Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
Nostatus kananmunan avulla tulee kyseeseen lähinnä tavallisesti leivinjauheella tai soodalla kohotettavia taikinoita valmistettaessa. Jos leivonnaisiin pannaan paljon munia ja vatkataan ne hyvin, ei kohotusaineita tarvita. Kun kevyeen taikinaan vatkataan runsaasti ilmaa, se kohottaa taikinan kuten esimerkiksi sokerikakussa. Voitaikinoissa toimii niihin kaulittu voi kohotusaineena.
Lähteet:
Marja Helaakoski-Tuominen, Pula-ajan keittokirja. WSOY, 1941
Keittotaito. WSOY, 1977
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Radio-ohjelmassa Narrin aamulaulu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo teoksestaan Nerouden lähteillä : suurten säveltäjien hauras elämä (WSOY, 2015)
https://areena.yle.fi/1-50066859
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.429056
Ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon palautit kirjat.
Varaa kirjastokorttisi puhelimen viereen. Kirjasto tarkistaa kortillasi olevien lainojen (jotka on palautettu) viivakoodien numerot ja hakee niiden avulla kirjoja hyllystä.
Saat puhelun aikana varmistettua kirjojen tilanteen ja mahdollisesti lisäohjeita.
Ison Omenan kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto/Yhteystiedot
Vaasan kaupungin kotisivulla olevan tiedon mukaan (https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/vaasa-lukuina/) vaasalaisia oli viime vuoden lopussa 67552.
Hei,
Voisiko kyseessä olla Camilla Läckbergin teokset Kultahäkki (2019) ja Hopeasiivet (2020)? Trilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6916549
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7083506
En löytänyt varsinaisia osoiteluetteloita, mutta Seinäjoen on kirjastossa Etelä-Pohjanmaan puhelinosakeyhtiön nimiluetteloita vuosilta 1919, 1922, 1923, 1926 ja 1927-1928 sekä puhelinluettelo vuodelta 1932. Näihin on koottu asukkaiden ja yritysten nimiä kylittäin. Mahtaisiko niistä olla apua?
Facta-tietopalvelu-tietokannan mukaan hepoasteet ovat tuulettomia korkeapaineen vyöhykkeitä valtamerillä 30–35° pohjoista ja eteläistä leveyttä. Tietokanta kertoo, että ”hepoasteilla antipasaati laskeutuu alemmaksi ja kääntyy pasaatituulena takaisin päiväntasaajaa kohti. Nimitys johtuu siitä, että Amerikkaan hevosia kuljettaneet esp. laivat joutuivat viipymään näillä leveysasteilla niin kauan, että suuri osa hevosista kuoli.”
Suomenkielisiä kirjoja hepoasteista ei taida olla. Tässä joitakin englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia, joiden nimessä sana horse latitudes esiintyy. Tiedot ovat peräisin tietokannasta nimeltä WorldCat, joka on maailmanlaajuinen 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, http://worldcat.org/ . Se, millä tavoin ne...
Muistelemasi kirja voisi olla Tiina Lehtinevan Piparminttupoika (Aikamedia 2011), vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmääkään.
Kirjassa 19-vuotias Lotta on sairaalassa syöpäleikkauksen jälkeen. Hän tutustuu Jooa-nimiseen poikaan, joka tuo sairaalaan Lotan lempimakeisia, piparminttukarkkeja. Kirjan kansi on punavalkoraidallinen, keskellä sydän.
Uusi e-kirjasto on nimeltään e-kirjasto. Sillä pitäisi löytyä myös app, androidille se saatiin julkaistua viime viikon lopulla. Kuntien yhteistä e-kirjastoa hallinnoi ja kehittää Kansalliskirjasto, joten tietoja sen toiminnasta ja käytännön ohjeita saa sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot. Kansalliskirjaston sivulta löytyvät linkit appien lataamiseen, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/sovelluksen-uusimmat-omi… .Ellibs toimii tietysti edelleen heidän maksaville asiakkailleen, mutta kirjastojen asiakkuus riippuu kirjastosta. Hyvinkään kirjasto ei valitettavasti ole lähtenyt mukaan vastaamaan asiakkailleen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tarkempaa tietoa on kysyttävä...
