Operaattorilla tarkoitetaan tiedonsiirtotekniikassa tiedonsiirron suorittajaa. Yleensä operaattori on jokin yritys esim. puhelinoperaattori. Linkki Puhelinliittymät.fi
Linkki Kotus sanakirja Linkki Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry artikkeliin
Runo löytyy Goethen Runoja-kirjasta alanimekkeenä Kesyjä kompia.
Varat poissa - jotain poissa!
Pian toimeen tartu,
taas vaurastu, vartu.
Kunnia poissa - paljon poissa!
Hae mahtia maineen -
se tuomiot muuttaa kuin tuuli laineen.
Rohkeus poissa - kaikki poissa!
Paras, ettet syntynyt ois sa.
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
Olisiko elokuva mahdollisesti ”From hell”, jonka kuvaus löytyy Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/From_Hell_(film)? Se kuulostaisi ainakin kuvauksen perusteella sellaiselta kuin muistat.
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Taitaisi olla Tango Mandolino, esimerkiksi Taisto Tammi on esittänyt kyseistä kappaletta.
Kyseinen kappale löytyy esimerkiksi Taisto Tammen cd-levyltä '20 suosikkia : Muistojeni ruusut', jossa on hänen kappaleitaan vuosilta 1964-1976.
Helmet-kirjastossa varauksen tai lainan uusimisen voi tehdä joko paikan päällä kirjastossa, netin kautta Helmet-verkkosivuilla tai puhelimitse. Puhelimitse asioidessa on hyvä olla kirjastokortin numero valmiiksi lähettyvillä, sitä tarvitaan. Helmet-kirjastojen puhelinnumerot ovat Helmet-verkkosivuilla.
Lainat voi uusia viisi kertaa ellei niihin ole varauksia. Bestsellereitä, Pokkarihylly-kirjoja ja esineitä ei voi uusia. Uusiminen ei onnistu myöskään silloin, jos maksamattomia maksuja on 30€ tai enemmän.
Helmet verkkosivut Helmet
Etsimäsi Seitsemän meren takana on Itä-Saksassa vuonna 1982 valmistunut Der Prinz hinter den sieben Meeren. Elokuva on esitetty TV2:ssa vuonna 1987.DEFA-Stiftung: Der Prinz hinter den sieben Meeren (lisätietoa ja traileri)
Dokumentin nimi on Battle for Rio eli Taistelu Riosta. Sen on ohjannut Gonzalo Arijon ja elokuva on julkaistu vuonna 2014. Dokumentti on esitetty Yle Areenassa ainakin kahdesti. Finna-tietokannasta löytyy lisätietoa: https://www.finna.fi/Record/helle.1563466?sid=4869639888
Tässä muutama ehdotus:Andrus Kivirähkin Koiranne alkaa kohta kukkia ja Kun Musti muni mummonShaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita Hannu Hirvosen Pieni neuvokas ankka ja orangin kostoRoald Dahlilta löytyy lyhyitä, hauskoja tarinoita, esimerkiksi teoksessa Nilviöt.Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita.Lyhyitä tarinoita on myös Paula Norosen Yökoulu-sarjassa ja Laura Suomelan ja Väinö Heinosen Säbähamsterit-sarjassa, ne soveltuvat ehkä vähän nuoremmille, mutta niitä voi kokeilla.Vähän erilainen ehdotus on Jenna Kostetin, Karoliina Suoniemen, Anniina Liuksen Pohjolan taruja : Jumalat, sankarit ja myyttiset olennot. Kirjasta löytyy lyhempiä ja pidempiä kiinnostavia juttuja.
Nykykirjailijoista esimerkiksi Michael Mortimer, Dan Brown, Douglas Preston ja Lincoln Child kirjoittavat Clive Cusslerin tuotannon kaltaista jännitys- ja seikkailukirjallisuutta. Myös John le Carrén vakoojadekkareita kannattaa kokeilla.
Hieman vanhemmista, jo edesmenneistä kirjailijoista esimerkiksi Michael Crichtonin, Robert Ludlumin ja Tom Clancyn tyyli voisi toimia Cusslerin kirjoista pitäville. Heillä ei tosiaan ole tuotantoa enää lähivuosilta.
Kaikkien edellä mainittujen kirjailijoiden tuotantoa on suomennettu runsaasti ja kaikkia löytyy Helmet-kirjastojen alueelta. Voit tarkastella kirjojen saatavuutta Helmet.fi -verkkokirjastossa https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin.
Voit etsiä tietoa Suomen ministereistä Valtioneuvoston verkkosivun historiaosiosta. Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917. Sivulta voi vaikka ensin hakea kaikki hallitukset, johon Liberaalinen kansanpuolue on osallistunut (seitsemän hallitusta) ja käydä sen jälkeen hallituksen ministerit läpi. Minun tarkistukseni mukaan ainakin Miettusen III hallituksen puolustusministeri kuului Liberaaliseen kansanpuolueeseen.
Vastauksia kysymyksiisi ja muutakin aiheeseen liittyvää uskoisin löytyvän alla mainituista kirjoista. Kirjat ja tutkimukset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston kirjastoista, Työteliäs ja uskollinen -kirja myös Helmet-kirjastoista.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Pitää olla niin kuin ei oliskaan" : kotiapulaisen tila suomalaisissa kaupunkilais- ja maalaiskodeissa 1920-1940-luvuilla / Elina Lampela.
(Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2011)
Työteliäs ja uskollinen : naiset piikoina ja palvelijoina keskiajalta nykypäivään / toimittaneet Marjatta Rahikainen ja Kirsi Vainio-Korhonen. (2006)
Kotiapulaiset Helsingissä vuonna 1969...
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan...
