Varsinkin isoihin kirjastoihin voi tarjota hyväkuntoisia kirjojaan. Suosittelemme olemaan etukäteen yhteydessä esim. puhelimitse siihen kirjastoon johon suunnittelee vievänsä kirjoja. Jos lahjakirjojen määrä on pieni, ne voi myös jättää monissa kirjastoissa oleviin kierrätyshyllyyn.
Linkin takaa löytyy kirjaston nettisivut, valitsemalla kohdasta KIRJASTOT löytyy sen kirjaston yhteystiedot, johon haluaa lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valaat ja merenelävät:
Merenelävistä löytyy monenlaista tietokirjaa lapsille. Tässä niistä muutamia:
Claybourne, Anna: Eläinten jännä maailma (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Cruz, Carlos da: Kalojen mitalla
Dods, Emma: Ihmeelliset eläimet (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Jenkins, Martin: Eläinten palkintogaala (merenelävien lisäksi nisäkkäitä)
Rheene, Barbara van: Valtavat valaat
Myös paksulehtisissä kirjoissa on kivoja, värikkäitä kuvia sisältäviä kirjoja merenelävistä, kuten:
Ng, Neiko: Meren eläviä
The Boy Fitz hammond: Kaikenlaisia asioita!
Kivilajit:
Kivilajeista löytyi melko vähän pienille lapsille suunnattuja kirjoja. Seuraavat tietokirjat saattavat löytyä niin lasten-, nuorten kuin aikuistenkin osastoilta,...
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
"Kalastajanlasten jouluyö" -niminen kertomus sisältyy K. A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E. A. Saarimaan toimittamaan "Kansakoulun lukukirjaan", sen toiseen osaan. Kertomuksessa kalastajan lapset pelastavat jäihin pudonneen merimiehen. Kirjan on kustantanut WSOY ja siitä on ilmestynyt useita painoksia. 18. painoksessa (1950) kertomus on sivuilla 115-120. Kirjoittajan nimeä ei mainita. Sisällysluettelossa (s. 276) kirjoittajan nimen sijasta lukee: "Koitto" lehdestä.
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Kirjasto ei tarjoa kontaktimuovia asiakkaille kirjojen päällystämiseen paitsi kenties joissakin erikoistapahtumissa. Esimerkiksi Helsingissä on monissa kirjastoissa ennen koulujen alkua muovitusopastusta, jossa kontaktimuovia on tarjolla muovittamisen harjoitteluun.
Tällaiseen tarkoitukseen sopivaa kontaktimuovia saa ostettua itsekin esimerkiksi kauppojen toimistotarvikeosastoilta. Tarvittaessa kaupan henkilökunnalta voi kysyä apua kontaktimuovilaadun valitsemisessa. Ohjeita kirjojen muovittamiseen löytyy esimerkiksi YouTube-videoista. Kirjastossakin voi toki kirjojaan muovittaa omalla kontaktimuovilla ja kenties apuakin voi saada, jos henkilökunnalla on siihen aikaa ja osaamista.
Kysymyksen lainaus on peräisin Olaus Magnuksen pääteokseksi mainitun Pohjoismaiden kansoja ja niiden historiaa käsittelevän Historia de gentibus septentrionalibus -kirjan ruotsinkielisestä laitoksesta (Historia om de nordiska folken). Ensimmäinen latinankielinen painos Olauksen suurtyöstä on vuodelta 1555. Se jakautui 22 kirjaan ja 476 lukuun. Sitaatti on peräisin 20. kirjan ensimmäisestä luvusta.
Kokonaisuudessaan teosta ei ole suomennettu - Suomea koskevat osat kyllä. Pohjoisten kansojen historia : Suomea koskevat kuvaukset (Otava, 1973) sisältää maatamme käsittelevät tekstit Kaarlo Hirvosen kääntäminä. Kaksiosaisen Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa -teoksen (Amanita, 2001) suomennoksen on laatinut käännöstyöryhmä, johon...
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Vanhoista puhelinluetteloista löytyi tällaisia osoitteita:
Esimerkiksi näinä vuosina osoite on ollut:
1975 Saarikunnas valintamyymälä Pirttiharju Päätie 1
1992 Saarikunnas Ky K-Market Hämeenlinnantie 65
2000 Saarikunnas Oy K-kauppa Hämeenlinnantie 67 (uusi kiinteistö valmistui vuonna 2000)
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa.
Alice Hoffman: Ihmeellisten asioiden museoKirja tapahtuu 1910-luvun Coney Islandilla. Toinen päähenkilö on tyttö, joka esiintyy merenneitona vesitankissa isänsä Ihmeellisten asioiden museossa. Museossa on myös mm. susimies ja satavuotias kilpikonna. Toinen päähenkilö on valokuvaaja, joka on ottanut kuvia New Yorkin köyhistä. Kirjassa on myös historiallinen tehdastulipalo.
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
Paavo Cajander suomensi kyseiset rivit Claudion repliikistä Shakespearen näytelmästä Measure for Measure näin.
Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
Vilussa maassa maata, mädätä; (---)
Tiina Ohimaan suomennoksessa vuodelta 2005 sama kohta kuuluu seuraavasti:
Niin, mutta kuolla, ja joutua ties minne,
jäädä loukkuun kylmään maahan, mädäntyä, (---)
William Shakespeare: Verta verrasta (1911, suom. Paavo Cajander) http://www.gutenberg.org/files/44825/44825-h/44825-h.htm
William Shakespeare: Mitta mitasta (suom. Tiina Ohinmaa, 20025)
http://shakespeare.mit.edu/measure/measure.3.1.html
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Tässäpä muutamia Kreikkaan sijoittuvia romaaneja. Linkki vie kirjan saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa:
Rachel Cusk: Ääriviivat (2018)
Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä (2018)
Victoria Hislop: Ne, joita emme unohda (2021) (Victoria Hislopilla on myös muita Kreikkaan sijoittuvia romaaneja)
Polly Samson: Haaveilijoiden saari (2021)
Madeline Miller: Kirke (2021)
Joel Haahtela: Hengittämisen taito (2020)
Louis De Bernières: Kapteeni Corellin mandoliini (1999)
Andreas Staikos: Herkullisia suhteita (2000)
Maria Jordanidu: Kultainen sarvi (1985)
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Yle uutisoi (24.3.2015), että tutkimuksen mukaan Grönlannin sulaminen on hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen. Tutkimus on julkaistu Nature climate change -tiedelehdessä. Pohjois-Euroopan ilmasto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan olisi tästä viilentymässä, koska ilmaston lämpeneminen kumoaisi vaikutuksen. Uutinen on luettavissa alta. Uutisesta on myös linkki tutkimuksesta tehtyyn artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-7887015
