Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
Kysyimme asiaa Mikkelin maakunta-arkistosta, jossa säilytetään luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä seurakuntien arkistoja. Saimme Mikkelistä seuraavan vastauksen:
"Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään Luovutetun Karjalan kirkonarkistoja. Jos henkilö on syntynyt Vuokselassa niin syntymätodistuksen saa täältä, siinä ei kylläkään ole kellonaikaa. Piirilääkärin arkistoissa saattaa olla joiltakin vuosilta esim. kätilöiden kertomuksia synnytyksistä.
Helsingissä Kansallisarkistossa on lääkintöhallituksen arkistoa (V-arkisto), joka sisältää lääneittäin mm. Kätilöiden kertomukset synnytyksistä , synnytyspäiväkirjoja lähinnä ajalta 1920-1944, joissa mainitaan myös kellonaika.
Syntymätodistus voidaan tehdä...
Kielitoimiston sivuilla kerrotaan, että "koronavirukset ovat saaneet nimensä komeasta ulkomuodostaan (latinan corona merkitsee kruunua). Viruksen pinnalla olevat proteiinipiikit tuovat mieleen kruunun tai Auringon koronan eli uloimman kaasukehän".
https://www.kotus.fi/nyt/kuukauden_sana/kuukauden_sanat_2020/kuukauden_sana_tammikuussa_2020_on_koronavirus.32949.news
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Kyseessä on varmaankin virke, joka sisältyy Aleksis Kiven kertomukseen Koto ja kahleet (1851/1852). Alkuperäisessä muodossa virke kuuluu näin: "Onnellinen hän, joka päänsä taitaa painaa ijankaikkisen isän helmaan; hän viimein kaikki kantaa voi."
Kertomus on julkaistu useissa Kiven kertomusten ja runojen kokoelmissa. Voit lukea kertomuksen digitoituna Project Gutenbergista.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12907/pg12907-images.html
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1986670?term=Koto&term=k…
Otavan Uusi Suomalainen nimikirja kertoo Korja-sukunimestä:
Korja on roomalaiskatolisen kirkon keskiajalla levittämästä nimestä Gregorius suomalaisten muokkaama muunnos (samoin Korjus).
Kirjan mukaan Laatokan Karjalassa Korja –nimi on tunnettu mm. Viipurin pitäjässä ja Vahvialassa.
Valkealassa Korjan talo tunnetaan vuodesta 1700-lähtien, Lempäälässä 1540 asti. Korja-nimen tapaa myös Sallasta 1700-luvulla perustetun talon nimenä.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
Hopeanuoli on animesarja, joka pohjautuu samannimiseen mangaan.
Seuraavilta nettisivulta löytyy tietoa Hopeanuolesta enemmän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeanuoli_(anime)
http://www.hopeanuoli.com
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manga (tältä sivulta löytyy tietoa mangasta ja animesta)
Hopeanuolesta on tehty videokasetteja neljä kappaletta, joita löytyy varmaan lähikirjastoistasi. Jos ei löydy voit pyytää niitä vaikka seutu- tai kaukolainaksi, mutta nämä palvelut ovat yleensä maksullisia.
Hopeanuoli löytyy myös DVD formaattina.
Mikäli tarkoitat Riki sarjakuvilla Hopeanuolen isän, Rikin, lapsuudesta kertovia sarjakuvia (mangaa), niin niitä ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi, ne ovat ainoastaan saatavilla japanin kielellä. (...
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,...
Olin itse juuri lukiossa tuolloin. Opettajien yleinen pukeutumistyyli oli siisti ja virallinen. Naisopettajilla oli yleensä päällään kävelypuku tai vastaava siisti leninki. Myös kapeat puolihameet olivat suosittuja ja usein sen kanssa valkoinen tai muun värinen paitapusero. Ulkotakit olivat pitkiä ulstereita, ns. siistejä takkeja.