Juhani Peltosen seuran sivulla on Antti Sepän vuoden 2001 Kirjallisuuspäivillä pitämä puhe Ehdotuksia peltostutkimuksen lukujen otsikoiksi. Siinä hän toteaa, että Peltosen tapana oli kierrättää tekstejään. Esimerkiksi hän antaa novellin Norjasta ostettu posliinitonttu: "Novelli Norjasta ostettu posliinitonttu ilmestyi 1970-luvun alussa jossain naisten lehdessä. Kun syksyllä 1973 ilmestyi romaani Valaan merkkejä. Novelli oli löytänyt paikkansa osana romaanin rapsodista rakennetta. Eikä mennyt kauaa, kun Tonttu lähti omille teilleen ja muuntautui televisionäytelmäksi. Kirjailija Peltonen liikutteli kokonaista tarinaa melko eheänä paikasta toiseen; hiukan tarvittaessa muunsi ja kartutti matkan varrella."Juhani Peltosen romaanissa Valaan...
Molemmat laulut löytyvät suomeksi teoksesta Disney laulukirja : suosittuja lauluja Disney-elokuvista (julk. Warner/Chappell Music Finland oy, 1998 ISBN 951-757-435-5). Laulu Karhun elämää (Bear necessities) löytyy sivulta 36, suomennos Pekka Lehtosaari ja laulu Apinalaulu (I wanna be like you/ the monkey song) löytyy sivulta 34, sama suomentaja. Kirjaa voit tilata kaukolainaksi suurimmista suomalaisista kirjastoista tai voit tilata laulujen sanat myös kopioina oman kirjastosi kautta. Tosin kaukolainaus on maksullista, hinnat vaihtelevat 20-50mk.
Museovirasto on laatinut taisteluista paikkakuvauksia. Esim. Perttilänmäki ja Napuen taistelutanner. "Laurolan Pitkä-Perttilä Kyrönjoen rannalla on poikkeuksellisen pitkä ja näyttävä puolitoistakerroksinen pohjalaistalo, joka kuvastaa edustavalla tavalla eteläpohjalaista rakennusperinnettä. Talon katsotaan olevan Topeliuksen Välskärin kertomusten sankarin Perttilä-Bertenskiöldin kotitila. Napuen taistelutanner Perttilän viereisellä pellolla on Suuren Pohjan sodan ratkaisseen taistelun paikka. Kyrönjoen ylittää Perttilänkosken kohdalla 1909-1910 rakennettu teräksinen riippusilta, joka on tiehallinnon ylläpitämä museosilta." Linkki sivulleMari Hatavara on lisensiaatin tutkimuksessaan 2002 pohtinut juuri Välskarinkertomusten hietoriallisuutta...
Kysyin tätä Kirjastokaistalta, sieltä vastattiin näin:
Ruotsissa ei ole meidän tietojemme mukaan Kirjastokaistan kaltaista valtakunnallista toimijaa. Kirjastokaista tuottaa osana Kirjastot.fi-kokonaisuutta videoita ja podcasteja kirjallisuudesta ja kirjailijoista sekä kirjastoista ja niiden palveluista. Kirjastokaista osallistuu ohjelmillaan lukemisen edistämiseen sekä kirjastojen palveluiden ja ajankohtaisten teemojen esittelyyn, viestintään ja markkinointiin. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, alan opiskelijoille ja opettajille.
Useat kirjastot tuottavat toki Ruotsissakin videoita, mutta ne ovat tyypillisesti paikallisia tapahtumataltiointeja ja kirjavinkkauksia. Suomen Kansalliskirjastoa...
Valitettava tilanne, todellakin. Tällaista tapahtuu aina silloin tällöin ja on aika mahdotonta tietää miksi kirja ei ole päätynyt oikeaan paikkaan. Kannattaa aina kääntyä henkilökunnan puoleen jos varausta ei löydy. Sekään ei välttämättä auta kirjan löytymiseen heti, mutta ainakin voimme tehdä asiakkaalle uuden varauksen ja sijoittaa sen mahdollisessa varausjonossa kärkeen.
Hei,
näyttäisi olevan sepän signeeraus. Yritin tutkia meiltä kirjastosta löytyviä suomalaisia hopealeimoja käsitteleviä teoksia, mutta niistä ei oikein ollut apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Olisikohan kyseessä helsinkiläinen seppä? Toinen kuvio oikealta näyttäisi kovasti veneeltä. Leimat-sivustolta löytyy helsinkiläisiä hopeaseppiä ja heidän käyttämiään nimikirjainleimoja. Sieltä tulee vastaan nimi Hjalmar Gräsbäck, joka käytti leimaa HjGr. Jos signeerauksen toisen kirjaimen voisi tulkita J:ksi ja viimeisen R:ksi, saattaisi Gräsbäck olla tekijä. Tämä on toki vain tulkinta.
Tässä linkki sivustolle:
https://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_fi.php?nimileima=&paikkakunta…
...
