Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta.
Tämän tyyppistä asiaa voi tutkia hakemalla verkosta fraasien sisällä ilmausta, siis "ei voi pitää kalustetussa huoneessa" tai "pitää kalustetussa huoneessa" eri muodoissa. Hakutulosten perusteella ei voida sanoa, että kyse olisi yleisestä idiomista. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjat ja hakuteokset ovat myös avuksi, https://www.kotus.fi/sanakirjat. Niistä ei ilmausta löydy. Sanakirjoja Makupalat.fi:ssä, https://www.makupalat.fi/fi/k/5987%2B114013%2B124651/hae?category=11401…;
Asia kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
Arvo Turtiaisen runoudesta on tehty useitakin opinnäytteitä. Tiedot niistä löytyvät hakupalvelu Finnan kautta. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lo…;
Vaasan pääkirjaston uutisalueella on Vaasa-lehti mikrofilmattuna 1960-luvulta. Ennen kuin tulee lukemaan mikrofilmattuja lehtiä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon joko puhelimitse (Uutisalue 06-325 3558 tai Info 06-325 3533) tai sähköpostitse kirjasto.info@vaasa.fi.
Olisiko kyseessä Artturi Leinosen runo Peltomiehet! Se on julkaistu ainakin Käkisalmen sanomissa 29.9.1928. Linkki kansalliskirjaston digilehtiin.Linkki Wikipediaan Artturi Leinonen
Halla-yönä, jonka on kirjoittanut Samuli S. on ilmestynyt vuonna 1905 Porvoossa. Useimmiten kirjailija kirjoitti nimellä K.G.S.Suomalainen mutta käytti myös seuraavia nimiä tai nimimerkkejä: K.G.S., K.S., Samuli S., S.S. ja
K.K.S. Suomalainen. Kirjailijan virallinen nimi on Karl Gustaf Samuli Suomalainen. Tiedon löytyvät hakuteoksen Ssuomen kirjailijat 1809-1916 sivulta 733.
Mahtaisiko se olla tämä Eino Leinon runo?
Lintu
Lens lintunen mökkini lasille
ja lauloi kaunihisti.
Moni otti kiinni sen lintusen
ja sen vangiks häkkihin pisti.
Minä annan sen laulaa lasilla vain
ja käyskellä kädelläni,
minä syöttelen pieniä muruja sille,
mut syöttelen sydäntäni.
Moni sulki sen lintusen häkkihin
ja sen suuhun ryyniä pisti.
Mut eipä se sitten laulakaan
niin kuoleman-kaunihisti.
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Kansalaiskoulun tavoitteena oli opettaa käytännön aineita, jotka tähtäsivät työelämään, mutta kursseihin kuului myös yleissivistäviä aineita. Tuntijako vaihteli kouluittain. Joissakin kouluissa tuntijako sisälsi englannin tai ruotsin opetusta.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. näistä teoksista:
Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (2011)
Syväoja, Hannu: Kansalaiskoulu 1958-1981: työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla (2009)
Hei,Näistä voisi löytyä. Osassa tuskin on kertomusmuodossa, mutta noista vanhoista voi löytyä tosi mielenkiintoisiakin tunnelmapaloja. Pälsi, Sakari: Saunan iloja ja opetuksia Löytyy ainakin teoksesta Omaa työtä, Otava, 1947)Värsy saunan ylistysvirteen. Teoksessa Sillanpää, F.E.: Töllinmäki (WSOY, 1925, näköisp. 1988))Pohjoisen savotasta kotisaunaan / Kalle Päätalo.teoksessa: Päätalo, Kalle: Mustan Lumperin raito : kertomuksia ja näytelmä sekä teoksessa Hirvisaari, Laila, et al. Joulumuisto. 2. p. Gummerus, 1992.Niittysaunalla / Kalle Päätalo.teoksessa Päätalo, Kalle. Selkosten Viljastaja: Eräkertomuksia. Gummerus, 2000. Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia / Marketta Forsell (Minerva, 2007)Kivi, Aleksis:...
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta.
Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
Tässä löytämiäni tietokirjoja ja romaaneja Amerikan siirtolaisuudesta ja matkustamisesta 1900-luvun alussa. Tietokirjoja:Reino Kero: Suureen länteen : siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan https://finna.fi/Record/anders.909072?sid=4730208241Reino Kero: Migration from Finland to North America in the years between the United States Civil War and the First World War https://finna.fi/Record/luc.991505853806246?sid=4730208457Armas K. E. Holmio: Michiganin suomalaisten historia https://finna.fi/Record/helle.1392854?sid=4730209123Hans Norman: Transatlantic connections : Nordic migration to the New World after 1800 https://finna.fi/Record/helka.99501373506253?sid=4730209897Sakari Saaritsa: Työväki...
Ahvenanmaalla on ilmeisesti kuunneltu 1940-luvulla sekä Suomen Rundradiota (Yleisradio) että Ruotsin radiota. Radio-ohjelmat kerrottiin usein sanomalehdissä, joita on runsaasti digitoituna Kansalliskirjaston digiarkistossa. Esimerkiksi tämän Åland-lehden lauantainumeron sivuilla 5 ja 6 luetellaan kyseisen päivän ja kolmen seuraavan radio-ohjelma molemmilla kanavilla: 12.06.1948 Åland no 65 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto Lisää ahvenanmaalaisia lehtiä voi etsiä Kansalliskirjaston palvelussa esimerkiksi julkaisupaikan (Maarianhamina) mukaan tai hakusanalla "åland".
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre.
https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan…
https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
