Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Laulun sanoitus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Riimeissä leikitellään neuvostokliseillä ja lauletaan suomen kielellä ikään kuin "venäläisittäin". Soppaan on lisätty muutama tuttu nimi takavuosikymmenten historiasta.
Uransa aikana Leonid Brezhnev toimi 1950-luvun puolivälissä Kazakstanin kommunistisen puolueen johtotehtävissä. Mihin Jope Ruonansuu viitanneekaan laulussaan maininnalla "Kazakstanin pojista", se ei lähteistämme selviä. Kazakstanin itsenäistymisprosessi alkoi vuonna 1990 ja maa itsenäistyi virallisesti 1991. Brezhnev kuoli vuonna 1982.
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään...
Catal Huyuk kaupungin ympärillä ei ilmeisesti ollut muuria, vaan talot oli rakennettu niin, että ne antoivat muurivaikutelman.
Lisää tietoa Catal Huyukistä löytyy m.m. näistä osoitteista (valitettavasti ainoastaan englanniksi):
http://www.smm.org/catal/home.html
http://www.focusmm.com/civcty/cathyk00.htm
http://www.bartleby.com/65/ca/CatalHuy.html
Teoksesta Kulacoglu, Belma, Gods and goddesses : Museum of Anatolian Civilizations / prepared by Belma Kulacoglu ; [translated by Jean Öztürk]. Ankara : Turkish Republic Ministry of Culture, 1992. löytyy tietoa alueelta löytyneestä arkeologisesta materiaalista.
Tätä kirjaa Matka joulun taloon ja sen CD-liitettä ei näytä olevan tällä hetkellä kaupallisesti saatavana, joten ainoa mahdollisuus on lyöytää sellainen jostain aktikvaarisesti kaupasta.
Heikki Poroila
Espoossa ja Vantaalla lehden tilaus on loppunut tämän vuoden lopulla. Espoossa lehti vaihdettiin asiakastoiveena toiseen espanjankieliseen lehteen, joka kenties on hieman helppolukuisempi.
Helsingin Pasilaan lehti näyttäisi vielä tulevan Helmetin säilytystietojen mukaan. Sieltä voi tilata vanhempia numeroita ilmaiseksi koko pääkaupunkiseudulle. Uusin on luettavissa vain kirjastossa kunnes seuraava lehti saapuu.
Lisäksi lehti löytyy Helmetin e-lehtipalvelu PressReaderistä.https://www.pressreader.com/spain/muy-interesante/20210125/details
Kirjastokortilla sisään kirjautumalla näet myös lehden arkiston.
Lehdellä on myös nettilehti osoitteessa https://www.muyinteresante.es/
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Kotkan kaupunginkirjasto ostaa elokuvat suurimmaksi osaksi BTJ Finland oy:ltä, Kaleva Telemarketingilta, Kielipalvelu J. Suomalainen oy:ltä ja Mistar oy:ltä, joiden kanssa Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet hankintasopimukset. Näin ollen saamme näiltä toimittajilta alennuksia ostoihimme. Tietenkin voimme ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Oy Future Film Ab:ltä, jos ainoastaan heillä on kyseistä tuotetta myynnissä. Kaikki toimittajat ovat neuvotelleet etukäteen kirjastoille ostettaviin elokuviin lainausoikeudet (ja joissain tapauksissa myös esitysoikeudet).
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kansallisdiskografia Violan mukaan Päivänne-Mieskuoro ja Säynätsalon Sekakuoro ovat julkaisseet vuonna 1975 albumin "Kantaatti" (Posetiivi PPLP1), jolta löytyy myös tama Sibeliuksen sävellys, jonka levyllä esittää Säynätsalon Jousikvartetti. Sibelius teki sävellyksen Säynätsalon tehtaitten 25-vuotisjuhlille 28.12.1922 ja se on omistettu Walter Parviaiselle. Muun ohjelmiston johtaa Vilho Maaniemi. Muita Vilho Maaniemen levytyksiä ei valitettavasti löydy.
Tämä äänite taitaa olla erittäin hankala tapaus löytää, sillä Kansalliskirjastossa ei näytä olevan siitä omaa kappaletta. Yleisradion äänilevystössä levy on, mutta se kuullakseen täytyy asiasta sopia levystön kanssa erikseen ja tulla Pasilaan kuuntelemaan. Lainaksi sitä ei saa.
Levy löytyy...
Turun Sanomien artikkeliin (19.12.2016) on haastateltu silliasioista tuotekehittäjä Timo Heleniusta, joka kertoo matjessillistä näin:
"Sana matjes (esim. hollanninkielen maatjeshaaring ja saksankielen sanasta madikeshering) tarkoittaa itse asiassa neitsytsilliä. Nimi viittaa siihen, että silli pyydetään aikaisin syksyllä. Meillä pohjolassa matjessillillä tarkoitetaan kuitenkin kypsyttämisen tapaa ja makumaailmaa."
https://www.ts.fi/ruoka/1283498888/Miksi+sillissa+on+niin+paljon+suolaa…
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Tavoitin kyseisen lapsen isän puhelimitse. Hän kysyy voitteko toimittaa lompakon joko Kirjasto Omenaan tai Tapiolan kirjastoon?
Pyydän vastaamaan tähän viestiin ja toimitan vastauksenne sitten isälle.
Paljon kiitoksia asiakkaan puolesta!
Julkiset kirjastomme käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), paitsi Helsingin kaupunginkirjasto, joka käyttää samankaltaista, mutta hiukan eri tavalla teknisesti rakennettua luokitusta HKLJ. YKL:n mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden eli proosan luokka on 84.2. Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat kuitenkin tässä asiassa mukautuneet Helsingin käyttämään numerokoodiin, joka on 1.4 (suomenkieliset romaanit, novellit ja näytelmäelokuvat). Ratkaisu olisi muuten hankala, mutta onneksi YKL:ssä ei ole tällaista luokkaa ollenkaan. Suomenkielinen kaunokirjallisuus löytyy siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoista samalla luokituskoodilla 1.4.
Heikki Poroila
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (...
