Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on mikrofilmit Länsi-Savo -lehdestä vuodelta 1956.
Voit pyytää kyseistä mikrofilmiä musiikkiosastolta, sillä mikrofilmit luetaan 2. kerroksen mikrofilmihuoneessa. Mikrofilmin lukulaitteessa on myös kopiointimahdollisuus. Musiikkiosaston virkailijat opastavat lukulaitteen käytössä.
Sinun on mahdollista saada kirjat Ruotsiin kaukolainoina. Eli sinun täytyy mennä paikkakuntasi kirjastoon ja pyytää heitä tekemään siitä kaukolainapyyntö. Kaukolainaus on maksullista. Postitus tapahtuu vain kirjastojen välillä. Kirjastot eivät lähetä kirjoja suoraan asiakkaille. Kysymäsi kirjat ovat Turussa kurssikirjoja, mikä merkitsee sitä, että niistä on varauksia. Turun kaupunginkirjaston kokoelmia voi selata osoitteesta http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html
Kysymyksessä annettuja vihjeitä verrattain hyvin vastaa ainakin Joanna Trollopen The rector's wife -kirjan pohjalta toteutettu neliosainen minisarja, joka on TV1:ssä esitetty ainakin FST:n ohjelmistossa kesällä 1996 nimellä Prästens fru.
Sarjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen Loxfordin kylään. Päähenkilö Anna Bouverien huomiosta kilpailevat sekä naapuriin muuttanut liikemies Patrick O'Sullivan että kirjailija Jonathan Byrne, jota näyttelee Stephen Dillane.
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan: "Toivonkatu [...] 1840- luvulla muodostettuihin kaupungin vuokra-alueisiin kuuluneen huvilatontin nimestä Toivo. Nyk. suom. nimiasu vahvistettu 1909, sitä ennen Toivokatu".
Kirjassa "Iskelmän tähtitaivas : 500 suomalaista viihdetaiteilijaa", jonka ovat kirjoittaneet Tony Latva ja Petri Tuunainen (WSOY, 2004), kerrotaan Syksyn sävel -kilpailun tulokset vuosilta 1968-2001 ja myös taustatietoja jokaisesta kilpailusta. Kilpailukappaleista kerrotaan sijoitus, kappaleen nimi, esittäjä, säveltäjä ja sanoittaja.
Vuoden 1988 Syksyn sävel -kilpailun tulokset:
1. Surun pyyhit silmistäni (Kirka)
2. Sä minut syttymään saat (Matti & Teppo)
3. Siivet (Paula Koivuniemi)
4. Tähtihetki (Teuvo Oinas)
5. Ollaan yhdessä (Tarja Ylitalo)
6. Minen mee uimaan (Mikko Alatalo; diskattiin, koska kappale oli esitetty julkisesti ennen kilpailua)
7. Oo mamma mia mia maa (Marion)
8. Me teimme sen (Katri Helena)
9. Rankan...
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Laihian puhelinluetteloita tuolta ajalta, ei myöskään Laihian kirjastossa, tiedustelin asiaa sieltä. Kansallisarkiston Vaasan toimisteessä ei luetteloita myöskään ole. Sieltä kehotettiin tiedustelemaan kyseistä aineistoa Kansalliskirjastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot.Jos sieltäkään ei tietoa löydy, voisi kysyä suoraan puhelinyhtiöstä. Laihia on kuulunut aikoinaan Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiöön, joka on sulautettu Vaasaan ja siitä eteenpäin isompiin yhtiöihin.https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/etpohjmpuhelin.shtml
Weikko Pakarisen Kreikan kieliopissa löytyy taivutuskaavioista tuo lyhenne, joka tarkoittaa vartalo. Vartaloon liitetään päätteet, jotka esimerkiksi substantiiveilla ilmaisevat sukua, lukua ja sijaa, verbeillä lukua, "suuntaluokkaa" (Pakarisen kieliopissa) eli aktiivi, medium, passiivi, tapaluokkaa ja aikamuotoa.
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Japani kuuluu niihin maihin, joilla ei ole kotimaisia öljyvaroja.
Käyttökelpoisen katsauksen Japanin energiataloudesta – nimenomaan öljyn näkökulmasta – voi lukea Paul Robertsin kirjasta Kun öljy loppuu : uuden energiatalouden vaihtoehdot. Roberts huomauttaa Japanin olleen jo kauan tuontiöljyn varassa ja toteaa kotimaisten öljyvarojen puutteen johtaneen maassa sekä energiatehokkaan politiikan omaksumiseen että niukasti energiaa kuluttavan elämäntavan hyväksymiseen.
Valitettavasti tätä kirjaa ei näytä olevan Suomen julkisissa kirjastokokoelmissa ollenkaan. Monia muita samannimisiä kyllä löytyy, mutta ei juuri tätä Silvestren tekemää. Periaatteessa sen voisi saada kaukolainaamalla, mutta etukäteen on vaikea tietää lopullisia kustannuksia, jotka voivat nousta kymmeniin euroihin, maksuttomia ulkomaisia kaukolaionoja ei taida enää Ruotsia kauempaa saada. Toisaalta Ranskan Amazon myy teosta 28 eurolla, joten se saattaisi olla järkevin vaihtoehto tässä tilanteessa.
Heikki Poroila
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Vaalien yleisjärjestelyistä kunnissa vastaa keskusvaalilautakunnat. Voit siis kysyä asiaa sen kunnan keskusvaalilautakunnasta, jonka äänestyskoppien säilytyspaikasta olet kiinnostunut.
Keskusvaalilautakuntien yhteystiedot: https://vaalit.fi/kuntien-keskusvaalilautakunnat
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Renato Carosonen säveltämä "Torero" alkaa: "On autioina/autiona kadut Sevillassa ja väki arenalla on täysilukuinen". Laulun suomenkieliset sanat on kirjoittanut Helena Eeva salanimellä Asser Tervasmäki. Sen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Jorma Lyytinen. Suomenkieliset sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta. 35 : 1 - 1959" (Fazerin musiikkikauppa, 1959).Vieno Kekkonen: Torero:https://secondhandsongs.com/performance/405141Lähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään etsimääsi laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
