Etälukio-sivustolla mainitaan tällaisia haasteita:
kaste (lapsi- vai aikuiskaste?)
virkakäsitys (selibaatti?, naispappeus?, paavin asema?)
ehtoollinen (katolisen kirkon muuttumisoppi, ehtoollisen merkitys)
kristillisiä kirkkoja ja suuntia yhä useita satoja
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_6_1.html
Tarkempaa tietoa löytyy esim. kirjasta Ekumeeninen kasvatus: mitä opimme toisiltamme (toimittaneet Antti Laine ja Mirkka Torppo), 2010
Isterin puutarha on sijainnut tiettävästi nykyisellä Emännänpolulla tai -tiellä noin sadan metrin päässä joesta. Jo 1920-luvulla on Oulunsuun kylään perustettu A. Renellin puutarha Isterin maalla.
Heli Suutari on tehnyt pro gradu -tutkielman Pohjoista puutarhanhoitoa. Oulun Puutarhayhdistys 1897 - 1997 ja puutarhanhoito Oulun seudulla (1997).
Lähde: Oulujokisten sata vuotta : entisen Oulun maalaiskunnan/Oulujoen kunnan historia 1865-1964 (Oulujoki-seura 1999)
Kyseinen biisi on nimeltään Missä jatsi on piilossa?, ja se löytyy Silmälasiapina-nimiseltä äänitteeltä (1983). Kappaleen esittää M. A. Numminen yhdessä Karviaiset-lapsikuoron kanssa. Kappale löytyy myös Nummisen kokoelmalevyltä Pulla kasvaa - Jänismiehen ihan kaikki lastenlevyt (2012).Valitettavasti näyttää siltä, että ainakaan kirjastojen valikoimissa olevista nuottijulkaisuista kyseisen laulun nuotteja/sanoja ei löydy. Edellä mainittuja Nummisen levyjä löytyy kirjastoista, eli kannattaa kysyä äänitettä omasta kirjastosta.Kyseinen biisi näyttäisi löytyvän myös suoratoistettavana verkkopalveluista (esim. YouTube Music).
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on kirkonarkistojen mikrofilmejä ja -kortteja nykyisen Etelä-Karjalan sekä luovutetun Karjalan alueen seurakunnista Kurkijoesta etelään (Kurkijoki mukaan luettuna), Inkerin seurakunnista ja Pietarin suomalaisista seurakunnista. Muun Suomen aluetta koskevia mikrofilmejä voi tilata kirjastoon kaukolainoina. Tiedot filmeillä ja korteilla ulottuvat enintään 1800-luvun lopulle.
Ota yhteyttä kirjastoon, niin voimme katsoa pitäjän tarkkuudella, mistä tietoa löytyy.
Lainaamasi kirjat näkyvät Ellibs-palvelun Oma Kirjahylly -sivulla. Jatkaaksesi lukemista tai kuuntelemista sinun tulee olla kirjautunut kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
Teatterit ja teatterintekijät 2005 -matrikkeli noteeraa kyllä Vesa Ruusuvuoren näyttelijäksi. Hänen erityistaitoinaan mainitaan mm. miimi ja akrobatia, joita hän on opettanutkin. Teatteriopintoja 20.5.1970 syntyneellä Ruusuvuorella on Tukholman teatterikorkeakoulusta (1992-96); ensimmäiset kiinnitykset hänellä oli Teatteri Pieneen Suomeen (1997-98), Lappeenrannan kaupunginteatteriin (1998-2000) ja Ahaa-teatteriin (2002-03).
Kyseinen kirosana ei vaikuta olevan yleisessä käytössä, sillä siitä ei löytynyt juurikaan tietoa. Ainoa maininta siitä näyttää löytyvän Iltasanomien artikkelista, jossa listataan Suomen suosituimpia kirosanoja: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008863243.html
Kotimaisten kielten keskuksella on verkkolomake, jonka kautta voi kysyä kysymyksiä liittyen mm. sanojen alkuperään: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Hei!Tutkimusteni perusteella Ei enää Eddy teosta ei ole kielletty missään maassa. Teos on herättänyt paljon keskustelua Ranskassa ja muualla maailmassa, mutta kielletty sitä ei ole.
