Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty englanniksi. Kääntäjä on kuitenkin tuntematon. Käännöksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954, viimeisin painos vuonna 1996.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokantaan, joka löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php sekä WorldCatiin, maailman suurimpaan bibliografiseen tietokantaan.
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia, löytyi seuraava äänite, jonka tekstiliitteessä on musiikkikappaleiden suomennokset. Pater noster on yksi näistä kappaleista:
Verdi, Giuseppe (säv.):
Viva Verdi!
Julkaistu: Piikkiö : MILS Musiikki, 2001.
Sanojen suomennokset liitteessä. - Liveäänitys Puolalanmäen musiikkilukion konsertissa 25.4.2001.
Levy näyttäisi olevan Helsingin yliopiston kirjaston - Kansalliskirjaston kokoelmissa (osoite: Unioninkatu 36). Lisätietoja saatavuudesta p.(09) 191 23196.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Tällaista tietoa ei löytynyt. Sisäministeriön sivuston mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia:
https://intermin.fi/poliisiasiat/jarjestaytynyt-rikollisuus
BMWBLOG-sivuston mukaan Mission: Impossible - Dead reckoning part one -elokuvassa nähdään BMW M5 sekä sähköautoksi muunnettu Fiat 500 (https://www.bmwblog.com/2023/06/14/tom-cruise-drives-bmw-m5-one-handed/).
Junakohtausta varten rakennettiin kopio Orient Express -junasta eli Idän pikajunasta. Ks. esim. Los Angeles Timesin artikkeli: https://www.latimes.com/entertainment-arts/movies/story/2023-07-14/miss….
Cd:ltä Sounds of the fascinating animal world löytyy 70 eri eläimen äänet, ja pitäisi olla myös ampiaisen surina. Cd on saatavilla kirjastossa, esim. Helmet-alueella, http://helmet.fi
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Pohjaan kaiverrettujen nimikirjainten vuoksi arvelen, että eläinfiguurit voisivat olla Svante Turusen suunnittelemia. Hän ei koskaan työskennellyt Kupittaan Savelle. Turunen oli itseoppinut keraamikko, joka perusti vuonna 1948 toiminimen T:mi Svante Turunen. Hänen koriste-esineistään tunnetuimpia ovat bambihahmot.Turusen eläinhahmot sekoitetaan usein Kupittaan Savelle samankaltaisia figuureja suunnitelleen Anja Salonen-Rantasen tuotantoon. Kupittaan Savi valmisti useiden suunnittelijoiden eläinfiguureja. Niiden suunnittelun aloitti Kerttu Suvanto-Vaajakallio. Hänen lisäkseen suunnittelijoina olivat ainakin Valentina Modig , Pentti Joronen ja Anja Salonen-Rantanen.Svante Turusesta ja hänen tuotannostaan voit lukea lisää sivulta http://www....
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Salisachsin teoksista on suomennettu ainoastaan Ylpeät silmät (Gummerus 1964).
Kirjoittaisin näin: Tänään jännitetään, kumpi voittaa, Karhu vai Leijona. Tämän virkkeen loppuun ei tule kysymysmerkkiä, koska päälause ei ole kysymyslause. Karhu vai Leijona on tässä täsmennys, joka erotetaan yleensä pilkulla. Tällöin on kyseessä tavallaan taukopilkutus (puheessa pieni tauko).
Jos haluat käyttää kaksoispistettä, sen jälkeen alkaa uusi virke, joka aloitetaan isolla kirjaimella. Koska se on päälause ja muodoltaan kysymyslause, sen loppuun tulee myös kysymysmerkki.
Asiantuntevinta kielineuvontaa saat täältä: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuollon asiantuntijat vastaavat täällä kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeinkirjoitusta,...
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)
Kappaleeseen ei valitettavasti löydy harmonikkanuottia, ainoastaan kosketinsoitin/sointumerkit sisältäviä nuotteja (esim. Osa elämääni : Lauri Jauhiaisen lauluja). Jauhiainen on kyseisen kappaleen säveltäjä.
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/
Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell.
Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa).
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta...
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
