Annettujen vihjeiden perusteella tulee mieleen Maria Gripen Varjo-sarja ja sen kolme ensimmäistä osaa, Salaisuus varjossa (1985), ...ja metsän valkeat varjot (1987) ja Varjojen lapset (1988). Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, Varjojen kätkö (1990).
"Salaisuus varjossa on maailmankuulun nuortenkirjailijan kiehtova tarina kaiken ikäisille mystiikannälkäisille. Eletään vuosisadan alkua. 14-vuotiaan Bertan kotiin saapuu kuutamoisena syksy-yönä uusi palvelustyttö. Carolinissa on jotain vangitsevaa. Hetkessä hänellä on koko perhe otteessaan: hajamielinen tiedemiesisä, avuton äiti, pikku Nadja, naurettavan rakastunut nuori Roland. Berta itse janoaa kiihkeästi Carolinin ystävyyttä, mutta kerta kerran jälkeen saa havaita, että hänessä on jokin...
Niin sanotusta tulppaanimaniasta löytyy ainakin Mike Dashin kirjoittama tietokirjallinen teos Tulipomania: the story of the world's most coveted flower and the extraordinary passions it aroused. Kirjaa ei nähtävästi ole suomennettu. Kirja löytyy Joensuun pääkirjastosta, josta sen voi tilata kaukolainana.
https://www.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11488740
Lisäksi Deborah Moggach on kirjoittanut aihetta sivuavan kaunokirjallisen teoksen Tulppaanikuume (suom. Irmeli Ruuska), jonka pohjalta on tehty myös samanniminen elokuva.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1412230
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1718177
Paahtimoyhdistyksen internetsivuilta osoitteesta http://www.kahvi.net/ löytyy seikkaperäinen kuvaus kahvijuoman taustasta. Sivuston mukaan "kahvin matka pensaasta paahtimoon sisältä monta työvaihetta, joita ovat muun muassa viljely, sadonkorjuu, marjojen käsittely pavuiksi, säkitys, kauppa ja kuljetus". Näistä vaiheista saat lisätietoa em. sivuilta.
Äänikirjojen lainaaminen onnistuu kyllä. Valkeakosken kirjastossa on pienehkö kokoelma lainattavia cd-äänikirjoja. Myös muissa PIKI-kirjastoissa on lainattavia cd-äänikirjoja. Voit kysyä kirjastosta apua oikean hyllyn löytämiseksi. Kirjaston cd-äänikirjat lainataan PIKI-kirjastokortilla.Jos tarkoitat digitaalisia äänikirjoja, niin niitä voit lainata kansallisesta E-kirjastosta. E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Tällä hetkellä E-kirjastoa ei voi käyttää tietokoneella selaimella. E-kirjasto-sovellus otetaan käyttöön vahvan tunnistautumisen eli pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla. Lisätietoa E-kirjastosta.Mikäli tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden...
"Mies, joka ampui kissan" -näytelmä on saatavana Teatterikorkeakoulun kirjastosta sekä Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kirjastosta http://www.teatteri.org/naytelmat/kirjastot.html
Hej! Jo det finns en sådan lista/länk. Du hittar den från Vaskis svenskspråkiga sidor när du scrollar ner till Inspiration. I inspirationkarusellen finns länken till Ny finlandssvensk skönlitteratur. Listan är förstås inte fullständig men vi skall försöka uppdatera den så småningom. https://vaski.finna.fi/List/888404
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
Kyseinen runo ei ole Ilpo Tiihosen käsialaa, vaan se löytyy Riina Katajavuoren runokokoelmasta Vasemman käden runot (Tammi, 2023). Helsingin Sanomien arvostelussa kyseisiä säkeitä verrattiin sävyltään Ilpo Tiihosen tuotantoon, ehkäpä siitä väärinkäsitys.
Jaan Kaplinskin runon Perunat on nostettu (Kartulid on võetud) on suomentanut Katja Meriluoto. Runo on julkaistu kokoelmassa Rukous, mantra, runo ( Nihil inter, 1996).
Marita Lindquistin runon Träd i november, Marraskuun puu suomentaja on Aappo I. Piippo. Runo on kokoelmasta Min katt heter Mirre Sundström : verser på lek och allvar (Biblioteksförlaget, 1985) ja se on suomennettu nimellä eli Kissani nimi on Virtasen Miuru (WSOY, 1986).
Ellen Niitin runosta Aastatel on tiivad, mu armas on kaksi suomennosta. Elvi Sinervo on suomentanut runon ensimmäiset rivit näin ”Vuosilla on siivet, rakkaani, lintuina lentävät kämmeneltä päivät” ja runon nimi on Vuosilla on siivet (teoksessa 20 nykyvirolaista runoilijaa, Tammi, 1969, s. 208...
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan Aavan nimipäivä on 25.3. Nimipäivähaku löytyy Almanakkatoimiston sivuilta Nimipäivät-osiosta osoitteesta helsinki.fhttps://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/.
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...
Hei
Valitettavasti kirjastot eivät listaa ilmastointia palveluna sivuillaan. Näillä helteillä se olisikin ihan hyvä palvelu :)
Tätä kannattaa kysyä suoraan kirjastolta. Ehkä joku henkilökunnasta osaa sanoa, onko muissa kirjastoissa ilmastointia.
Luontodokumentteja löytyy Helmet-kirjastoista edelleen runsaasti BD-levyinä. Myös molemmat mainitsemasi nimekkeet ovat saatavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1919695__Splaneettamme%20luonnonvoimat__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135198__Smagic%20of%20big%20blue__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun haet tämän kaltaista aineistoa, valitse Tarkennettu haku: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=
Kirjoita hakusanakenttään esimerkiksi "luontoelokuvat" ja valitse aineisto-pudotusvalikosta BD-levy, niin saat tällaisen tuloslistan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%...
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua.
38.4...
