Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen...
Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Saat valmistuneena ekonomin arvon, jota voivat käyttää kauppatieteiden maisterit. Englanniksi molemmat ilmaistaan samalla käännöksellä eli juuri tuolla mainitsemallasi Master of Science (Economics and Business Administration).
Hain tietoja teoksesta Yliopistosanasto (Edita 1998) sekä Ekonomit.net portaalista
http://www.ekonomit.net/portal/en/work_life/what_is_my_title_after_grad…
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Uusimmat Italian matkaoppaat näyttävät keskittyvän Roomaan, Venetsiaan ja Firenzeen.
Napolin alueesta löytyi suomeksi vain Anja Kinnusen: Napolinlahti : lomailijan opas : mukana myös Capri, Herculaneum, Ischia, Napoli, Pompeji, Procida, Sorrento, Fenix-kustannus, 2004.
Tuorein koko Italiaa käsittelevä opas: Italia, Tammi, 2005 (Näe ja koe-sarja).
Kirjojen saatavuuden näet HelMet-verkkokirjastosta: http://www.helmet.fi
Napolin lähellä sijaitsevasta Pompejista kertoo seuraava teos:
Domus Pompeiana : talo Pompejissa : näyttelykirja,Otava, 2008.
Oikotie.fi- palvelun kautta löytyy myös alueen matkailutietoa, mutta linkit näyttävät vievän englanninkielisille sivuille. Niistäkin voit, toivottavasti, saada vinkkejä siihen mitä paikanpäällä...
Alun perin vuonna 2011 Helsinki-kirjojen kautta ilmestyväksi ilmoitettu Lentävänniemi jäi syystä tai toisesta julkaisematta. Helsinki-kirjoilta tuli uutuuksia vielä vuonna 2012, joten Lymin kirjan ilmestymättömyys ei välttämättä liity kustantajan toiminnan loppumiseen. Mahdollista on, että kustantamon 2011 antamat ennakkotiedot olivat ennenaikaisia eikä suunniteltu kirja koskaan tullut valmiiksi. Vain julkaisua vailla olevalle käsikirjoitukselle olisi kustannusmaailmassa luullut halukkaita ottajia löytyvän.
Ainakin vielä alkuvuonna 2012 Lymin kirja oli vielä kesken ja työn alla: "Minun piti kirjoittaa novelleja, mutta romaaniksi tämä tuntuu kääntyvän", hän luonnehtii tekeillä olevaa teostaan Anna-lehden numerossa 5....
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Jules Vernen teoksen Sukelluslaivalla maapallon ympäri on kuvittanut Ola Fogelberg. Teoksesta on otettu useampi uusintapainos ja O. A. Joutsenen suomentamassa ja sittemmin Marta Tynnin lyhentäen suomentamassa versiossa on käytetty Ola Fogelbergin kuvitusta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Voisiko teos olla näiden Kirjasammon kirjojen joukossa, joiden tapahtumapaikkana on Dresden: Roul Tunley: Pako Dresdenistä, Mňačko, Ladislav; Dresdenin yö? Kurt Vonnegutin Teurastamo 5, joka kuvaa pommituksia, on ollut kouluissa lukemistona.
Se voisi olla muistelmateos, esimerkiksi Victor Klemprerin päiväkirjat on käännetty suomeksikin: Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945 / Klemperer, Victor, kirjoittaja ; Kinnunen, Matti, kääntäjä, 2001.
Ruiskukkaehtoo on Anna-Maija Raittilan runo saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1947.
Runo alkaa riveillä Taivaanko peltoa poljen! / Tähtiä täynnä on maa!
https://finna.fi/
Kyseessä on Severi Nuormaan runo Pieni tyttö pihlajan alla, joka alkaa tuolla rivillä. Runo on kokoelmasta Elämän ulapoilla (1904).
Voit lukea runon myös esimerkiksi alla olevasta linkistä, josta aukeaa Kansalliskirjaston digitoima lehti Kodin kuvasto : huviksi ja hyödyksi Suomen koteihin ja perheisiin 1915 no 41.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/891712?term=Pieni%2…
Runo sisältyy myös antologioihin Runoja rakkaudesta (toim. Sanna Jaatinen, 1989) ja Jo valkenee kaukainen ranta : suomalaisia runoja (toim. Hannu Sarrala, 1989).
Löysin verkosta laulun sanat ruotsiksi, laulu on säveltäjä-sanoittaja on Lydia Lithellin Det enda jag vet tai myös nimellä Det enda som bär. Etsin kirjaston aineistotietokannoista, Fono.fi:sta, kansallisdiskografiasta ja Youtubesta, löysin vain tiedon siitä, että laulu on esitetty nimellä Sen tiedän mä vaan ja että siitä on tallenne Kansalliskirjastossa julkaisussa Laita laulusi soimaan. En kuitenkaan löydä sitä Youtubesta enkä tuota julkaisua Finna.fi:stä kirjastosta lainattavana versiona, ainoastaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavan. Sitä on laulanut baptistiseurakunnan kuoro, joten ehkä Baptistiseurakunta osaisi auttaa. Ruotsiksi se löytyy levytyksinä ja Youtubesta.
Lukijalta saimme...
Voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjaston (http://helmet.fi/) Omat tietoni -linkin kautta. Omiin tietoihin päästäksesi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin eli tunnusluvun. Omissa tiedoissasi tulevat näkyviin lainasi ja niiden eräpäivät. Ruksaa haluamasi lainat, ja klikkaa kohtaa Uusi merkityt lainat, ja sen jälkeen vastaa vielä Jatkatko-kysymykseen Kyllä.
Lainaa ei voi uusia, jos siihen on varauksia, ja uusia voi enintään kolme kertaa.
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa uusimaan lainasi.
Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan...
