Joudut ehkä täsmentämään kysymystäsi. Missä (maassa) kielletyt ja / tai kenelle
kielletyt? Kirjaston aineistosta löytyy tästä aiheesta vain "Kielletyt ja sallitut
lääkeaineet urheilussa" (tarkista saatavuus Plussa-tietokannasta). Kaikenkattavaa
yleismaailmallista luetteloa en käytössä olevilla tiedonhakuvälineillä löytänyt.
Netistä löytyi http://www.liite.com/ , Suomen antidoping toimikunnan sivu, ei kuitenkaan
mitään lääkelistaa. Asiaa kannattaa kysyä Terveystieteiden keskuskirjastosta (1911* ,
Haartmannink. 4). Jos haluat tarkentaa kysymystäsi voit kysyä lomakkeella uudestaan.
Aivan täysin näihin tuntumerkkeihin osuvia kirjoja ei löydetty. Seuraavia kirjoja ehdotettiin:
Tuomola, Johanna: Koeta kestää, Kati (Karisto, 1994)
Tiivistelmä: Kati oli innoissaan, kun Jukka kertoi ilmoittaneensa hänet kahden viikon valmennuskurssille, jota piti maineikas esteratsastaja Eero Juntunen. Täynnä iloista odotusta Kati saapui Ortesin kanssa Juntusen tilalle, joka osoittautui täydelliseksi pettymykseksi. Paikat olivat rempallaan, tallit hoitamattomat ja hevoset säälittävässä kunnossa.
Päähenkilö ei ole poika, mutta tallit ja hevoset ovat huonossa kunnossa.
Jorma Vainonen: Tallipoika (Tammi, 1978)
Poikapäähenkilö, mutta kertoo ravihevosista. Vanhempi teos.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista lainatun voi uusia netin kautta. Tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Lainat uusitaan kirjastojen Helmet-tietokannan kautta, jonka internetosoite on http://www.helmet.fi/ Laitan tähän ohjeet, jotka löytyvät myös Helmetin sivuilta.
Lainojen uusiminen
Kirjaudu "Omat tietoni" -toimintoihin. Napsauta linkkiä "xx nidettä lainassa tällä hetkellä".
Voit uusia joko kaikki lainasi kerralla tai valitsemasi lainat.
Voit uusia tiettyä lainaa korkeintaan viisi kertaa.
Et voi uusia varattua aineistoa.
Jos sinulla on maksamattomia maksuja enemmän kuin 3 euroa, et voi uusia lainojasi.
Kirjastot poistavat aineistoa silloin, kun
- se on kulunut korjauskelvottomaksi tai pahoin likaantunut
- se on sisällöltään vanhentunut
- se on jäänyt "seisomaan hyllyyn"
- kokoelmia kehitetään ja tuoreutetaan
Ennen kuin kirja poistetaan, arvioidaan kuitenkin varastointitarve. Kirjasto varastoi kaikkia kotimaista alkuperää olevia kirjoja 1-3 kpl ( ks. http://www.lib.hel.fi/virkku/varastointiperiaatteet.htm ). Kirjoja voidaan myös siirtää toimipisteestä toiseen.
Poistopäätös on aina tapauskohtainen, ja siinä on mukana arviointia monelta kannalta. Esimerkiksi arvokas klassikko pidetään kokoelmissa, vaikka se olisi likaantunutkin tai vaikka sitä lainattaisiin vähän.
Poistoja tehdään vain kirjaston omista periaatteista lähtien, eikä...
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Kyseinen kone on valmistettu Clybebankissa, Skotlannissa vuonna 1935.
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Käyttöohjeita kannattaa etsiä internetin osto- ja myyntisivustoilta.
Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole.
Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Elämä juoksuhaudoissa kappaleen on sanoittanut Usko Kemppi. Laulun tekstiä suojaa tekijänoikeus kunnes tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tämän laulun tekijänoikeus on vielä voimassa, eli siihen tarvitaan lupa.
Alla lisää tietoa Teoston sivuilta:
https://www.teosto.fi/teosto/toiminta/tekijanoikeus
Ainakin yksi opinnäytetyö löytyy, jossa aihetta käsitellään: Pölyttäjähyönteiset osana kavillisuuden monimuotoisuutta: case Korkeasaaren eläintarha / Nora Ruuth (Hämeen ammattikorkeakoulu, 2019) Opinnäytetyö on myös verkossa luettavissa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/190934/P%c3%b6lytt%c3%a4j%c3%a4hy%c3%b6nteiset%20osana%20kasvillisuuden%20monimuotoisuutta%20Case%20Korkeasaaren%20el%c3%a4intarha_NoraRuuth.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Usein kehystämöt tekevät entisöintiä. Kannattaa etsiä haulla maalauksen entisöinti, taulun entisöinti, maalauksen konservointi, taulun konservointi. Konservaattoriliiton konservaattoreita löytyy heidän sivuiltaan, https://www.konservaattoriliitto.fi/etsitko-konservaattoria/maalaustait…;
Etsin kirjallisuutta aiheesta, mutta en löytänyt oikein käytännön oppaita Helmetistä, Englanninkielinen Cleaning painted surfaces voisi olla käytännöllinen, mutta sitä ei löydy Helmetistä, vain AMK-kirjastoista ja Vaski-kirjastosta, josta sitä toki voi pyytää oman lähikirjaston kautta kaukolainaan, https://www.finna.fi/Record/3amk.104465
Finnasta löytyi listaa konservointikirjallisuudesta, mutta se vaikutti enemmänkin ammattikirjallisuudelta,...
