Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Kyseinen Nabokov-sitaatti on peräisin Lolitasta, luvusta 29. Eila Pennasen ja Juhani Jaskarin suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kuvitelkaa minua; en ole olemassa, jos ette kuvittele minua; -- "
Etsitty kirja lienee Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7556e08cef14
Kirjaan perustuva fantasiamusikaali sai ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa joulukuussa 2015. Teatteri yritti saada kirjaa myytäväksi lippumyymäläänsä, mutta siitä oli painos loppu. Tämä inspiroi TTT:tä järjestämään kirjakeräyksen: jokainen Mestaritontun seikkailujen lahjoittaja sai vastalahjaksi lipun teatteriin. Lahjoituskirjat oli tarkoitus lahjoittaa "sopiviin kohteisiin, joissa ne pääsevät lasten luettavaksi". (Moro 19.11.2015)
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Tuure Vierros, joka on kotoisin Kankaanpäästä, on kirjoittanut romaanisarjan, jonka tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän:
Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta kaikki totuus sekä Ei saavu satamaan. Myös Silja Mansikan romaanin Tuuli tyyntyy, vesi seisahtaa tapahtumat sijoittuvat Kankaanpäähän.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#libcard
Hyviä kuvakirjoja pienten lasten surun käsittelemiseen ovat esim. Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004); McDonald, Aril: Jukka Hukka ja Iso Hukka (2018); Saler, Karin: He, jotka jäävät jäljelle (2019) ja Sandelin, Annika: Silkkiapinan nauru (2019).
Vähän isommille lapsille suosittelen Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli (2015); Lindquist, Marita: Maleenan ilo (2007) ja Lähde, Petja: Surunsyömä (2018).
Voit hakea itse Vaski-verkkokirjastosta esim. hakusanalla "lastenkirjallisuus" ja sen lisäksi "kuolema" ja / tai "suru". Rajaa hakusi aineistotyyppi: kirja, kohderyhmä: lapset ja nuoret, päägenre: kaunokirjallisuus, kieli: suomi. Saat runsaasti osumia, mutta kannattaa lukea kirjojen kuvailut, koska useimmat eivät kerro...
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Kaisa Häkkisen artikkelin "Suomen kirjakielen saamelaiset lainat" mukaan saura -sana on laina saamen kielestä, saura ts. ahkera, reipas . https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_hakkinen.pdf
Nykysuomen sanakirjan kertoo, että saura -sanaa on käytetty koottaessa heiniä telineisiin.(Nykysuomen sanakirja, osa 3)
Artikkeli "Tarinoita Janakkalasta" mainitsee myös sanan saura http://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-muniin/ heinätelineenä.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuru on veden uurtama kapea syvä laakso. https://www.kotus.fi/sanakirjat/kielitoimiston_sanakirja
Kirjastoista voisit hyvinkin löytää harjoittelupaikan omalle alallesi.
Valitettavasti pitää vain hakea jokaiseen kuntaan, kaupunkiin ja erikoiskirjastoon erikseen.
Varmasti osaat tehdä hyvän CV:n ja portfolion.
Kannattaa tutustua kohteena olevan kirjaston nykyiseen kuvaimagoon ja some-tyyliin ja tarjota hyviä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin .
Myös aivan uudet ideat esim. kirjallisuuden esittelyyn ja kirjoista keskusteuun etänä. (nyt koronaaikoina)
Espoon kaupunginkirjasto rekrytoi keskitetysti. Haluatko töihin Espooseen?
Onnea harjoittelupaikan hakuun.
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Hannu Saari levytti kappaleen "Palkkapäivämiljonääri" vuonna 1984. Sen sävelsi ja sanoitti Esko Toivonen.Lähteet:Hannu Saari – Palkkapäivämiljonääri – Vinyl (7", Single), 1984 [r2112123] | DiscogsHannu Saari - Palkkapäivämiljonääri (YouTube)
Varhaisia esimerkkejä ovat:
Gaby Rossin esittämä Stardust elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944).
Matti Kassilan Varsovan laulu (1953) -elokuvassa kuullaan englanninkielinen tunnuslaulu Voice of Ocean.
Lähde: Suomen kansallisfilmografian toimituskunta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 3.6.2020.
Ks. myöshttps://elonet.finna.fi/
Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