Yksinomaan koulumummoihin tai -vaareihin paneutunutta tutkimusta ei haaviini osunut, lehtijuttuja ja haastatteluja kylläkin:
Merja Forsman, Antilla on aina aikaa lapsille. - Martat 4/2017 [haastattelussa kouluvaari Antti Airisto]
Stina Haaso, Kouluvaari kuuntelee ja on läsnä. - Maaseudun tulevaisuus, 30.3.2012 [haastattelussa Turun Sirkkalan koulun kouluvaari Göran Wikstedt]
Anna Leena Högbacka, Mummot ja vaarit arjen apuna. - Opettaja 44-45/2010
Jukka Koivula, Kylävaarina ei sammaloidu : vaarin homma on Hannu Gustafssonille lomaa eläkeläisen arjesta [haastattelussa Mynämäellä kylävaarina toimiva Hannu Gustafsson]. - Kantri : Maaseudun tulevaisuuden kuukausiliite, 9/2012
Ulla-Maija Lammi-Ketoja, Kouluvaari ei anna jälkkää. - Lapsen...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Francis Baconin kirjoituksia (1561-1626) on aiemmin suomennettu kahdessa itsenäisessä teoksessa: Filosofiset mietelmät (Essays, suom. 1910) ja Totuus ja kuolema : suuren filosofin puheita yleisölle (suom. 1917). Molemmat on suomentanut Elof Kristianson.
Vuonna 2002 ilmestynyt teos Matkoja utopiaan (toim. Mikko Lahtinen, Vastapaino) sisältää suomennoksen Francis Baconin teoksesta New Atlantis (1627), suom. Uusi Atlantis. Tämä on siis ainoa uudempi suomennos Baconin kirjoituksista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3954087
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711
"Powdered peanut butter" on tuote, jossa maapähkinät on paahdettu ja niistä on puristettu pois suurin osa niiden sisältämästä rasvasta ennen kuin ne on jauhettu. Varsinaiseen maapähkinävoihin verrattuna sen energiasisältö on siis pienempi. Jauheeseen on saatettu lisätä sokeria ja suolaa. Jauhetta voidaan käyttää sellaisenaan esim. smoothiehin tai leivontaan, tai siitä voidaan vettä lisäämällä tehdä levitettä.
Lähde: Consumer reports -sivusto: https://www.consumerreports.org/healthy-snacks/is-powdered-peanut-butte…
Suomeksi osumia näyttää löytyvän hakusanalla "maapähkinävoijauhe".
Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu Suomessa "Yhteiset tutkinnon osat (YTO)". YTO sisältää kokonaisuuden "Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen"; se pitää sisällään osion "Matematiikka ja matematiikan soveltaminen" (4 osp) ja osion "Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen" (2 osp). Varsinaista matematiikan opiskelua on siis pakollista 4 osp verran, mutta matemaattis-luonnontieteellistä opiskelua on pakollista yhteensä 6 osp verran.Siitä, mitä nämä opinnot tarkalleen pitävät sisällään, voi lukea lisää opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/matemaattis-luonnontieteellinen-osaaminen
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja...
Saimme vastauksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.
Nilsiän ja Lempäälän lisäksi Mongan-alkuisia nimiä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan Leppävirralla, Kihniössä, Rovaniemellä, Kurussa ja Oulussa. Viljakkalassa on lisäksi Monkala-niminen tila. Paikkakuntalaiset eivät ole osanneet selittää nimien taustaa. - Monka ja Monkala ovat käytössä myös harvinaisina sukuniminä.
Iisalmesta on lisäksi merkitty muistiin Monkajärvi, jonka tutkija T. I. Itkonen on yhdistänyt saamen sanaan moaggi 'käyrä puu'.
Nimistön alalta tehdyissä opinnäytteissä on yritetty selittää Kurun ja Viljakkalan Monka- ja Mongan-nimiä. Kurun nimi yhdistetään Viljakkalan vuoden 1571 asiakirjamerkintään, jossa mainitaan Oluff Mongoij (Monkoinen?) -niminen henkilö...
Ekologisen jalanjäljen käsite on kehitetty nimenomaisesti ihmisyksilöiden tai -yhteisöjen noudattamien elämäntyylien ekologisten seurausten havainnollistamiseksi. Niinpä eläinten ekologisen jalanjäljen mittaaminen on mielekästä oikeastaan vain ihmisen lemmikki- ja tuotantoeläimistä puhuttaessa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan keskikokoisen koiran ylläpito aiheuttaa lähes kaksi kertaa katumaasturia suuremman ekologisen jalanjäljen. Luonnonmukaisesti elävät villieläimet eivät ole tässä mielessä merkittäviä maapallon resurssien kuluttajia.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Hanna Kokko, Ekologinen jalanjälki. - Teoksessa Suomen luontotieto. 1, A-Kar. Weilin+Göös, 2005
Brenda & Robert Vale, Time to eat the dog : the real guide to sustainable...
Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan.
Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632
https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain....
