Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Tarkoittanet Nico Carstensin 50-luvulla säveltämää kappaletta Zambesi. (Saman niminen kappale löytyy myös Solistiyhtye Suomelta.)
Erityisesti trumpetille kappaletta ei ole Suomessa julkaistu. Melodia löytyy kyllä esim. nuottikirjoista Hitit : iskelmän 50-luku ja Lauluja elämästä ja valkokankaalta.
Nuotti voisi olla ostettavissa internetin kautta esim. http://www.musicroom.com/se/ID_No/0333869/details.html Osoitteessa on myytävänä kyseisen kappaleen versio jazz- tai tanssiorkesterille. Ehkä siellä olisi sovitus myös trumpetille.
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Jos kyseessä on ensipainos tai muu vanha tai harvinainen painos, hinta voi vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta jopa satoihin tai yli tuhanteen euroon. Wigwam-yhtyeen ensimmäinen LP:n Hard N' Horny (1969) ensipainokseen yhtyeen jäsenet piirsivät itse pahvikannet. Jokainen ensipainoksen kappale alkuperäiskansineen on siis ainutlaatuinen. Myös Fairyport-albumin (1971) osto- ja myyntihinnat voivat olla satoja euroja hyväkuntoisesta ensipainoksesta. Toisaalta uusintapainokset voivat olla hyvinkin halpoja, muutaman kympin arvoisia.
Discogs-niminen verkkosivusto toimii tietolähteenä ja markkinapaikkana vanhoista äänilevyistä kiinnostuneille keräilijöille. Sieltä voi etsiä levyjen tietoja yhtyeen tai artistin nimellä, levyn nimellä tai levy-...
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,...
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikuntaa ja kotikunnassa olevaa asuinpaikkaa säätelee kotikuntalaki. Lakia ollaan juuri uudistamassa.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/uusi-laki-selkeyttaa-kotikunnan-maar…
Digi- ja väestötietovirasto pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. Väestötietojärjestelmä on valtakunnallinen sähköinen perusrekisteri, josta löytyvät ajantasaiset henkilötiedot Suomen kansalaisista ja Suomessa vakinaisesti tai tilapäisesti asuvista ulkomaalaisista henkilöistä.
Järjestelmän tietoja käytetään koko yhteiskunnan tietohuollossa, esimerkiksi julkishallinnossa, vaalien järjestämisessä, verotuksessa ja oikeushallinnossa sekä tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Myös yritykset ja yhteisöt saavat käyttöönsä...
Moikka!Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä Syömishäiriöliitto SYLIn julisteista: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/kehorauha_a4_j… tai https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/2025/03/ruokarauha_a4_…? Juliste voisi myös olla osa Tiedenaiset-yhteisön kokoamaa (maksullista) ruoka- ja kehorauha -julistepakettia: https://holvi.com/shop/tiedenaiset/product/ba3bb4f1f8f19ffd6774dfe43162…HUS on julkaissut tämän vuoden toukokuussa turvallisemman tilan periaatteet: https://www.hus.fi/husari/turvallisempi-tila-kunnioittava-ja-turvalline… Voisiko juliste sittenkin liittyä niihin? Instagramissa HUS toimii käyttäjänimellä @hus_sairaala ja on julkaissut siellä näistä periaatteista 4. maaliskuuta tänä vuonna: https://www...
Et maininnut tarkoitatko Nikolai Bomania vai tämän poikaa Carl-Johan Bomania. Kummastakin on saatavilla hyvin niukalti henkilötietoja, enemmänkin löytyy kirjallisuutta ja artikkeleita Nikolai Bomanin perustamasta huonekalutehtaan tuotannosta ja vaiheista.
Tehdas perustettiin v. 1876 Turkuun, ja tunnettiin alunperin nimellä Nikolai Boman's Ångsnickeri. Tehtaan perustusajasta tosin näyttää olevan eri lähteissä erilaisia tietoja. Nikolai Boman koulutti pojastaan Carl-Johanista sisustusarkkitehdin Berliinissä, ja poika otti tehtaan johtoonsa v. 1919.
Bomanin tehtaista löytyy tietoa mm. seuraavissa kirjoissa:
-ARS - Suomen taide 4;
-Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille--suomalaisen puusepänteollisuuden historia;
-Miestamo: Suomalaisen...
