Kyllä, kirjastoalaa voi opiskella monissa paikoissa. Alla linkki opetusta antavien oppilaitosten sivuille. Mahdollisuutta täydentää tai hyödyntää jo olemassaolevaa tutkintoa kannattaa selvitellä sivujen kautta:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Olisikohan kyseessä kenties Dieter Schubertin Jaska purjehtii (WSOY, 1982) - siinä ainakin purjehditaan silityslaudalla kerrostalossa. Tarinan päähenkilönä tosin ei ole poika, vaan Jaska-korppi. Jaska on katsellut pesästään Jussi-pojan kerrostalokodin lähellä, kuinka Jussi harjaa hampaitaan ja leikkii tavaroillaan. Kun Jaska käy nukkumaan, hän näkee unta, että on Jussi. "Jaska-Jussi" rakentaa silityslaudasta veneen. Kaapista löytyy siniraitainen lakana purjeeksi. Jaska avaa pesualtaan hanan ja laskee huoneen täyteen vettä...
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta.
Ari Mennanderin kirjassa Liigatähdet - Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005 (Ajatuskirjat, 951-20-6684-X) mainitaan, että kaudella 1984-1985 käytettiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jatkoaikaa runkosarjassa.
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Viimeinen lintu, joka alkaa riveillä "Sa mitä laulat lintu minun ikkunani alla, / kun metsät mykistyivät jo illan hämärään?" Runo on kokoelmasta Tuli ja tuhka (1936) ja se on luettavissa myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista (useita painoksia) ja teoksesta Koskenniemen kuolemattomat (1990).
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueenne kokoelmista.
https://finna.fi/
Koskenniemi, V. A.: Kootut runot (WSOY, 1998)
Kiitos hienosta vinkistä! Tällä hetkellä tosiaan Helmet-kirjavarastosta löytyy yhdet kappaleet Axel Jensenin suomennetuista teoksista Joacim (1963), Line (Gummerus, 1960) ja Tago (Gummerus, 1979) ja niitä voi sieltä tilata.
Välitin toiveesi Helmet-kirjastojen hankintaosastolle. Jos kysyntä kasvaa eli tulee varauksia, kirjoja saatetaan hankkia lisää.
Hankintaehdotuksia Helmet-kirjastoille voi esittää myös hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy Helmet-verkkokirjastosta kohdasta Info ja alavalikosta Hankintaehdotus. Tässä myös linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aihetta käsittelevää kirjallisuutta niukasti. Hakusanalla "kulkukauppa" löytyy ainakin teos Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka Nevalainen (SKS, 2016). Sen lähdeluetteloa tutkimalla voi saada lisää vinkkejä tiedonhakuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skulkukauppa__Orightresult_…
https://agricolaverkko.fi/review/liiketoimintaa-yli-rajojen-itakarjalai…
Agricolaverkon kirja-arviossa mainitaan kulkukauppaa tutkinut Maiju Keynäs. Hän kirjoitti lisensiaattityönsä Vienan- ja aunuksenkarjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka (1859-1900) vuonna 1981. Teos on lainttavissa...
Kirjastolla ei valitettavasti ole mahdollisuutta sellaiseen palveluun, että ilmoittaisimme asiakkaille, kun jokin lainassa oleva esine palautuu lainattavaksi. Asian voi itse tarkistaa helmet-tietokannasta tai soittaa kirjastoon, kirjaston sähköpostia kirjasto.tapiola@espoo.fi pyrimme myös lukemaan päivittäin. Juuri tällä hetkellä pistosaha on lainattavissa Tapiolan kirjastosta.
Tässä lista sarjoista, joihin voisit tutustua. Toivottavasti niistä löytyisi sinulle mieluista luettavaa. JännityssarjojaJennifer Lynn Barnes: The inheritance games -sarja (ensimmäinen osa Salainen perijätär)Suzanne Collins: Nälkäpeli -sarja (ensimmäinen osa Nälkäpeli)Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee (ja muut saman kirjailijan kirjat)J.S. Meresmaa: Lumola -sarja (ensimmäinen osa Pimeänkynsi)Kristina Ohlsson: Lasilapset -trilogia (Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit), Hirviötrilogia (Zombikuume, Ihmissuden salaisuus ja Muumiomysteeri) ja Hovenäsetin lapset -sarja (ensimmäinen osa Tulipyörä) HevossarjojaK.K. Alongi: Hevoskallion kuiskaajat -sarja (ensimmäinen osa Sanaton yhteys)Merja Jalo: Nea-sarja (ensimmäinen osa...
