Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https...
Paahdettua sipulia löytyy tuotetietojen mukaan ainakin Salliselta Salliselta - Sipulirouhe paahdettu 300g (mauste-sallinen.fi),
sekä Ruohonjuuri myymälästä Paahdettu sipuli, luomu, 100 g – Ruohonjuuri.
Sydänmerkki-sivustolla on kätevä ohje, jos haluaa valmistaa paahdettua sipulia itse Paahdettu sipuli | Sydänmerkki (sydanmerkki.fi).
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Tässä joitakin kirjavinkkejä. Ackerman, Jennifer: Lintujen ihmeellinen elämäAuvinen, Suvi: Maailman viimeinen eläinBecker, Geneviéve de: 100 eläinmaailman selviytyjääKettunen, Niko: Viikon eläimet : tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista + jatko-osatKoskimies, Pertti: Katoava talvi : pohjoisen eläimet ilmaston muuttuessaMancuso, Stefano: Kasvien vallankumousPihlajaniemi, Mari: Linnut & ilmasto : matka muuttuvaan luontoonSheldrake, Merlin: Näkymätön valtakunta : miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme Wohlleben, Peter: Luonnon salainen verkosto
Hei!
Oletan, että kysymyksesi koskee tutkija Jari Louhelaisen kirjaa Murha Mikroskoopissa, jonka julkaisupäiväksi oli alun perin määritelty 25.3.2021 (Docendon julkistusaikataulu, kevät 2021).
Tiedustelin asiaa suoraan kirjakustantamo Docendolta ja heidän mukaansa teoksen julkaisu on valitettavasti kirjailijan itsensä toimesta peruttu. Tarkempia syitä tälle päätökselle tai mahdolliselle uudelle julkaisupäivälle ei valitettavasti ole saatavilla.
Kyseessä saattaisi olla Hannele Huovin lyhyen lyhyt lastenruno nimeltä Jäljet, joka on löytyy mm. kokoelmasta Hiiri mittaa maailmaa (2019). Teoksen voi varata Vaski-verkkokirjastosta.
Etsimäsi kirja näyttäisi oleva virolaisen Heljo Mändin Koira taskussa (Koer taskus, SN-kirjat, 1991), jonka on kuvittanut Priit Rea ja suomentanut Samuli Juvonen. Kirja on nidottu, siis pehmeäkantinen, ja sen mitat ovat 14 x 22 cm.
Kirja löytyy oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Hei!
Laulu on Hannu Tammisen Santtu-siili, joka on julkaistu vuonna 1992 ilmestyneessä Laulutuuli-nuottikirjassa. Myöhemmin ilmestyneistä saman nimisistä nuottikirjoista kyseistä laulua ei löydy. Mainitsemanne sanat ovat laulun alusta. Kaikkiaan laulussa on neljä säkeistöä.
Hämeenlinnan kaupunkiuutisissa on vuonna 1994 ilmestynyt Elina Arohongan haastattelu, jossa kerrotaan kirjailijan muuttaneen Hämeenlinnaan. Valitettavasti tästä lehtileikkeestä puuttuu tarkka päivämäärä, mutta jutun perusteella näyttäisi siltä, että muutto on tapahtunut vasta vähän ennen haastattelua, vuonna 1994 tai aikaisintaan loppuvuodesta 1993. Hämeenlinnaan muuttaessaan Elina Arohonka (kirjailijanimi Elina Aro) oli jo yli seitsemänkymmentävuotias eikä toiminut täällä enää opettajana.
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Järjestelmän tuottama viesti tarkoittaa, että jompikumpi numerosarja sisältää virheellisen numeron. Jos kortin numero on tarkistettu kortista, eikä ole muistin varassa, on vika tunnusluvussa. Tunnusluvun tietää vain kortin haltija, kirjaston henkilökunta ei sitä saa nähdä, joten mitään tarkistustapaa ei ole.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta vasta kun sitä on onnistuneesti käyttänyt ja pääsee omiin tietoihinsa. Valitettavasti tässä tapauksessa, jos syötetty tunnusluku ei täsmää, ainoa keino saada se toimimaan on vierailla lähimmässä HelMet-kirjastossa ja pyytää salasanan vaihtamista. Kuvallinen henkilöllisyyskortti on otettava mukaan, sen avulla estetään varastettujen korttien tunnusluvun muuttaminen.
