Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto.
Lähteet:
Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983)
Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011)
Siirtoväen sopeutuminen (1952)
Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Tämä on oikeastaan sukujen sisäinen asia. Yleensä suvut haluavat, että sukukirjat ovat "julkisia" ts. voivat olla esim. kirjastoissa katsottavissa. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa useita sukukirjoja; isoimpien sukujen kirjat voivat olla kustantajien valintalistoilla, toisista voimme saada tiedon paikallislehtien kautta ja hankkia kirjastoon. Ja usein saattaa tulla joku suvun edustaja myymään sukukirjaa kirjaston kokoelmiin.
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi...
Nuotit kappaleeseen löytyvät kokoelmasta "Radio days: 70 visor & hits från film, radio och skiva." Nuotti on tilattavissa kaukopalveluna Kuopion varastokirjastosta.
Kappaleen on esittänyt suomeksi Kauko Käyhkö nimellä "Akkasaaren neito".
Motivan sivulla kerrotaan seuraavaa:
”Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin erittäin huono. Siksi vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä erittäin korkeaa painetta; nykyisin jopa 700 bar on käytössä. Vetysäiliössä yhdistyy tiivis, teräksestä valmistettu sisäsäiliö ja hiilikuitukomposiitista tehty ulkovaippa, joka kantaa paineen aiheuttamat voimat.
Yksi tapa vedyn varastoinnissa on sitoa vety esimerkiksi metallihydrideihin, mutta kaupallisia sovelluksia siitä ei vielä ole. Tämäkin varastoimismuoto johtaa verrattain painavaan säiliöön, koska parhaatkaan hydridit eivät kykene...
Kollega ehdotti kauhusarjaa The Strain. Siinä ei ole ihmissusia, mutta vampyyrejä on (ei niin perinteisiä) ja virus lähtee leviämään lentokoneesta. Virus leviää ihmisestä toiseen. Se perustuu Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin kirjoittamaan Vitsaus-trilogiaan. The Strain Imdb:ssä, https://www.imdb.com/title/tt2654620/
Toinen ehdotus on Battledogs vuodelta 2013.
Vaalikoneissa ehdokas vastaa vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin, joskus on myös mahdollista antaa perusteluita. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalikone
Vaalikone ei tavallisesti tutki ehdokkaan aikaisempaa toimintaa eduskunnassa, vaan suuntautuu enemmänkin tulevaan vaalitapahtumaan. Tarkoituksena on auttaa äänestäjää löytämään sopiva ehdokas.
Verkossa toimii vuonna 2014 perustettu suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari: https://faktabaari.fi/ Sen sisällöistä voi etsiä esimerkiksi vaaleihin liittyvää aineistoa, mutta sekään ei näyttäisi tutkivan...
Sally Bauer (1908-2001) oli ruotsalainen uimari, joka ui Englannin kanaalin yli juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänestä kertoo tänä vuonna valmistunut elokuva Nainen ja meri, jonka on ohjannut Frida Kempffi.https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-elokuva/sally-bauer-oli-nainen-joka-rakasti-uimista-poikaansa-ja-haasteita-arviossa-nainen-ja-meri/Ruotsalainen Sara Strindberg on kirjoittanut romaanin Hally Sally, joka perustuu Sally Bauerin elämään. Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 eikä sitä ole suomennettu. Kirjaa löytyy kyllä Suomen kirjastoista. Se on tilattavissa ainakin kaukolainana. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au54816eb3-f51b-4071-8348-83cb4e3b125cEva-Karin Gyllenbergin kirjassa Svenska...
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin...
Valitettavasti ei löydy nuotteja tähän LP-levyllä Sielun miljonääri (HiHat HILP159) julkaistuun lauluun. Paljon on Mikko Alataloa nuottina julkaistu, vaan vielä useampia lauluja on hän ehtinyt tehdä. Mutta ehkä kannattaa ottaa kansanedustaja Alataloon itseensä suoraan yhteyttä, häneltä saattaa jonkinlainen nuotti arkistosta löytyä.
Heikki Poroila
Mensan tehdasalueen ajoilta on säilynyt ainoastaan yksi rakennus, jossa nykyään toimii saunaravintola Vanai Bistro & Bastu.
Nykyinen ravintolarakennus toimi Mensan aikana asuinrakennuksena sekä autotalli- ja pesuhuonekäytössä.
Rakennus valmistui vaiheittain vuosina 1941, 1947 ja 1949-1950. Ensimmäisen vaiheen suunnitteli Jaakko Tähtinen, toisen Erik Bryggman ja kolmannen Olavi Sahlberg.
Lisätietoja:
Saarto, Vesa: Mensa 1926-1976 : viisi vuosikymmentä (1976)
Tmi Lauri Putkonen: Mensan tehdaskiinteistö Hämeenlinnassa : rakennushistoriallinen selvitys. raportti 30.5.2007
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu...
Tähän kysymykseen emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään vastausta.
Voit tiedustella asiaa esimerkiksi Ursan sivuilta löytyvän lomakkeen kautta Tähdet ja avaruus: Kysymyslomake tai Helsingin yliopiston Fysiikan laitokselta Fysiikan osaston tutkimus- ja opetushenkilöstö | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Hei,
Tätä kautta ei voi jättää hankintatoiveita, koska kyseessä on valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajapalvelu. Kysymyksen kohdistuksen perusteella teitä palvelee Vaara-kirjastojen vaara.finna.fi. Hankintatoiveita voitte tällä hetkellä jättää normaalin palautteen kautta (etusivulla ylälaidassa Palaute-kohta) tai vaikkapa suoraan omassa kirjastossa. Jossain vaiheessa saanemme myös varsinaisen hankintatoivelomakkeen sivustollemme.
Kirjastot ottavat mielellään hankintaehdotuksia ja muuta asiakaspalautetta.
Nina Hurman kaksi edellistä kirjaa, Yönpunainen höyhen ja Hatuntekijän kuolema, ovat ilmestyneet 2013 ja 2014. Parin vuoden takaisessa blogissa hän kertoo kolmannen osan kirjoittamisesta. Ainakaan vielä se ei ole ilmestynyt, eikä meilläkään ole enempää tietoa tilanteesta. Ehkäpä hänen kustantajansa Gummerus tietäisi enemmän:
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee...
