Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva...
Ego sum, nolite timere kääntyy suomeksi seuraavasti: "Se olen minä, älkää pelätkö". Kyseinen lausahdus on Vulgatasta, latinankielisestä Raamatusta. Tarkka paikka on Matteuksen evankeliumissa (14:27), jossa vetten päällä kävelevä Jeesus rauhoittelee säikähtäneitä opetuslapsia.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.14.27
"Minä en pelkää" voisi olla latinaksi yksinkertaisesti non timeo.
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Chopinin sävellys on sovitettu eri aikoina useammaksi lauluksi. "No Other Love" on peräisin vuodelta 1950. Sen sovitti Paul Weston ja sanoitti Bob Russell.
Sarjassa kuullun version sävellyksestä lauloi australialainen sopraano Alexandra Oomes. Versio on julkaistu vuonna 2017 CD:llä A Place to Call Home - Music from Seasons 1 - 5. Se on myös tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Aikaisempiin sovituksiin kuuluvat itävaltalaisen Ernst Marischkan sanoittama "In mir klingt ein Lied" (1934) ja ranskalaisen Jean Loysel'n "Tristesse" (1939). Marischkan versioon pohjautuu Tuula Valkaman sanoittama "Kaukainen laulu". Sen ovat esittäneet ainakin Pasi Kaunisto (1972) ja Kari Tapio (2010) (YouTubessa).
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä...
Suursaaren asukkaat evakuoitiin nopeasti sodan uhan alla vuonna 1939. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Suurin osa heistä asettui vähän matkan päähän Kymenlaakson rannikolle. Tietoa siitä, oliko sijoituspaikka määrätty vai oma valinta, ei valitettavasti löytynyt.
Verkossa on vapaasti luettavissa Suomen Kuvalehden artikkeli Suursaaren asukkaasta, joka palaa sotavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa kotisaarelleen 1990-luvulla: turistipalaa.pdf (suomenkuvalehti.fi)
Lähteet: Pekka Tuomikoski: Talvisota: väestönsiirrot (2010) ja Ikkunat jäässä: talvisodan väestönsiirtoja ja evakkotarinoita (2019). Näistä kirjoista löytyy tietoa väestönsiirroista ja evakkotaipaleesta...
Elektroniikka-alan oppikirjoista löytyy jonkin verran perustietoa elektroniikkakomponenttien jäähdytyksestä. Tässä muutama esimerkki:
Elektroniikan perusteet (Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen 2002)
s. 83 käsitellään jäähdytyselementtien mitoittamista
Analogiasuunnittelu (Koskinen, SanomaMagazines 2002)
Luvun "Audio-pääteasteet" yhteydessä s. 137 alkaen käsitellään hieman laajemmin jäähdytyksen mitoitusta.
Analogiaelektroniikka (sarja Elektroniikka 2000, Johnsson, IS-VET 1999)
s. 142 alkaen käsitellään puolijohteiden jäähdytystä
Internetistä löytyy lisäksi hieman käytännön läheisempää tietoa mm. jäähdytyssiilien toiminnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heatsink#Heat_sinks
Tämä Wikipedian englanninkielinen artikkeli elektronisten laitteiden...
Satakirjastojen kokoelmista löytyy kirjallisuutta aiheesta asiasanoilla autot ja maalaus. Mm. Tauno Halosen Automaalaus sekä Lindsay Porterin Auton korikorjaus ovat kirjoja, joihin kannattaa tutustua. Kirjojen saatavuus selviää Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/
"Kielioppi" on sääntöjen muotoon rakennettu kuvaus kielestä sellaisena kun se tietyllä historiallisella hetkellä elää käyttäjiensä elävässä elämässä. Jos jostain kieleen liittyvästä asiasta on olemassa sääntö, tuon säännön vastainen kielen käyttö voidaan tulkita kielioppivirheeksi. Tutuin tilanne meille kaikille on koulussa järjestettävä koe, jossa tarkastava opettaja merkitsee koevastaukseen punaisella kynällä kohdat, jotka hän on tulkinnut kielioppivirheiksi. Kuten kaikki muistamme, opettajamme ovat asiassa varsin tarkkoja, koska kokeen tehtävänä on mitata juuri kieliopin mukaista kielen hallintaa. Koulun ulkopuolella tällaista esintyy paljon harvemmin.
Kielioppi on dynaaminen ilmiö eli säännöt myös muuttuvat koko ajan. Ilmaisu, jota...