Varmuuden vuoksi kannattaa kortin...
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Det stumma gräset kokoelmasta Den svala dagen (1961). Runo alkaa rivillä "Hjärtat överenstämmer inte med sina gränser…"
Runo on luettavissa myös mm. antologiasta Levande svensk poesi : dikter från 600 år (i urval av Björn Håkanson, 1996)
Runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Rikosuhripäivystyksen sivuilla sanotaan seuraavaa:
"Rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Poliisi kysyy vahingonkorvausvaatimuksista jo kuulustelutilanteessa. Vahingonkorvauksia voi vaatia rikoksen tekijältä korkoineen rikoksentekopäivästä lukien."
"Vaikka rikoksen tekijän kuuluu korvata rikoksesta aiheutuneet vahingot, niin ei aina tapahdu. Tuomittujen korvausten maksamisesta voi sopia rikoksen tekijän kanssa suoraan tai pyytää ulosottomiestä perimään niitä. Korvauksia voi saada joissain tilanteissa myös Valtiokonttorista tai Kelasta."
Se, vaikuttavatko korvaukset loppuelämään, riippuu varmaan ainakin siitä miten isoista korvaussummista on kyse.
Lisää tietoa aiheesta voi lukea esim. alla...
Ainakin Tommi Lindellin (sävellys) sekä Aappo I. Piipon ja Ilkka Vainion (sanoitus) kynäilemä kappale Suomen paras mainitsee Pistohiekan:
"Mikä on parasta Suomessa / lumi vai kukkaset tuomessa / Äkäslompolo vai Kustaanmiekka // Elämä erämaan sylissä / kapakat betonikylissä / rakovalkea vai Pistohiekka"
Kappaleen ovat levyttäneet sekä Pate Mustajärvi että Lasse Hoikka & Souvarit.
Suomen paras - YouTube
Verenluovutus on Punaisen Ristin veripalvelun järjestämä tilaisuus ja he totesivat, että Joensuun pääkirjaston tilat kävivät ahtaaksi. Vuoden 2023 alusta alkaen verta pääsee Joensuussa luovuttamaan seurakuntakeskuksessa Kirkkokadulla.
Uusissa tiloissa luovuttajia voidaan ottaa runsaasti enemmän vastaan. Luovutuspäiviä voidaan myös järjestää siellä useammin ja pitää tilaisuutta pidempään auki.
KAVIn eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa ovat tiedot myös elokuvan musiikista. Viimeisenä kappaleena mainitaan Enrico Caruson italiaksi esittämä Georges Bizet'n säveltämä "Mi par d'udir ancora". Tämä on Nadirin romanssina tunnettu aaria oopperasta "Les pêcheurs de perles" eli "Helmenkalastajat", ranskaksi "Je crois entendre encore". Elokuvassa on käytetty myös Universal Musicin katalogimusiikkia.Lähde:Punttikomedian kuvaus Elonet-palvelussa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624939
Valkaman historia ei vaikuta olevan kovinkaan hyvin dokumentoitu: aikajanassa on useita aukkopaikkoja ja monet löytyneistäkin tiedonmurusista on varustettu huomautuksin "ilmeisesti" ja "todennäköisesti". Maarekisterin mukaan Valkama oli aikoinaan Messukylän kylän Säälän talon tila.Reino Seppäsen mainitsema "venäläisen varuskunnan upseerikerho" lienee pelkkää huhupuhetta – ainakaan tällaisesta ei ole minkäänlaisia viitteitä Tampereen venäläissotilaita käsittelevissä lähteissä. Lauri Jalkasen kirja Tsaarin kenraalin saappaanjäljissä nimenomaisesti mainitsee, ettei Tampereella ollut "Europeiskajan kaltaista kallista houkutinta". Pietarissa "[e]tenkin everstit ja heitä korkeammat upseerit elivät puolet elämästään upseerikerhoilla ja...
