”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa...
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http...
Kyseessä on ollut aika varmasti kilkki. Kilkit ovat raadonsyöjiä ja iskevät kiinni verkkoon takertuneisiin kaloihin. Näin ne kulkeutuvat kalojen mukana myös kalatukkuihin ja -kauppoihin.
Kannatta kokeilla verkossa olevaa Luontoportin lajitunnistusta. Palvelussa voit hakea Suomen luonnosta löytyviä lajeja mm. niiden ulkomuodon perusteella. Tässä Luontoportin tietopaketti kilkistä:
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/itameri/kilkki
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av...
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos...
MyHeritage-palvelu antaa Ester Valtosen syntymä- ja kuolinvuosiksi 1905-2014 (tarkempien tietojen saaminen edellyttää rekisteröitymistä palveluun). Heritage Wiki -sivustolla Valtosen syntymä- ja kuolinpäivämäärät ovat samat kuin Wikipediassa eli 17.2.1905-28.7.2014. Ilkka-lehden verkkojulkaisussa on 17.2.2014 muutaman rivin artikkeli otsikolla "Laihialla asuu Suomen toiseksi vanhin henkilö", jossa kerrotaan Valtosen juhlineen kyseisenä päivänä 109-vuotispäiväänsä Toiskan palvelukodissa Laihialla. Tässä muutaman rivin pituisessa jutussa vinkataan lopuksi lukemaan lisää seuraavan päivän paperilehdestä. Heritage Wikistä löytyi myös viite Valtosesta kertovaan Kyrönmaa-lehden artikkeliin nimeltä "Tekemättömyyteen hiljalleen oppinut", mutta...
Hei,
sanat löytyvät esim. seuraavasta nuottijulkaisusta:
SALMINEN, Jukka (säv.)
Jalanjäljissä : lauluja matkan varrelta
Tätä nuottijulkaisua ei valitettavasti ole Vaasan kokoelmissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voi lähettää myös sähköpostitse, osoitteella kasi.kirjasto@vaasa.fi. Kaukolainat ovat maksullisia, toki useimmiten peritään vain ilmoitusmaksu 50 snt (ellei lähettävä kirjasto peri omaa maksuaan).
yt
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Windowsin tukisivuilta löysin seuraavan ohjeen: Käytä akkua, jotta se pysyy kunnossa. Älä käytä tietokonettasi jatkuvasti verkkovirralla. Kannettavan tietokoneen akun kannattaa antaa tyhjentyä kerran kuussa, minkä jälkeen se ladataan jälleen täyteen. Älä myöskään lataa akkua ennen kuin se on tyhjä. Laitevalmistajilla saattaa olla muita ohjeita, jotka varmaankin löytyvät laitteen käyttöohjeista.
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Olisiko kyseessä Brian Earnshaw'n Petoveto 5 -sarja, George Johanssonin Avaruuden arvoitukset tai T. A. Engströmin Avaruuspallo? Emme löytäneet Neuvostoliiton tai itäblokin puolelta noihin aikoihin useampana kirjana ilmestynyttä sarjaa, mutta Kirill Bulytševin Alissa-sarjasta ilmestyi 1981 suomeksi kaksi osaa samoissa kansissa, nimellä Alissa avaruudessa.
Vesiesteen vedelle, jonka syvyys on syvimmästä kohdasta enintään 70 cm, ei ole määritelty IAAF:n virallisissa kilpailusäännöissä mitään tiettyä lämpötilaa. Veden lämpötilaanhan vaikuttavat ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet - vesi tuntuu varmasti eri lämpöiseltä riippuen siitä, järjestetäänkö estejuoksukilpailu Intian Delhissä vai Rovaniemellä.
Katso myös: Official dimensions of the water jump (from 'IAAF Competition Rules... | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska...
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen...
Ruisleipää voidaan tehdä joko hapanjuureen tai hiivan avulla, vaikka perinteinen ruisleipä onkin leivottu hapanjuureen. Hiivaa voi käyttää myös hapanjuuren apuna tai lisäksi. Alla linkkejä erilaisten ruisleipien ohjeisiin (Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, Kotikokki) :
https://www.martat.fi/reseptit/ruisleipa-ruislimppu-hapanleipa/
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/ruisleipa-2231
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/31570/%22NOPEA%22%20RUISLEIPA/
Teknologian ja turvalaitteiden kehitys on madaltanut kynnystä lähteä vesille ilman riittävää perustietämystä, -osaamísta ja kokemusta. Karilleajot lisääntyivät lukumääräisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisesti veneiden määrän lisääntyessä. Vuosi 2006 oli huippuvuosi Suomen taloudessa, ja tuona vuonna lisääntyivät voimakkaasti sekä veneet että onnettomuudet. (Mäkilä, M. 2009. Veneilyonnettomuudet ja niihin johtaneet syyt. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155452 luettu 14.12.2022.)
Hatarat navigointitaidot ja liiallinen luottamus navigointilaitteisiin nousevat toistuvasti esiin, kun tutkitaan viime vuosina lisääntyneitä karilleajoja ja muita veneilyonnettomuuksia. GPS-navigaattorien...
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Tarkoitako Ylöjärvellä sijaitsevaa Soppeenmäen radiomastoa? Masto on rakennettu vuonna 1960. Alla olevista linkeistä lisää tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soppeenm%C3%A4en_radiomasto
https://ylojarvenuutiset.fi/2013/07/13/euroopan-ihmeesta-vireaksi-vanhukseksi/
