Mambo Virtanen on alkuperäiseltä nimeltään Mumble Bumble ja alkuperäismaaksi on ilmoitettu Tanska sekä Kanada. https://en.wikipedia.org/wiki/Mumble_Bumble
Kahden keikka (saks. Ein Fall für zwei) on saksalainen televisiosarja, jonka aloitusjakso esitettiin saksalaisella ZDF:n kanavallla syyskuussa 1981. Suomessa sitä on esitetty YLE:n TV2:lla vuodesta 1983 alkaen. Sarja siirtyi YLE:n TV1:n ohjelmistoon alkuvuonna 2014.
Kansallisarkiston hallinnoima ja netissä oleva Sotasurmasampo 1914-1922 (linkki: Sotasurmasampo ) voisi olla hyvä tietolähde Porvoon punakaartin jäsenten selvittämiseen. Klikkaa ensin kohtaa "Sotasurmat" ja sen jälkeen voit rajata hakutulosta esimerkiksi syntymäpaikan, kirjoillaolokunnan tai kuolinkunnan mukaan. Saat hakutulokseksi listan henkilöistä, ja näet samantien oliko henkilö punaisten vai valkoisten puolella. Henkilönnimeä klikkaamalla saat vielä jonkin verran lisätietoja. Toinen tapa on hyödyntää Kansallisarkiston digitoituja sanomalehtiä. Hakutermin ollessa "Porvoon punakaarti" tulee nämä vanhat sanomalehtiartikkelit esiin (linkki: sanomalehdet ). Klikkaa haluamasi lehden nimeä, jolloin saat koko sivun näkyviin. Jos lehden...
Esityskokoonpanon mukaan luokka on 78.5581. Luokan 78.55+ selityksen mukaan: "Tähän ja alaluokkiin teokset, joissa on solistinen soolosoitin tai -soittimia orkesterin säestyksellä".
Lähde:
YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:
https://finto.fi/ykl/fi
Nykyaikaisen syntymäpäiväkakkukulttuurin historian alkumetrit löytyvät 1700-luvun Saksasta, josta perinne levisi muualle Eurooppaan. Myös antiikin Roomassa syötiin ajoittain eräänlaisia kakkuja erinäisten juhlien yhteydessä, joihin myös merkittäväksi koetut syntymäpäivät kuuluivat. Sanoisin, että katsomasi tv-sarja ei välttämättä ole historiallisesti epätarkka viitatessaan syntymäpäivän juhlistamisen yhteydessä syötävään kakkuun, mutta itse arvioisin kakun puutteen pahoittelemisen olevan varsin modernista näkökulmasta kirjoitettua dialogia.Lähteitä:Cage, Mary & Cage, James (2012): Birthday Cakes: History & Recipes. https://www.newenglandrecipes.org/Birthday-Cake.pdfHumble, Nicola (2010): Cake: A Global History.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Suomen metallityöväen liiton historiikkeja on kolme: Koivisto, Johan, Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 vuodelta 1963, vuonna 1974 ilmestynyt Suomen metallityöväen liitto 1930-1949, jonka tekijä on Karl Gustaf Kunnas, sekä Johan Koiviston vuonna 1987 ilmestynyt teos Suomen metallityöväen liitto 1950-1960. - Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Svenska akademins ordbok (SAOB):in mukaan mjöllår tarkoittaa samaa kuin mjölbinge, eli lår för förvaring av mjöl. Kyse on siis laatikosta, jossa säilytettiin jauhoa.
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia.
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija August Strindberg muutti Sveitsiin tammikuussa 1884. Sveitsissä, joka näyttäytyi hänelle demokraattisena ihannevaltiona, Strindberg koki intensiivisen luomiskauden ja kirjoitti siellä asuessaan kaksi novellikokoelmaa: Giftas vuonna 1884 ja Utopier i verkligheten vuonna 1885. Jälkimmäisessä julkaistut novellit nimeltä "Nybaggnad" ja "Återfall" käsittelevät venäläistä nihilismiä, joten toinen niistä voisi olla etsimäsi novelli.Lähteet:Wikipedia: GiftasWikipedia: Utopier i verklighetenwww.strindbergmuseet.se - Strindberg på resa
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Muusikon muistamien kappaleiden määristä ei löytynyt tietoa, mutta mm. korvamatoja tutkineen analyytikko Lassi Liikkasen mukaan ihminen voi muistaa tuhansia eri laulunosia ja melodioita. Aiheesta oli artikkeli Helsingin Sanomissa (26.9.2015):
https://www.hs.fi/elama/art-2000002855347.html
Paavo Cajander:
Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato!
Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa
Varastit armahani.
Yrjö Jylhä:
Voi mua! – Sa veijari, kukkamato!
Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit
sydämen armaaltani.
Lauri Sipari:
Mitä –
jo alkaa valjeta!
Siis sinä, senkin petturi ja varas,
rupinen kukka
hiivit tänne salaa yöllä
näpistämään hänen sydämensä!
Matti Rossi:
Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava
mato!
Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä,
ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
Hei!
Kajaanin historiaa käsittelevistä kirjoista ja kirjoituksista löytyy vain maininta Johan Boströmistä ensimmäisenä sulkuvartijana, ne eivät kerro hänen perheestään ja taustastaan mitään. Historiallisten kirkonkirjojen kautta (https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi) löytyy tieto, että arb.k. Johan Boström ja hänen vaimonsa Anna Lilli, tyttäret Lisa, Maria Charlotta ja Britha Stina, sekä poika Johan Isaac ovat muuttaneet Oulusta Kajaaniin 1843. Anna Lilli on ilmeisesti myöhemmin kuollut, sillä vuonna 1858 Johan on mennyt naimisiin Margareta (Greta) Magdalena Henellin kanssa. Tässä yhteydessä Johanin ammatiksi on ilmoitettu Slussvaktmästaren. Pariskunnalle on kirkonkirjojen mukaan syntynyt kolme lasta: Greta Sofia (...
Minna Salosen opinnäytetyössä tarkastellaan puu- ja metsäaiheita Suomen kuvataiteessa. Hän mainitsee mm. Werner Holmbergin, Berndt Lindholmin, Axel Gallen–Kallelan, Pekka Halosen ja Ellen Thesleffin.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75489/Minna_Salonen.pdf?s…
Verkkoartikkelissa "Gustav Klimt And His Love For Trees In Paintings" kerrotaan itävaltalaistaiteilijan metsämaalauksista.
https://www.dailyartmagazine.com/gustav-klimt-trees-paintings/
Beautiful Tree Paintings -verkkosivu esittelee 485 kuuluisaa metsä- ja puuaiheista maalausta. Useampia töitä on mm. Vincent van Goghilta ja Claude Monetilta. Edvard Munch näyttää maalanneen myös metsätyömaita.
https://www.handmadepiece....