Museovirasto on laatinut taisteluista paikkakuvauksia. Esim. Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner. "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta." Linkki sivulleMari Hatavara on lisensiaatin tutkimuksessaan 2002 pohtinut juuri Välskarinkertomusten hietoriallisuutta...
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.
Lastenkodit ovat tapahtumapaikkoina monissa eri kirjoissa. Kirjasampo-palvelussa voit hakea tällaisia kirjoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkodit
Tästä linkistä löydät Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia teoksia, joissa on asiasanana 'lastenkodit':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slastenkodit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
CD-levyjen mainostettiin alussa olevan tuhoutumattomia, mikä osoittautui nopeasti liioitteluksi. Yhtä lailla liioitellulta kuulostaa väite niiden herkkyydestä.CD-levyissä tieto on tallennettu polykarbonaatista valetun ohuen datakerroksen pinnalle nystyröinä. Datakerroksen päällä on valoa heijastava alumiinikerros, joka on päällystetty ohuella lakkakerroksella. Lakka suojaa alumiinia hapettumiselta, kosteudelta tai lialta. Jos lakkapinta vaurioituu fyysisesti, irtoaa huonon liimauksen takia tai on jäänyt tehtaalla huokoiseksi, alumiinikerrokseen voi päästä aineita, jotka vaurioittavat sitä. Tästä aiheutuvat hapettuminen, syöpymät, naarmut tai muut heijastusmuutokset voivat estää datan lukemisen ja tehdä levystä kuuntelukelvottoman. Tätä...
Leireillä menehtyneistä löytyy monenlaisia tietoja esimerkiksi Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelusta:
https://sotasurmat.narc.fi/fi/
Toinen verkosta löytyvä aineisto on valtiorikosylioikeuden aktit, joita voi hakea Kansallisarkiston digitaaliarkistosta sukunimen perusteella:
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Leireiltä selvinneiden tietoja voi löytyä Sotavankilaitoksen arkistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Sotavankilaitos
Sotavankileirin vankikortisto on digitoitu ja haettavissa verkossa:
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=111047.KA
Henkilötietoja ajalta voi löytyä myös ajan sanomalehdistä, joista voi tehdä tekstihakuja Kansalliskirjaston digitaalisista...
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Lahti Osakeyhtiön toimialana oli puunjalostusteollisuus. Toiminta Lahti Osakeyhtiö -nimellä alkoi 1941, jolloin vanhin Lahden kauppalassa ja kaupungissa toiminut teollisuuslaitos Lahden Saha joutui Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Tällä nimellä toiminta jatkui vuoteen 1952, jolloin Lahti Osakeyhtiö liitettiin Rauma-Repola -konserniin. http://www.lahdenmuseot.fi/kuka-mita-lahti/lahden-historia/teollisuuskaupunki/lahden-puunjalostusteollisuus-sotien-jaelkeen/
Lisätietoja teoksissa:
Lahden historia 3 : Lahden talouselämän historia. Lahti 1996. s. 316-318
Könönen, Terho A.: 100 vuotta sahausta Lahdessa. Lahden Saha 1969-1965. Lahti 1969
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Helsingin kaupunginkirjaston strategiaa muistuttava asiakirja on Kirjaston suunta 2015-2018, joka löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_kirjastolautakunta/S….
Turun kaupunginkirjastolla ei ole ihan tuoretta strategiaa. Mutta kaupunkistrategia on aika kattava ja kattaa kaikki toimialueet http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/kaupunkistrategia20…
Liitteessä pitkälti ajantasainen, viimeisin Turun kaupunginkirjaston strategiaversio vuodelta 2013.
Tampereen kaupunginkirjaston strategiaa ei tällä hetkellä löydy verkosta. Muuta tietoa kirjaston toiminnasta löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/aukiolot-ja-yht….
Hakusanoilla urheilu löytyy näitä runokirjoja:
- Runo100 / toim. Markku Heino; Reuna, 2017
- Itkonen, Jukka : Laulavat lenkkitossut : urheilullisia liikuntarunoja; Lasten Keskus, 2015 (lasten- ja nuorten runoja)
- Jylhä, Yrjö : Meidän pihan urheilijat; WSOY, 1992 (näköispainos)
- Hotakainen, Kari : Kuka pelkää mustaa miestä; WSOY, 1985
- Tossavainen, Jouni : Juoksijan testamentti; Gummerus, 1985
- Suomalaista urheilurunoa / toim. Klaus U. Suomela; Valistus, 1958
Lausuttavaksi käy myös kaikki elämää (urheilua) intohimoisesti kuvaavat runot, kuten Tommy Tabermannin Elinehto ja Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Otsikoita ei ole pakko ottaa mukaan, jos niin haluaa.
Purukumista löytyy tietoa esimerkiksi näistä kirjoista:
Dan Höjer: Pusu, purkka ja puucee: kaikella on historia (Otava 1995)
Vuokko Hurme: Karkkikirja: makeaa tietoa herkkusuille (WSOY 2019)
Jukka Vesterinen: Purukumikirja (Johnny Kniga 2005)
Myös Wikipediasta onn purukumia käsittelevä artikkeli.
Hoitoon joutuneen sukulaisen yhteystietoja voi yrittää tiedustella yleisistä puhelinnumeropalveluista. Hoitopaikat eivät luovuta potilastietoja ulkopuolisille. Tiedustelin asiaa myös julkisten palveluiden käyttäjille tarkoitetusta Kansalaisneuvonta.fi -palvelusta. Sieltä kerrottiin, että Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään harvoin tallennetaan hoitopaikan osoitetta, sillä hoitopaikassa olevan henkilön asioita hoitaa yleensä joku tietty lähiomaiseksi nimetty läheinen/omainen. Kannattaa siis tiedustella sukulaisen muilta mahdollisilta läheisiltä tietoja hoitopaikasta. Mahdollisia osoitetietoja voi tiedustella Digi- ja väestötietovirastolta, esimerkiksi Väestötietojen palvelusta. Palvelunumerot löytyvät Digi- ja...
Kenties hieman kevyemmät kirjat voisi olla ratkaisu pulmaan. Helmet haku sanalla viihdekirjallisuus löytää viihdyttäviä, usein romanttisia kirjoja. Esim. Eevi Iisakkila: Majatalo omenapuiden katveessa, Enni Mustonen: Kasvattitytär ja Carola Matthews: Suklaaseuran naiset. Linkki hakutulokseen.Jos pitää jännittävistä kirjoista, voisi hakea sanalla pehmodekkarit. Esim. Paula Hotti: Murha Edinburghissa, C.L. Miller: Antiikinmetsästäjän murhaopas ja L.T. Schearer: Kissa joka pyydysti tappajan. Linkki hakutulokseen. Kirjakaupoissa on hakusanana Cosy crime. Esim. Alexander McCall Smith: Kauniista ja kaukaisesta maasta, Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa sekä Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä. Linkki suomalainen kirjakauppa....
