Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on.
https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Stella yhtyeen kappaleeseen "Vie mua" ei ole olemassa nuottia. Chordify -sivustolta löytyy kappaleeseen sanat, sointumerkit ja kitaran sointuotteet.https://chordify.net/chords/stella-songs/vie-mua-chords
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Ensimmäinen Anna lehti ilmestyi 1.8.1963 Apu-lehtien kustantamana. Vuonna 1971 Yhteyneiden Kuvalehtien Hopeapeili yhdistettiin Anna lehteen ja tällöin Annasta tuli ” Uusi Anna”.
Anna lehtiä löytyy vuodesta 1980 lähtien pääkirjastosta Pasilasta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kaikki numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto.html
Lähteet: Suomen lehdistön historia osat 8 ja 10 ( Kustannuskiila, 1991)
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina...
hei,
Tässäpä tiedot teoksesta, joka vaikuttaisi sopivalta:
Sangharakshita, sthavira; Buddhan jalo kahdeksanosainen polku. Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, Helsinki, 1994 tai 1988. 199 s.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Lisäksi seuraavassa teoksessa käsitellään ainakin polun eettisyys-osaa
Ovi parempaan maailmaan - hyvän elämän avaimet eri kulttuureissa. Pirkko Pitkänen, Mikko Telaranta (toim.). Painatuskeskus, Helsinki, 1995.
sekä hyvän elämän käsiteestä buddhalaisuudessa:
Revel, Jean-Francois; Munkki ja filosofi. Jean-Francois Revel & Matthieu Ricard, Basam Books, Helsinki, 1999.
Netissä:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/buddhalaisuus.htm
(klikkaa kahdeksanosainen tie)
http://...
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Kaikki Carterin hautajaisissa pidetyt puheet löytyvät ainakin CNN:n uutislähetysten transkriptioista:10.00–10.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/03 | Joshua Carter [alku]10.30–11.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/04 | Joshua Carter [loppu], Steven Ford, Ted Mondale11.00–11.30 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/05 | Stuart Eizenstat, Jason Carter11.30–12.00 ET: https://transcripts.cnn.com/show/se/date/2025-01-09/segment/06 | Joe Biden, James Carter, Andrew YoungJason Carterin puhe on luettavissa myös Town & Country -lehden verkkosivulla:https://www.townandcountrymag.com/society/politics/a63383050/read-jason-carter-eulogy-jimmy-carter/
Viimeisten viidentoista vuoden aikana espanjalaisesta kirjallisuudesta on suomennettu esimerkiksi Gabriela Ybarean, Fernando Aramburun, Ildefonso Falconen, Milena Busquetsin, Albert Sanchez PInolin, Nerea Riescon ja Maria Duenasin teoksia.Mikäli olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin, Carmen Molanin teoksiin.Voit tarkistaa teosten saatavuuden oman kirjastoaluesi aineistohaulla:Etusivu | Kirkes-kirjastot
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Valitettavasi Pertti Stenholmin säveltämää ja sanoittamaa kappaletta Kotimaa ei ole julkaistu missään nuottijulkaisussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Sävellyksestä löytyy jonkinlainen nuotinnos vihosta Polttava liekki; Savukuva (Scandia-Musiikki, 1960). Harvinaista julkaisua löytyy yksi lainattava kappale Varastokirjastosta.
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Rainer Erlundin teos Jagad med skammen (Söderström 1999) on kirjoitettu ruotsiksi.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3892446
Saska Saarikoski mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissaan Häpeä ei jätä (HS, 5.9.1999) lukeneensa teoksen käsikirjoituksesta, mutta artikkelissa ei mainita, että käsikirjoitus olisi ollut suomenkielinen. Myöskään Timo Hämäläisen kirja-arvostelussa (HS, 8.9.1999), että teoksesta olisi olemassa suomenkielinen käsikirjoitus.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003825196.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003825790.html
Antamiesi tietojen perusteella runo on Kasimir Leinon Äidin sydän, joka löytyy hänen teoksestaan Runoja (1899).
Kirja löytyy esimerkiksi DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa sivulta https://digi.kirjastot.fi/files/original/38a871957319d986135f8a1d2f538f72.pdf.
Runo löytyy myös Kainuun Eino Leino -seuran ry:n sivuilta https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kasimir-leino/kasimir-leinon-runoja/aidin-sydan/
