Tekijänoikeudellinen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Se siis rajoittaa huomattavasti käytettäviä runoja.
Eino Leinon lisäksi sopivia runoja löytyisi varmaankin myös esimerkiksi Saima Harmajalta, Edt Södergranilta, Kaarlo Sarkialta, Katri Valalta, Uuno Kailaalta, Joel Lehtoselta, J. H. Erkolta ja tietenkin Aleksis Kiveltä.
Runoja voisi etsiä esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen klassikkokorpuksesta, jossa on aineistoa esimerkiksi Edit Södergranilta, Uuno Kailaalta, Kaarlo Kramsulta ja Juhani Siljolta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Runoston sivuilta löytyy mukavasti mm. Runoston sivuilta.
http://runosto.net/
Aleksis Kiven, Kaarlo Kramsun ja Eino Leinon runoja löytyy Internitixin...
Kyseessä on varmaankin Irja Askolan runo, joka alkaa rivillä Vaikeimpia ovat perjantait. Runo sisältyy Irja Askolan ja Anja Porion yhteisteokseen Mikä nainen (1985, useita painoksia, Kirjapaja, s. 104 -105).
https://finna.fi/
Lause kuuluu Jalmari Finnen suomentamana näin: "Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista."
Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/45448.
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta. Kustantajan mukaan kirjasarja ei herättänyt riittävästi kiinnostusta ostajissa, joten sitä ei ollut kannattavaa jatkaa.
Olisikohan kyseessä ehkä ruotsalaisen Niklas Rådströmin Varjojen enkeli (WSOY, 1997)?Tässä pari näytettä siitä, miten kirjassa kuvataan viittomakieltä ja sen käyttämistä:"Hän yhdisteli viittomia niin että loppujen lopuksi hänen käsissään syntyi kokonaisia uusia maailmoja ja mantereita. Yhdellä eleellä ja yhdellä kädenliikkeellä hän kykeni valamaan elämää aivan uusiin eläinlajeihin, panemaan pilvet tanssimaan ja omenat laulamaan." (s. 119)"Kaikki lapset puhuivat keskenään merkein ja elein. Heidän kätensä leikkivät ilmassa kuin hilpeät siivet kyyhkyslakassa. Joku istui ja luki, muut yrittivät keskeyttää toisensa uusilla mielijohteilla ja huudahduksilla, joku poika nauroi hurjasti ja äänettömästi vitsille, jonka hänen kaverinsa oli juuri...
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Pysäytyskuvan "sumeus" ei varmaankaan johdu televisiosta vaan tallennuksesta. Ilmiöstä on keskusteltu englanninkielisillä sivustoilla ja niiltä nousi esiin pari uskottavan kuuloista selitystä:
Jos yksittäisen kuvaruudun (frame) kohdalla on nopeaa liikettä, pysätyskuvassa se näkyy epätarkkuutena. Peräkkäiset kuvaframet sen sijaan näkyvät terävänä.
tai
Sumeus voi aiheutua tv-lähetystekniikassa käytetystä ns. kuvan lomituksesta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli käyttää lähetystaajuutta mahdollisimman taloudellisesti. Yksittäinen kuva koostuu kahdesta osasta, jotka toistolaite koodaa yhteen. Pause-toiminto näyttää vain toisen puolikuvan, jolloin kuva on epätarkka. Kuvan lomitusta on käytetty vielä 2000-luvun puolellakin.
Vinkkejä siihen, mitä tahoja voit lähestyä:
Tarjoa käsikirjoitustasi tai ohjelmaideaasi | YLE Kohtaus | yle.fi
Kannattaa ottaa yhteyttä suomalaisiin tuotantoyhtiöihin ja tv-kanaviin.
Luokka:Suomalaiset tuotantoyhtiöt – Wikipedia
Varmasti Suomen elokuvasäätiö osaa kertoa enemmän.
Etusivu - Suomen elokuvasäätiö (ses.fi)
Lisäksi Facebookin ryhmiin kannattaa tutustua. Esim. hakusanalla lyhytelokuvat tai käsikirjoittaminen
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Tampereen kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voi palauttaa Ylöjärven kirjastoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että muihin PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluviin kunnankirjastoihin palautetuista lainoista peritään 2 € seutukuljetusmaksu.
Eläinten älykkyydestä ja kielellisistä kyvyistä on keskusteltu tiedeyhteisössä varsin paljon. Ei ole yksiselitteistä, ovatko ihmiset ainoita olentoja, joilla on kieli ja älykkyys. Tutkimusten mukaan esimerkiksi apinoilla ja valailla voisi olla kyky oppia kieltä.
Ihmisten kyky oppia ja käyttää monimutkaista kieltä on ilmeisesti syntynyt luonnonvalinnan seurauksena. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle kyvystä välittää tietoa kielen avulla on ollut huomattavaa hyötyä.
Lisää tietoa:
Hedeager, Ulla: Is Language Unique to the Human Species? http://www.columbia.edu/~rmk7/HC/HC_Readings/AnimalComm.pdf
Meijer, Eva: Mistä valaat laulavat? Eläinten kiehtova kieli
Telkänranta, Helena: Millaista on olla eläin?
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Kappale tunnetaan sekä nimellä Lempiä voi monta kertaa että Rakastaa voi monta kertaa. Suomenkieliset sanat ja nuotit tähän kappaleeseen löytyvät ainakin näistä kirjoista: Suuri toivelaulukirja 5 (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit) ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua (nuottikirjoitus, soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit). Varsinaista partituuria näissä ei kuitenkaan ole. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Vaskin verkkokirjastoon on kerätty yläpalkin Asiakkaalle ja valikosta Lapset kautta avautuvalle sivulle https://vaski.finna.fi/Content/lapset eri tavoin ryhmiteltyjä lastenkirjallisuuslistoja kaikenikäisille. 1,5-vuotiaalle sopivia kirjoja löytyy muun muassa ehdotuksia ääneenlukukirjoiksi perheen pienimmille https://vaski.finna.fi/List/719405 ja koko perheen kirjavinkit https://vaski.finna.fi/List/767818.
