Alkuaan (1981) kyseinen talo rakennettiin Lahden hotelli- ja ravintolakoulua ja kongressitoimintaa varten. 2011 alkaen siinä toimi Lahden ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen yhteinen Oppimiskeskus. Tietoa rakennuksen vaiheista löytyy seuraavista lähteistä: Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1980-81. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1981, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1982. Lahden hotelli- ja ravintolakoulu 1981-1982. Julkaisussa: Kertomus Lahden kaupungin kunnallishallinnosta. 1982, 2. [Lahti] : [Lahden kaupunki], 1983. ...
Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Riippi-nimen alkuperälle löytyy kaksi rinnakkaista selitystä. Yksi Riippa-, Riippi- ja eteläisten Riipi-nimien (Riipi, Riipinen) lähtökohta on germaaninen miehennimi (Ribbe, Ribe, Ripi, Ribo, Ribbold, Ricbernus jne.), joka on voinut nimilainana päästä varhaisen isännän etunimestä talonnimeen ja sitä kautta sukunimeksi. Osa nimiperheen nimistä on taas muovautunut meillä jo keskiajalla esiintyneestä skandinaavisesta nimestä Grip.
Sukunimellä Riippi on eri alkuperä kuin substantiivilla riippi (mm. 'nuorasta verkon tapaan solmittu pussi, joka riippuu hevosen päässä ja josta hevonen syö heiniä', 'heinänkantolaitteena käytetty verkkomainen pussi', 'laite, jolla eväitä kannettiin selässä'; 'heinänkantolaitteena käytetty koivun vitsa, jonka...
Kyllä löytyy monestakin kirjastosta, vaikka juuri Vaara-kirjastojen kokoelmassa teosta ei ole. Mutta huoli pois, voit saada teoksen kaukolainana. Jos olet Vaara-kirjastojen asiakas, voit joko täyttää kaukolaina-lomakkeen verkossa tai mennä lähimpään kirjastoosi tekemään tilaus. Hinnaksi tulee nykytaksoilla 4 euroa.
Helmetin (www.helmet.fi) sanahaussa voi käyttää hakusanoina esim. juristit, asianajajat, oikeustiede ja oikeustieteilijät sekä muistelmat ja elämäkerrat. Tässä muutama tuloksista: Miten meistä tuli oikeustieteen tohtoreita / Heikki Halila ja Pekka Timonen (toim.)(2003); Oikeutta maalla ja kaupungissa : tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien muistitietoa / toimittaneet Mari Hatakka ja Juha Nirkko (2000); Kemppinen, Kullervo: Laamanni muistelee (2000); Rekola, Esko: Viran puolesta (1998).
Ilahduttavaa, että on uteliaita asiakkaita! Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginkirjaston hankinnan asiantuntijoilta. Tässä heiltä muutamia faktoja:
Aasialaisten ja eurooppalaisten elokuvien suhteen hankintaa vaikeuttavat
1) hyvän jakeluportaan puuttuminen - näitä on yllättävän vaikea löytää
2) tekijänoikeusseikat sekä lainaoikeuksien saaminen. Lainaoikeuksien selvittäminen voi olla erittäin vaikeaa, ja näiden saaminen usein mahdotonta.
3) ikärajat - nämä pitäisi arvioida elokuvakohtaisesti ja virallisin kriteerein erikseen, jollei niitä ole.
Venäjänkielistä elokuva-aineistoa on helppo saada, ja meillä on hyvä asiantuntemus sekä toimittajat aineiston suhteen.
Venäjänkielistä aineistoa hankitaan nykyään enemmän kuin aiemmin johtuen...
Alla on muutamia kuolemaa ja surua käsitteleviä lasten- ja nuortenkirjoja. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Toivottavasti niistä löytyy apua ja lohtua pojallesi.
