastoissa voi olla erillinen hankintaosasto, pienemmissä asiasta päättää kirjastonjohtaja. Kaikissa oman kirjaston hankintoja koskevissa asiassa kannattaa olla yhteydessä suoraan oman kirjaston henkilökuntaan. Tässä tapauksessa Suomussalmen kunnankirjaston puhelinnumero on 044 777 3227. Sähköpostiosoite on paakirjasto@suomussalmi.fi. Kirjastotoimenjohtaja Anette Karjalaisen puhelinnumero on 044-581 1488.
Heikki Poroila
En löytänyt nuottia tähän lauluun kirjastojen tietokannoista. Lehtitietojen perusteella nuotin on julkaissut IKL:n kannatusyhdistys. Lehtitietojen perusteella Tapio Ilomäki (1904-1955) on sekä säveltänyt että sanoittanut laulun. Laulu mainitaan ilmoituksissa ja jutuissa, joissa kerrotaan laulun laulamisesta eri tilaisuuksissa. Laulun nimi vaihtelee: ”Suora kurssissaan”, ”Suora kurssissa” tai ”Suora kurssi”.
Nuotti voi löytyä jostain arkistosta. Suomalaiset musiikkiarkistot -julkaisun mukaan Tapio Ilomäen sovitukset ja sävellyskäsikirjoitukset ovat Helsingin yliopiston kirjastossa (eli Kansalliskirjastossa) ja Suomen elokuva-arkistossa. Kansallisarkistossa on Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvää aineistoa.
Lähteitä:...
Törmäystesteissä käytettävät nuket ovat edelleen voittopuolisesti keskikokoisen miehen mallin mukaisia – siitäkin huolimatta, että joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on miehiä suurempi tilastollinen todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa. Toki naisten – kuten myös lasten – mittoja vastaavia nukkeja on tehty: ensimmäinen naisnukke "Sierra Susie" valmistui vuonna 1970; vastaavaa lapsimallia saatiin odottaa vuoteen 1991.Today's Sophisticated Crash Dummies Evolved From Flying Pigs (roadandtrack.com)
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjaston toimipisteeseen. Helsingissä lainattavia soittimia löytyy mm. Itäkeskuksen, Oulunkylän, Kallion, Oodin, Arabianrannan, Maunulan ja Töölön kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot näkyvät Helmet.Fi:ssä.
Hei!Talviajelusta moottoripyörällä tuli/voi tulla vakavia vammoja ilman asianmukaisia varusteita. Jos ajaa ilman lämpimiä vaatteita talvella, paleltumisriski on korkea ja seurauksena voi tulla paleltumia tai jopa hypotermia. Hypotermiassa koordinaatio heikkenee, lihasten hallinta heikkenee ja ajattelu on vaikeaa. Kaikki nämä tekijät aiheuttavat vaaratilanteita liikenteessä. Lähteet: https://www.dairylandinsurance.com/resources/how-cold-is-too-cold-to-ride-a-motorcycle
Tällaisen tiedon voi löytää verkosta vain siinä tapauksessa, että kustantamo on ottanut kyseisen kirjan jo ennakkomainontaansa. Jos tietoa ei löydy kustantamon sivuilta, voi tietysti yrittää kysellä kustantamon tiedottajalta tarkemmin. Jos käännösoikeuksista vasta kilpaillaan, tietoa ei varmasti saa mistään ennen kuin kilpailu on ratkennut. Joskus käy niinkin, että vaikka käännösoikeudet on ostettu, oikeutta ei koskaan käytetä syystä tai toisesta. Valitettavan usein esimerkiksi kirjasarjat saattavat jäädä keskeneräisiksi.
Heikki Poroila
Luettelo kielistä ja tervehdykset englanniksi käännettyinä löytyvät NASA:n Voyager-sivustolta: https://science.nasa.gov/mission/voyager/golden-record-contents/greetings/. Suomen kieli ei ole mukana.
