Alla on sekä nettilähteitä että muutama kirja aiheesta. Kirjoista on linkit Eepos-verkkokirjastoon teosten saatavuuteen.
Kirjoja
Lypsylehmän ruokinta : ProAgria Keskusten Liiton Tieto Tuottamaan 133
Sian ruokinta ja hoito : ProAgria maaseutueskusten liiton julkaisuja
Helena Telkänranta: Kanojen maailma, s. 124 kanan ruuansulatuksesta ja munan syntymisprosessista
Nettisivuja
Maidon alkutuotanto - Opetushallitus
Sanna ja Mari Timosen opinnäytetyön sivulla 10 sian ruoansulatuksesta ja ravintoaineiden imeytymisestä
Ruokatiedon nettisivuilla on suomeksi jonkin verran tietoa asiasta:
Lehmän ruoansulatuksesta ja ravinto-opista
Kanan ruoansulatus ja muniminen
Sian ruoansulatus
Englanniksi asiasta löytyy hiukan konkreettisemmin niinkuin...
Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä...
Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Löysin sivuston, jonne on listattu englanninkielisiä kirjoja maantieteellisesti. Siellä on lyhyt lista myös Williamsportiin sijoittuvia kirjoja. Näitä en valitettavasti löytänyt suomalaisista kirjastoista.Suomenkielisiä Pennsylvaniasta kertovia kirjoja voit selailla esimerkiksi Kirjasammossa.
"Vaeltajan nuotiohymni" alkaa: "Vaarain takaa pilvet punertuu". Sitä lauletaan samalla sävelmällä kuin Elemér Szentirmayn säveltämää laulua "Mustalainen". En löytänyt laulusta levytystä, mutta verkosta löytyy laulun esitys:Laula kanssain nuotiolla ("Vaeltajan nuotiohymni" alkaa kohdasta 13:40-):https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=tDKpjRfkfDw&t=32s
Tupluureilla tarkoitetaan nokkaunia, ja se tulee suoraan ruotsin sanasta tupplur. Ruotsalaisen Institutet för språk och folkminnenin mukaan se on vertauskuva hetkiin, kun kukot nukkuvat seisaaltaan lyhyen aikaa. Ruotsalaisessa kirjallisuudessa sana on tunnettu 1800-luvulta. Lähteet:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e80b35b1559743d3812b6a2f8ef06396&keyword=tupluuri&list_id=1https://frageladan.isof.se/faqs/28347
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan...
Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
Lääkelaitoksen internetsivuilla osoitteessa http://www.laakelaitos.fi/ on kohta "Yhteydenotto" jossa voit esittää kysymyksen sinua askarruttavasta aiheesta. Siellä on myös kohta "Linkit", josta saat yhteystiedot ulkomaisiin viranomaisiin ja organisaatioihin.
Hakemalla Googlesta "reseptivapaat lääkkeet" ja "ulkomaat" pääsee myös CFS:n itsehoitosivustojen kautta seuraavaan linkkiin http://www.herbmed.org/links.asp, josta saa tietoa eri rohdoista ja niiden käyttötarkoituksista.
Yleisenä neuvona voi todeta ettei ole suositeltavaa käyttää ulkomailta hankittuja rohdosvalmisteita, ellei ole varma niiden sisällöstä. Pitäisi myös välttää rohdosvalmisteita, joiden koostumusta ei ole esitetty myyntipäällyksessä.
Vaasan kaupunginkirjasto ei ota vastaan lahjoituksena CD-levyjä, koska niitä ei enää hankita kirjastoomme. Mikäli tarjolla olevissa CD-levyissä on sellaisia, jotka löytyvät meiltä, mutta ovat huonossa kunnossa, voisimme vaihtaa omamme paremmassa kunnossa olevaan. Olisiko mahdollista saada levyistä lista, jotta voisimme katsoa, onko levyissä sellaisia, joille meillä olisi käyttöä? Listan voisi lähettää osoitteeseen kirjasto.musiikki-ja-taide@vaasa.fi
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston...