Suomen yleisillä kirjastoilla eli kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on tällä hetkellä 29 kirjastokimppaa. Kirjastot.fi-sivuston listalle on koottu kaikki kimpat: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Kirjastokimpat ovat yleensä juurikin seudullisia eli tietyn alueen kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään. Ajantasaista tietoa seutuyhteistyöstä löytyy parhaiten kirjastojen ja kirjastokimppojen omilta sivuilta.
Hänen sukunimensä lienee ollut Trier Mørch. Tällöin oikea aakkostus olisi Trier Mørch, Dea. Tällainen aakkostus löytyy ainakin Tanskan kirjastojen tietokannasta ja Finna-hakupalvelun Kansalliskirjastojen luetteloinneista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammattikorkeakouluissa ole kirjastoalan YAMK-opintoja tarjolla. Turun amk on tainnut olla viime vuosina ainoa oppilaitos, jossa kyseisiä opintoja on voinut opiskella. Tilanne voi kuitenkin muuttua, joten kannattaa seurailla oppilaitosten sivuja.
Voit toki suorittaa esim. liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon mutta kirjastoalan työpaikoissa usein vaaditaan 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Ne voi suorittaa esim. Tampereen yliopistossa.
Ote on Veikko Aaltosen elokuvasta "1943 elokuu". Keväällä katkelma esiintyi Veikko Aaltosen Dinosaurus-dokumenttielokuvassa, joka kertoo Rauni Mollbergista.
Lähde: Yle Arkiston tietopalvelu
Kuluttaja-lehti on luettavissa sekä eMagz-palvelussa että kirjastossa. eMagzissa on 2 vuoden arkisto lehdistä. Lukemiseen tarvitset kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Kuluttaja-lehti tulee myös useisiin OUTI-kirjastoihin. Uusin lehti on luettavissa vain kirjastossa, mutta vanhempia numeroita voit myös lainata. Varaamalla saat haluamasi lehden lähikirjastoosi.
Linkki ja kirjautumisohjeet eMagziin: https://outi.finna.fi/Content/ekirjasto
Kuluttaja-lehden vuosikerta 2022 verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2230559
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
Minna Lindgrenillä on monenlaisia kirjoja, mutta oletan sinun tarkoittavan Ehtoolehto sarjaa. Helmet hakutulos
Kaikille on yhteistä yhteiskunnallisuus ja huumori. Tein haun sanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja huumori. Helmet hakutulos
Voisitte kokeilla vaikka Kalle Isokallio: Harmaa eminenssi, Jari Nenonen:Kerttuli eduskuntaan tai Katariina Romppainen: Pitkät päiväunet.
Saattaisitte pitää myös Tuomas Kyrön, Miika Nousiaisen tai Juha Hurmeen kirjoista.
Hauskoja ovat myös Alexander McCall Mma Ramotsve kirjat, Sinikka Nopolan aikuisten kirjat ja Eve Hietamiehen Yösyötöstä alkava sarja.
Toivottavasti näistä löytyy joku seuraavaksi kirjaksi. Kannattaa myös vilkaista Kirjasampo sivustoa.
Utva on lyhenne ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Se kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi, jonka lyhenne tp-utva on.
Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut 9.8.2022
Bandoneon on saksalaisen Heinrich Bandin (1821-60) v. 1846 suunnittelema vetoharmonikka, jonka näppäimistö on soittimen molemmilla puolilla. Soitin on joko 4- tai 8-kulmainen ja sitä on käytetty suosittuna tangosoittimena 1900-luvun alusta alkaen Argentiinassa, Uruguayssa sekä Brasiliassa, jonne se tuli siirtolaisten mukana. Argentiinalainen Astor Piazzolla (1921-92) on tunnetuimpia bandoneonisteja, muita tunnettuja taiteilijoita on Luis di Matteo ja Juan Jose Mosalini. Lisää aiheesta voi lukea seuraavilta internet-sivuilta http://www.ksanti.net/free-reed/history/bandoneon.html
http://www.cyber-tango.com/art.html http://users.skynet.be/jan.doumen/BAND/INDEX.HTM