Tässä joitakin erityyppisiä selkokirjavinkkejä. Selkokirjoissa tekijäksi on merkitty selkomukautuksen tekijä. Sulkeissa alkuperäinen kirjailija, jos se poikkeaa siitä.Ruotsiksi:RikoskirjallisuuttaDarke, Niklas: 1793; 1794; 1795 (Niklas Natt och Dag) Sandzén, Åsa: Välkommen till Evigheten (Camilla Grebe)Stoltz, Lina: Mannen under trappan (Marie Hermanson)KlassikoitaRasmusson, Marika: Dorian Grays porträtt (Oscar Wilde)Werkmäster, Johan: Brott och straff (Fjodor Dostojevski)Muita romaanejaDarke, Niklas: En man som heter Ove (Fredrik Backman)Gesén, Pernilla: Stolthet och fördom (Jane Austen)Sandström, Peter: Där vi en gång gått (Kjell Westö)Wallsten, Hanna: Den underjordiska järnvägen (Colson Whitehead)Englanniksi:DekkareitaTrewin, Anna...
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Anita Hallaman kuolinsyytä ei ole julkisuudessa kerrottu. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu julkaisee vain muutenkin julkistettua yksityishenkilöihin liittyvää informaatiota.
Heikki Poroila
Kollegat kirjaston kahvihuoneessa suosittelivat esimerkiksi seuraavia kirjailijoita:
Kati Hiekkapelto
Anu Patrakka
Pascal Engman
Max Seeck
Anna Jansson
Anne Holt
Leena Lehtolainen
Niklas Natt och Dag
Sujata Massey
Donna Leon
Ann Cleeves
Elly Griffiths
Arnaldur Indriðason
Jens Lapidus
Karin Fossum
Lisää ideoita lukemiseen voi saada DekkariNetistä, esimerkiksi sivuston listaus eri dekkaripalkintojen saajista voisi olla avuksi:
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=Dekkaripalkintoja
Hei,Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että noita tulisi lisää. Sarjan kirjat julkaistiin aika tiiviissä tahdissa, mutta edellisen julkaisusta on jo parisen vuotta. Varmaan niillä ei ollut tarpeeksi kysyntää, että kääntämistä olisi ollut kannattavaa jatkaa. Hyvin usein kirjasarjoja aletaan kääntää, mutta kustantajat seuraavat tarkkaaan, mikä niiden menekki on. Sarjaa ei kannata jatkaa loppuun asti, jos myynti on odotettua pienempää.Toki voit olla kustantajaan yhteydessä ja esittää toiveen uusista käännöksistä.
Katso esimerkiksi Juha Seppälän romaanit Paholaisen haarukka (2008) ja Sankariaika (2018), Kjell Westön Leijat Helsingin yllä (1996) tai Hanna-Riikka Kuisman romaani Kerrostalo (2019). Lisää luettavaa löytyy esimerkiksi Tieteen termipankin kirjallisuudentutkimuksen termipankin kautta, katso
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafiktio
Voipa sanoa, että nykyään tietotekniikasta on hyötyä lähes kaikessa. Aineiston hankinta ja valinta, luetteleointi ja etsiminen (tiedonhaku) tapahtuu tietokoneen ja erilaisten ohjelmien avulla. Myös kirjaston sisäinen tiedotus ja hallinnollisten asioiden hoito hoidetaan paljolti tietokoneiden avulla. Tämän lisäksi kirjastoissa on työasemia, joita asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti (sähköposti, chat-kanavat jne.). Etätietopalvelu on esimerkki uudesta palvelumuodosta, jossa tietokone on myös asiakkaan väline hänen kääntyessään kirjaston neuvonnan puoleen.
Yritysten logojen suunnittelemisesta, yritysten graafisesta ohjeistosta ja digitaalisista lomakkeista, lähinnä suomen kielellä, on seuraavissa julkaisuissa tai opinnäytteissä. Tarkempia tietoja voi katsella LINNEA-tietokannasta vaikkapa sieltä Espoosta käsin.
Tekniikka & Talous -lehden logotutkimus. Suomen Gallup , 1995
Laakso, Hannu: Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä, 1999
Silvennoinen, Sami: Kuvitella vuosisata -tapahtuman visuaalinen ilme ja graafinen ohjeisto. Opinnäytetyö, Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 1999
English, Marc: Designing identity : graphic design as a business strategy, 2000
Graafinen ohjeisto / Oulun yliopisto, 2000
Ryökkynen, Satu: Verkkolomakepalvelu ja sen...
