Tuntomerkkeihin parhaiten sopisi 26.3.1989 (pääsiäissunnuntai) klo 11:00 ykkösverkossa ensilähetyksensä saanut Omakuva nuoruuden vuosilta, kirjoittanut Paavo Rintala, ohjannut Väinö Vainio. Kuunnelma on uusittu seuraavana päivänä klo 19:30. Kuunnelmassa puhutaan Jeesuksen kärsimyksistä sekä toisesta maailmansodasta, lähinnä antisemitismin näkökulmasta. Isossa osassa on Bachin Johannespassio. Minä-kertoja puhuu muun muassa uskonsa menettämisestä.
Kuunnelmasta kerrotaan näin: "Kuunnelma, Yleisradiolle kirjoittanut Paavo Rintala. Ohjaus: Väinö Vainio. Tehosteet: Merja Pesola. Äänitys: Timo Ruuskanen. Henkilöt: Minä - Eriikka Magnusson ja Väinö Vainio. Minä nuorena - Pekka Lukka. Centurio - Ahti Jokinen. Legaatti - Matias...
Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Vahva-Jussista kertova sarjakuvalehti esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1949 Aku Ankka -tarinassa Super Snooper, jonka on piirtänyt ja käsikirjoittanut Carl Barks. Tarinasta käy ilmi, että kyse on supersankarisarjakuvasta. Vahva-Jussi pystyy mm. hyppäämään kokonaisen rakennuksen yli ja murskaamaan kiviseinän nyrkillään.
Barksin Vahva-Jussi -tarina ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehdessä 5/1952 ja sen jälkeen mm. kokoelmateoksissa Aku Ankan parhaat 46 (1993), Aku Ankka - Näköispainos 1951-52 (1994), Carl Barksin kootut 6 (2008) ja
Ankkalegendat 1 (2014).
Piirtäjä-käsikirjoittaja Don Rosa on tehnyt tarinalle jatko-osan nimeltä Super Snooper Strikes Again, joka on julkaistu suomeksi nimellä Sankari ylitse muiden. Se on...
Tämä Singer-ompelukone on valmistettu vuonna 1911. Sarjanumero selviää Singerin sarjanumerotietokannasta https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html
Kyllä vain. Espoossa on yhdistetty Sosiaali ja potilasasiamies, jonka saa kiinni osoitteista
Sosiaali- ja potilasasiamies09 816 51032
sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi
Postiosoite PL 205 02070 Espoon kaupunki
Tällä hetkellä Asiamiehenä toimii Eva Peltola. https://www.espoo.fi/fi/terveys/sosiaali-ja-potilasasiamies
HUSilla ja HYKSillä on omat potilasasiamiehensä. https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiamiehet
Okinawaan liittyviä kirjoja:Bishop, Mark: Okinawan karate : teachers, styles and secret techniquesGarcia, Hector: Ikigai : pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittainPrall, Jason: Beyond longevity : a plan for healing faster, feeling better and thriving at any ageWalker, Robert: Okinawa and the Ryukyu Islands : the first comprehensive guide to the entire Ryukyu Island chainYanagi, Soetsu: The beauty of everyday thingsVerkosta löytyy paljon juttuja Okinawan ruokavaliosta, esim: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maailman-terveellisin-ruokavalio-nain-syomalla-elaa-todistetusti-pidempaan/3295620#gs.b5mtn7
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla...
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista löytyy etsimäsi tieto. Vuosikirjoja löytyy digitoituna pdf-muodossa verkossa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kaupung…
Vuonna 1965 ruotsinkielisiä on asunut Helsingissä 60 065 henkilöä. Tämä selvisi vuosien 1966, 1967 ja 1968 vuosikirjoista. Todennäköisesti vuonna 1966 lukumäärä on ollut hiukan pienempi.
Vuosikirjat sisältävät valtavan määrän mielenkiintoista tilastodataa Helsingistä. Kannattaa käydä katsomassa.
Emme löytäneet suomenkielistä käännöstä tai vaihtoehtoista nimeä tuotteelle. Wikipedia-artikkelin mukaan sattu-jauho valmistetaan erilaisista jyvistä tai palkokasveista kuten ohrasta ja kikherneistä. Toisaalla voidaan käyttää myös cashew-pähkinää, mantelia ja hirssiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Sattu
Ruokaviraston ohjeen mukaan Suomen markkinoilla olevat luonnonlinnuille tarkoitetut auringonkukansiemenet eivät saa sisältää salmonellaa. Siten on epätodennäköistä saada salmonellatartunta Suomesta ostetuista siemenistä. Mikäli salmonellatartuntaan viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan ja kysyä lisäohjeita.
Lähde ja lisätietoja:
Ruokavirasto: Luonnonlinnuille tarkoitettuja maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä koskevat vaatimukset (ruokavirasto.fi)
THL salmonella: Salmonella - THL
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/...
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Panttipataljoona on suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona eli toisen maailmansodan itärintamalla toiminut suomalaisista vapaaehtoisista koottu Saksan Waffen-SS:n joukkoyksikkö. Voit lukea lisää teoksesta Mauno Jokipii: Panttipataljoona (1968).
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot (finna.fi)
Saatat muistaa Mary Higgins Clarkin kirjoittaman dekkari-sarjan, jossa pää- tai sivuroolissa esiintyvät Alvirah Meehan ja hänen miehensä Willy. Alvirah Meehan esiintyy ainakin seuraavissa suomennetuissa teoksissa: Kaunis, Kauniimpi, Kuollut (sivuroolissa), Tammi, 1988 Lottovoittaja, Gummerus, 2002 Yksin vain, Tammi, 2012 Kadonneet vuodet, Tammi, 2013 Niin kuluu aika, Tammi, 2017 Kuolema loistoristeilijällä, Tammi, 2018 Kaikki yllämainitut teokset löytyvät Helmet-kirjastoista.