Hilja Grönforsin "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjaan" sisältyy laulu "Minä näin sinut aamuna toukokuun", jonka sanoitus on hyvin lähellä muistamiasi sanoja: "minä näin sinut aamuna toukokuun / kätes valkoisen tarjosit mulle / olit oksista kaunehin ruusupuu / ja sun vartesi nuppua kantoi". Laulu on kansanlaulu, joten siitä saattaa olla olemassa erilaisia toisintoja. Grönfors kertoo oppikirjassaan oppineensa laulun lapsuudessaan Tuusniemellä. "Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjassa" on laulun melodianuotinnos, sanat ja liitteenä cd-levy, jolla Hilja Grönfors laulaa laulun. Laulun nuotinnos ja sanat on julkaistu myös Kansanmusiikki-lehden vuoden 2019 numerossa 2 (s. 28).
Tätä on kysytty takavuosina aiemminkin. Taru on tullut etunimistöön 1900-luvun vaihteen tienoilla. Alkuperä voi olla kahtalainen: Taru on ehkä suomennos ruotsinkielisestä nimestä Saga. Molemmat merkitsevät satua. Nimi voi olla myös muunnelma Dagmarista tai Dariasta, jonka suomalaistettu versio on Tarja. Tarjan ja Darian lähtökohta ja rinnakkaisversio on kreikan mahtavaa merkitsevä miehen nimi Darius.
Helmet-kirjastot Matkalla-tilassa olevien varauksien noutopaikkaa ei pysty enää vaihtamaan. Jos varaamastasi aineistosta on vapaita kappaleita jossakin Helmet-kirjastossa, voit peruuttaa varaukset, tehdä uudet varaukset ja valita noutopaikaksi jonkin muun kirjaston.
Saat lähikirjastoon varaamasti aineiston sen jälkeen, kun lähikirjastosi taas avataan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lauttasaaren_kirjasto…
”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Tässä valikoima:
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Leskinen, Leena: Eurotarinoita
Levola, Kari: Valheenpaljastuskone
Weis, Margaret: Mielen demonit
Perttula, Pirkko-Liisa: Kaipauksen kesä ja muita rakkausjuttuja
Mari Mörö: Vesipajatso
Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit
Kevyt lomakupru ja muita novelleja
47 – eurooppalaisia nykynovelleja
Marttinen, Tittamari: Pantomiimileikki – novelleja
Vuorio, Maria: Syleily – seitsemän kertomusta
Martinheimo, Asko: Isojalkainen poika – kuusi tositapausta
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Kirjoja kreikkalaisesta mytologiasta on useita, tässä Helmetin hakutulos, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…Näistä ehkä helpoimpia ja lähestyttävimpiä ovat David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Alf Henriksonin Antiikin tarinoista. Molemmat löytyvät myös Celia-kirjastosta (äänikirjoina), https://www.celianet.fi/hae-kirjaa/tarkennettu-haku/?search=mytologia&a…Bellingham, David, Kreikan mytologiaKertomuksia kreikkalaisista jumalista ja jumalolennoista - myyttejä, jotka vaikuttavat kulttuuriin kirjallisuuden, musiikin, maalaustaiteen ja teatteritaiteen kautta.Henrikson Alf, Antiikin tarinoita. 1 : Itämaat ; Hellas ; Hellenismi ; Kreikkalaisroomalainen mytologiaKreikan mytologian ihmiset,...
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Kyseinen katkelma on todellakin Paulin repliikki Aleksis Kiven näytelmästä Karkurit (1867). Repliikki on näytöksen ensimmäisestä näytöksestä ja kuuluu näin:
Nyt on se hetki, koska peltomies
On kyntöns päättänyt ja juhta seisoo,
Kun paimentorvi kaikuu kujalla
Ja kotiin ehtii karjankelloin ääni
Ja kyntörastas männyn latvassa
On ehtoovirtens alkanut.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/11891/pg11891-images.html
http://neba.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-nimio&se…
Swattaus on Suomessa harvinainen ilmiö. Yhdysvalloissa se on kuitenkin ollut 2010-luvulla ongelma, ja siellä poliisi on jäljittänyt useita swattaajia.
Swattaajat pyrkivät toimimaan anonyymisti, mikä on nykyään internetissä melko helppoa. He eivät yleensä soita suoraan hätänumeroon, koska se yhdistäsi heidät paikallisiin hätäpalveluihin. Sen sijaan he soittavat ei-kiireiseen hätänumeroon ja pyytävät puhelun siirtoa. He käyttävät yleensä VOIP-teknologiaa (Voiceover-IP), jossa puhe muutetaan digitaaliseen muotoon ja siirretään verkon yli. Jos IP-puhelun vastaanottajan puhelin on kytketty perinteiseen puhelinverkkoon, puhelu siirretään puhelinkeskukseen ja muunnetaan paikallispuheluksi. Näin swattaaja saa puhelun vaikuttamaan siltä...