Tukka lyhyt tai nutturalla pitkätukkaisilla. Miesopettajilla oli siistit puvut ja kauluspaidat. Hatut olivat "borsalino" mallisia ja miehetkin suosivat ulstereita ns. pitkiä siistejä takkeja. Näin ainakin Helsingissä, maaseudun opettajat varmaan ovat pukeutuneet erilailla.
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Nummisen esittämänä tätä laulua ei löytynyt tietokannoista eikä hakuteoksista, vaikka mekin muistelemme kuulleemme sen hänen esittämänään. Olisiko kyseessä "Jag har tappat mitt minne"-niminen juomalaulu? Kyseisen laulun sanat löytyvät ainakin Stora snapsviseboken-laulukirjasta. Sanat tässä:
JAG HAR TAPPAT MITT MINNE (memory):
Minne-
Jag har tappat mitt minne
Är jag svensk eller finne?
Kommer inte ihåg.
Minne-
Är jag ute eller inne?
Jag har luckor i minne,
några små alko-hål.
Så besinne-
Vi dricker av det brännvin vi får.
Trots att minnet
och Helan går.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen...
Kyseessä on tänäkin päivänä todellinen ilmiö, joka todennäköisesti juontuu teollistumisen ajoilta. Suurin osa länsimaisista kaupungeista sijaitsee keskileveysasteilla, joissa vallitseva tuulen suunta on lännestä itään. Monenlaiset ilmansaasteet olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa länsimaissa suurempi ongelma kuin nykyään, ja tuulet kuljettivat myös tehtaiden saasteita itään päin. Etenkin suurkaupunkien itäiset kaupunginosat kärsivät näin ilmansaasteista huomattavasti enemmän kuin läntiset. Kaupunkien yläluokka ja keskiluokka halusivat luonnollisesti asettua asumaan vähemmän saasteista kärsivään länteen. Näin itä jäi yleensä huonompiosaisten asuinalueeksi, heillä kun ei ollut niin suurta mahdollisuutta ...
Tukholmassa käytyjen vuoden 1949 jääkiekkoilun MM-kisojen alkuerien jälkeen karsiutuneiden neljän maan "lohdutussarjasta" jouduttiin luopumaan kesken kisojen suojasään vuoksi ja se muutettiin cup-muotoisena pelattavaksi. Tästä syystä Tanskalle kertyi sarjassa vain yksi ottelu.
Bachin jouluoratorion suomenkielinen teksti löytyy Internetistä osoitteesta esim. Cantores Minores -käsiohjelmasta. Jouluoratorion tekstiä painetussa muodossa on esim. Turun kaupunginkirjastosta pitäisi löytyä parikin versiota jotka on mahdollista tilata kaukolainana: BACH, Johann Sebastian : Jouluoratorio=Juloratorium. (Suom. Sirkka Anttila-Markkanen). 1982. BACH, Johann Sebastian : Johann Sebastian Bachin jouluoratorio. ( suom. Veikko Mäki-Luopa). 2000.
Muumilaaksoon sijoittuvissa tarinoissa on tosiaan useita ihmismäisiä olentoja, joista mainitsetkin useamman. Kaivoin vastaukseni lähteeksi Janssonin teoksen Muumipappa ja meri (alkuperäisteos Pappan och havet, v. 1965), jossa majakan sammumista pelkäävä Muumipappa saa tukea Pikku Myyltä, joka maalailee kauhukuvan karille ajautuvista laivoista: "Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita viljonkkia ja mymmeleitä ja homssuja..." (s. 52) Tiedämme teoksesta Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader, 1950) Pikku Myyn olevan vanhemman Mymmelin lapsi, ja vaikuttaa, että Mymmelin (iso alkukirjain) laji, tai rotu, olisi myös mymmeli (pieni alkukirjain), kuten ylemmässä sitaatissa. Samassa kirjassa annetaan ymmärtää myös Nuuskamuikkusen olevan...
