Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Essin kerrotaan olevan lyhennys Ester -nimestä. Suomalaiseen almanakkaan Essi on otettu 1964. Esteristä kirjassa on oma artikkeli. Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäiväsanat (1994) nimistä Esteri, Essi, Ester on pitempi artikkeli. Niin ikään Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (2001) on lisätietoa Esteri -nimestä. Kirjassa on myös Esterin esiintymisestä suomalaisissa , vanhoissa almanakoissa. Ortodoksisessa kalenterissa linkissä http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm on nimistä Essi, Ester, Esteri.
Helmet-järjestelmästä löytyy paljon kirjoja rullaluistelusta.
www.helmet.fi. Aloitusikärajaa ei ole; myös lapset harrastavat sitä.
Urheiluliikkeistä löytyy hyvät valikoimat rullaluistelutarvikkeita
kaikissa hintaluokissa.
Kurssejakin järjestetään.Kannattaa kysyä rullaluisteluseuroilta.
Finna.fi -palvelun hakutoiminnolla voi hakea niin yleisten kirjastojen, korkeakoulukirjastojen kuin erikoiskirjastojenkin aineistoja. Valitsemalla hakuehdoksi portugalin kielen sekä aikakauslehdet, vaikuttaa siltä, että suomalaisiin kirjastoihin ei tilata portugalinkielisiä painettuja lehtiä. Hakutuloksista (linkki alla) nähdään, että kirjastoissa on tarjolla esimerkiksi suomalaista teollisuutta tai tiettyä tieteenalaa koskevia lehtiä, ei kuitenkaan aivan uusimpia sellaisia.https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22por%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=aikakauslehti&type0%5B%5D=AllFieldsLastu-...
Talvisodan jälkeen ruskealalaiset evakuoitiin ensi vaiheessa Itä-Hämeen, Sysmän, Hartolan, Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin. Pika-asutuslain tultua voimaan kesäkuussa 1940 maataloussiirtoväen sijoituskunniksi määriteltiin Iisalmi ja sen maalaiskunta, Kiuruvesi, Vieremä ja Pielavesi.
Lähteitä:
Hasunen, Reijo. Yleistietoa Ruskealasta. Karjala-lehden n:o 15 liite 23, 1972.
Hietanen, Silvo. Siirtoväen pika-asutuslaki 1940: asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. Hki: Suomen historiallinen seura, 1982.
Martha's Vineyardin saarella sijaitsi yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tunnetuista kuurojen yhteisöistä ja siellä syntyi oma viittomakieli, jota käytti aikoinaan valtaosa saaren väestöstä. Saari on innoittanut monia yhdysvaltalaisia kauno- ja tietokirjailijoita.
https://www.mappit.net/bookmap/places/635/marthas-vineyard-ma-us/
Romaanikirjoilijoista todennäköisin olisi Philip R. Graig. Hän on kirjoittanut kokonaisen sarjan jännityskirjoja, jotka sijoittuvat Martha's Vineyardille. Sarjan ensimmäinen kirja, A Beautiful Place to Die, ilmestyi vuonna 1989 ja toinen, The Woman Who Walked into the Sea, vuonna 1991.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_R._Craig
Kuuluisa Martha's Vineyardille sijoittuva...
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjaston toimipisteeseen riippumatta siitä, mistä aineistosta on kyse. Tämä koskee siis myös Kirjasto 10:n aineistoa.
Kaikkia vaikutteita ei toki haeta USA:sta - esimerkkinä vaikkapa nuorison viimeaikainen kiinnostus kaukoidän populaarikulttuuriin. On kuitenkin totta, että eurooppalaiset ovat ottaneet paljon vaikutteita Yhdysvalloista. Tosin myös amerikkalaiset ovat saaneet varsin paljon vaikutteita Euroopasta. Kiinnostava teos molemminpuolisesta vaikutteiden ottamisesta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on esimekiksi Richard Pells: Not like us - How Europeans have loved, hated, and transformed American culture since World War II (teoksessa käsitellään myös aikaa ennen toista maailmansotaa).
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa.
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Vidlaa meillä ei ole käytössä, mutta jotain pientä vastaavaa löytyy. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Helmet e-aineistosta löytyy kohta linkkejä muille sivuille. Sen kautta pääsee eKirjastoon.
eKirjaston valikoimista löytyvät myös elokuvat. http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Sivulla sanotaan näin: "Elokuvat ja videot
Helmet- ja Vaski-kirjastojen kokoelmat sisältävät englanninkielisiä elokuvia ja videoita. Valikoimaa voi selata aihepiireittäin vasemmalla olevan valikon kautta."
Kun valitset sivun yläreunasta kirjastoksesi Hlmet-kirjaston, saat näkyviin filmikokoelmamme. (aika suppean) http://ekirjasto.kirjastot.fi/videot
Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitossa kirjoitettua kirjallisuutta on tarjolla valtavasti. Alla listattuna joitakin vinkkejä, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Voit hakea aineistoa myös itse hakusanalla neuvostoliitto ja rajaamalla vaikkapa ainoastaan kaunokirjallisuuteen. Myös Kirjasampoa kannattaa hyödyntää.
Kaunokirjallisuus, klassikot (kirjoitettu Neuvostoliitossa tai Neuvostoliiton aikana)
Boris Pasternak: Tohtori Živago
Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Mihail Bulgagov: Saatana saapuu Moskovaan
Vladimir Dudintsev: Valkeat vaatteet
Andrei Bitov: Puskinin talo
Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo
Aleksandr Solzenitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Anna...
Internet-osoitteesta http://www.ksk-clausthal-zellerfeld.de/fre/bbe/jacq.html löytyi kirjailija Christian Jacqin syntymävuosi 1947. Päivämäärää ei löytynyt.
Etsitty kuvitettu sinikantinen satukirja saattaisi olla Kokoelma eläintarinoita (Kirjalito, 1984), joka sisältää kahdeksantoista tarinaa ja kaksi runoa kuuluisilta kirjailijoilta Graeme Kentin mukailemina. Kirjan dinosaurustarina on Arthur Conan Doylen Kauhunhetkiä viidakossa ja tiikeriaiheinen runo William Blaken Tiikeri.
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi...