Lasse Heimosen säveltämä ja Vilho Rantasen sanoittama laulu "Yksin vaelsi ristin mies" sisältyy nuottiin "Kodin lauluja 1" (Kodin Lauluja, [1973], s. 40-41). Nuotissa on laulun sanat (viisi säkeistöä), neliääninen nuotinnos ja sointumerkit. Sovituksen on tehnyt P. Ketonen.
Soinnut löytyvät myös verkosta, esim. täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-lasse-heimonen-yksin-vaelsi-ristin-mies-id_1-QaPrQCTIg
Kyseessä vaikuttaisi olevan Lapin äidin kehtolaulu, joka on alkanut elää omaa elämäänsä aikojen saatossa. Alkuperäisen laulun on säveltänyt Kalervo Kauko Uljas Hämäläinen (1917 - 2015), ja se menee virallisesti näin:"Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.Päivä taakse kaikkoaa jylhäin tähtivöiden.Vaikka kylmä hallayö toiveet usein maahan lyö,kerran lapsein lahjaks saat nää kairain kultamaat.Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.Suuri on ja ihmeinen unten valtakunta.Kun sa suureks vartut vain mailla aavain aukeain,kerran lapsein lahjaks saat nää laajat Lapin maat.Räiske pohjanloimujen, tuisku viima tuulien,kehtolaulua vain on ne Lapin lapselle." Ainoa viittaus annettuihin sanoihin "äiti tuutii pientä lasta kirves kourassa" löytyy...
Olisiko kyseessä Tapani Baggen Väinö Mujunen -sarja? Linkki Helmet hakutulokseen.Myös Timo Sandbergin Otso Kekki -sarja voisi olla sopiva. Linkki Helmet hakutulokseen.
Kirjastoaineisto luokitellaan sisällön perusteella, ei fyysisen julkaisutyypin tai aineistolajin perusteella. Yleisissä kirjastoissa käytetään Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL). Fiktiiviset elokuvat, joissa on suomenkielinen tekstitys, sijoitetaan esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa luokkaan 84.2. Fiktiiviselle aineistolle on mahdollista antaa sanallinen lisäluokka, esimerkiksi Jännitys, Scifi, Fantasia.YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:https://finto.fi/ykl/fi
Olen selkeyden vuoksi jakanut kirjat karkeasti kolmeen ryhmään kysymystesi mukaan. Monissa kuitenkin käsitellään kasvatusaihetta sen verran laajasti, että ne sopisivat myös muihin. Valitsemani kirjat ovat Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, monet kuitenkin lainassa. Saatavuuden voit tarkistaa joko verkkokirjastostamme http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi tai vanhan aineistohaun avulla http://hameenlinna.kirjas.to.
Verkkokirjastosta näkyy myös, mitä asiasanoja teoksille on annettu. Niiden avulla voi päätellä, mitkä kirjat soveltuvat parhaiten käyttöösi.
1.
Farkkumummoja ja pehmovaareja : uusia ikkunoita isovanhemmuuteen
Perhe paineessa? : manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta / Carl Honoré
Isän kanssa : arkena ja sunnuntaina...
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
Yleistietoa jääkausista löytyy muun muassa näistä teoksista, jotka ovat saatavilla Haminan kaupunginkirjastosta:
Koivisto, Marjatta, ja Harri Kutvonen. Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004.
Lunkka, J. P., ja Juha Pekka Lunkka. Maapallon Ilmastohistoria: Kasvihuoneista Jääkausiin. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.
Isomäki, Risto. Miten Salpausselät Syntyivät. Helsinki: Into, 2015.
Lisää teoksia löydät Kyyti-kirjastojen aineistohausta asiasanalla "jääkaudet".
https://kyyti.finna.fi/
Kovin pitkää tai varsinkaan kattavaa listaa emme onnistuneet laatimaan. Kesätoimittajat tai toimitusharjoittelijat eivät kuulu kirjojen sisältöä kuvaileviin asiasanoihin. Toimittajat ja toimitukset ovat asiasanoja, mutta näillä sanoilla kuvaillut kirjat kertovat varmaankin lähes kaikki varsinaisista toimittajista.
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kirjojen sisällön kuvailun avulla löytyi muutamia kirjoja, eli yksi toimitusharjoittelijoita kuvaava romaani ja muutamia kesätoimittajia käsittelevä kirja.
Alla kirjat ja linkit Kirjasammon sivuille:
- Arja Puikkonen, Mauri (1983)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_32162
- Mika Wickström, Kunniakierros (1998)
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%...