- Gaarder, Jostein, Appelsiinityttö
- Levola, Kari, Dumdum
- Kai ja Pariisi / Hannu Mäkelä
- Puukenkäkesä / Outi Salo
- Suru vieraana kodissamme / Marjo ja Harri Eerikäinen
- Maleenan joulu / Marita Lindquist
- Veljeni, Leijonamieli / Astrid Lindgren
Kirjallisuudentutkimuksessa tästä tekniikasta käytetään ilmaisua intertekstuaalisuus. Muiden taiteenalojen yhteydessä puhutaan nykyään usein intermediaalisuudesta. En ole varma, onko esimerkiksi elokuvissa yleiselle tavalle, että ohjaaja viittaa muihin elokuviin tai tunnettuihin televisio-ohjelmiin tavalla, jonka alan harrastajat huomaavat, jokin aivan erityinen sana, ei ainakaan tule mieleen.
Nämä enemmän tai vähemmän avoimet viittaukset voivat olla sanallisia, kuvallisia, musiikillisia tai vaikka henkilöllisyyteen liittyviä (elokuvassa puhutaan cameo-rooleista, joissa julkkikset esittävät - yleensä nopeasti ohi kiitävän hetken - itseään). Musiikissa on kautta aikojen harrastettu tällaista tietoista ja alitajuista tyylillistä...
Mekään emme onnistuneet selvittämään mistä sarjasta voisi olla kyse. Selasimme lehdistä vanhoja tv-tietoja vuosilta 1998 ja 1999, jolloin Karvista esitettiin TV2:ssa. Lähimmäksi kuvaustasi osui yhdysvaltalainen Ipanat (Rugrats), mutta siinä ei puhuta ranskaa eikä se sijoitu koulumaailmaan.
Yksi mahdollinen sarja voisi olla huippusuosittuun sarjakuvaan perustuva Titeuf, josta tehtiin tv-sarja aivan 2000-luvun alussa. Sarja on sveitsiläinen ja sen tapahtumissa liikutaan myös koulumaailmassa.
http://sarjakuvat.eurocomics.info/titeuf.html
Hei,
Tuota saa tilattua nettikauppojen kautta. Koska kohdistit kysymyksen Joensuuhun, on täällä myös pääasiassa lautapeleihin keskittyvä Fantasiapelit-kauppa, joka tilaa pelin, jos heillä ei ole sellaista valikoimissa. Näin säästää itse etsimisen vaivan.
Lukki-kirjastot siirtyivät noin vuosi sitten käyttämään Kansalliskirjaston ylläpitämää E-kirjastoa. E-kirjaston sivuilta löytyy seuraava vastaus lukulaitteen käyttämiseen: Voiko E-kirjastoa käyttää lukulaitteella?Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä.
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980)
Kyseessä voisi olla vuonna 1986 suomeksi julkaistu Jean Richardsonin Tanjan pienet tanssijalat.
Ainakin Googlen kuvahaun perusteella kirjan kannet ovat sinisävyiset.
Voit tiedustella kirjan saatavuutta omasta lähikirjastostasi.
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Valitettavasti emme myy Helmet kirjaston rekisterissä olevaa aineisto.
Kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä, se saatetaan (kunnosta riippuen) myydä tai jopa lahjoittaa pois.
Kysymääsi levyä myydään sekä tiedostoina että levynä
esim. Discogs -sivustolla noin 60€ hintaan.
https://www.discogs.com/Orkidea-Taika-Selected-Works-98-03/release/2216…
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt. Vanhoja televisio-ohjelmien tietoja pääsee selaamaan esimerkiksi Wayback Machinen avulla, tässä tapauksessa etsin telkku.com-sivuston vanhoja ohjelmatietoja. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan löytynyt ohjelmaa, jonka nimi kuulostaisi kuvaustasi vastaavalta. Myöskään google-haku ei tuottanut oikeita tuloksia. Yksi tapa etsiä tietoa ohjelmasta olisi vielä selata tietyn aikavälin joka päivän televisio-ohjelmat mikrofilmatuista sanomalehdistä, tähän ei kuitenkaan ole tällä erää aikaa.
Ehkä joku lukijoista muistaa tämän ohjelman?
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016)