Löysin Forebears-nimisen palvelun, jossa Jose-nimisiä ihmisiä lasketaan olevan 29 946 427 https://forebears.io/forenames?q=jose. Palvelun kuvauksesta en saanut selvää, mihin tilastointi perustuu ja kuinka luotettava se on.
Ainakin Helsingin pääkirjastossa on yhdet kappaleet. Näitä ei kuitenkaan anneta kotilainaksi, kopioita voi kyllä ottaa.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Turun Kaupunginkirjastoon. Jollei siellä ole omaa kappaletta säilytyksessä, voitte pyytää tilaamaan kaukopalvelun kautta kopiot artikkelista Helsingin Kaupunginkirjastosta. Helsingissä maksu kopioista on yksi euro/sivu.
Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä.
Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim,
Immonen, Kari
Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987
Karemaa, Outi
Suomalaisen venäläisvihan synty
[teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006]
Karemaa, Outi
Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998
Wunsch, Sinikka
Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa...
Sana hurskas on vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua kantagermaanista alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan horskr 'viisas'.
Suomen kirjakielessä hurskas-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sana hurskas Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kirjaston maksut, kuten myöhästymismaksut ja korvausmaksut, menevät kaupungin kassaan. Kirjaston määrärahat päätetään kaupungin budjetin yhteydessä. Kirjaston käyttö, lainaus ja varaaminen ovat maksuttomia, mutta kunta voi periä maksuja myöhästyneistä palautuksista, varausten noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista. Kirjasto voi käyttää aineiston perimiseen perintätoimistoa, jos aineisto on myöhässä 60 päivää eräpäivästä lukien. Lisäksi lainaaja joutuu maksamaan perintäkulut.Tästä on kysytty aiemminkin: Minulla kävi unohdus ja kirjaston kirjoista meni myöhästymismaksu. Mihin nämä rahat käytetään kirjastossa? | Kysy kirjastonhoitajaltaKuntaliiton uutisoi kirjastosaatavista: Kirjastosaatavien perintä | Kuntaliitto.fi
Finna-haulla 1960-1980 välillä julkaistuja laulukirjoja on paljon.
Laulureppu : reissumiehen laulukirja / Kemppi, Usko. Suomen matkailuliitto 1978 olisi matkailijalle tarkoitettu, mutta Saku Sammakkoa ei näy sen sisällössä.
Lomalla laulamme / Lomaliitto 1973. 2. p sisältää sekä Saku Sammakon että maakuntalauluja (esim. Savolaisten laulu, Karjalaisten laulu, Uusmaalaisten laulu, Vaasan marssi).
Me laulamme / Kalle, toim. Suomen elintarviketyöläisten liitto [julk.] 1971 sisältää myös Saku Sammakon ja maakuntalauluja. Korkeudeksi mainitaan 12-15 cm.
Kuvia löytyi Antikvariaatti.netistä ja Huuto.netistä, Lomalla laulamme 1970-luvulta on 14,5 cm korkea ja 9,5 cm leveä ja siinä on keltainen kansi, voisiko...
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta.
Kyllä. Ottakaa seuraavalle kirjastokäynnillenne mukaan uudella nimellänne oleva virallinen
henkilöllisyystodistus. Saatte uuden kirjastokortin veloituksetta.
Ainoa suomenkielinen lähde, josta onnistuin kaivatun Gabriela Mistralin runon löytämään, on niinkin proosallinen teos kuin Moninaisuus luovuutemme lähteenä : Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti (Otava, 1998), jossa sitä on käytetty Lapset ja nuoriso -aiheisen luvun mottona. Runon nimi on Tänään, suomentajaa ei ole erikseen mainittu; kenties käännös on raportin suomentajan, Susan Heiskasen työtä.
Nobelin kirjallisuuspalkinnostaan huolimatta Mistralia on suomennettu todella vähän; erilaisista runo- ja kirjallisuusantologioista löytyy kymmenkunta yksittäistä runoa.
Matti Laipion "Sininen sielua myöten" -kirjan artikkelin mukaan Pekka Gronow aloitti "Bluesin maailmasta" -ohjelman Yleisradiossa vuonna 1968. Vuonna 1975, kun Gronow oli estynyt vetämästä lähetystä, ohjelmapaikalla lähetettiin Matti Laipion 12-osainen "Bluesin vuosikymmenet". Vuoden 1978 jälkeen vastuu ohjelman teosta siirtyi Blues news -lehden toimittajille. Viimeinen jakso lähetettiin joulukuussa 1989.Vesa Walamiehen artikkelin mukaan Yleisradio lähetti "Bluesin maailmasta" -ohjelmasarjaa vuosina 1969-1990. Kunakin vuonna oli kuunneltavissa 8-9 puolen tunnin jaksoa. Lähteitä:Hoppula, Pete: Blues news -lehden & Finnish Blues Society ry:n historia vuodesta 1968:https://www.bluesnews.fi/bnhistoriikki.htmSininen sielua myöten :...
