Hakujärjestelmästä ei valitettavasti pysty hakemaan kirjailijan kansalaisuuden mukaan, mutta netistä löytyy listoja eri maiden kirjailijoista. Linkit alla Wikipedia-listoihin, joissa eri maiden kirjailijoita aikakaudesta riippumatta. Tässä myös listattuna muutama kirjailija, joiden kirjoja löytyy Helmetin kokoelmasta suomeksi ja/tai englanniksi. Montenegrolaisia ja kosovolaisia kirjailijoita en valitettavasti löytänyt Helmetin kokoelmista suomeksi enkä englanniksi. Alkuperäisillä kielillä kirjoitettuja kirjoja löytyy ympäri Suomen paljon enemmän.
Jančar, Drago (Slovenia)
Kosovel, Srečko (Slovenia)
Pahor, Boris (Slovenia)
Drakulić, Slavenka (Kroatia)
Gavran, Miro (Kroatia)
Hemon, Aleksandar (Bosnia)
Jergović, Miljenko (Bosnia)
Popović,...
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Seuraaviin elossa olevien suomalaisten kirjailijoiden teoksiin liittyy Ranska:
Hannu Väisänen: Elohopea https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4284835
Milja Kaunisto: kaikki teokset https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kaunisto%25252C%252BMilja
Kira Poutanen: Rakkautta au lait https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_30733
Leena Rantanen: Vastaantulijoita https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23697
Katja Kallio: Yön Kantaja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4400185
Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella https://www....
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Nuottijulkaisussa Iisit biisit : piano. 2 (toimitus Miika Snåre, Ari Leskelä, Harri Laine, F-Kustannus, 2013) on sointumerkit, pianon sointuotteet, komppiehdotukset Mills Gordonin sävellykseen Olen yksinäinen (I'm the lonely one). Vastaavasti teoksessa Iisit biisit : kitara 2 on sointumerkit, kitaran sointuotteet ja komppiehdotus. Muita nuotteja kyseiseen kappaleeseen ei Suomen kirjastoista valitettavasti ole saatavana.
https://finna.fi
https://finna.fi/Record/jykdok.1278890
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Suomalaisen Suomen vuosikerrassa on jatkuva sivunumerointi. Lounela, Pekka (1953) Aleksis Kiven ”Margareta”. – Suomalainen Suomi, 339–348 on vuoden 1953 numerossa 6.
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Yle Arkistosta kerrottiin, että Vainaja kaupan päälle -kuunnelman viidennessä jaksossa kuultavat musiikkikatkelmat ovat kappaleesta nimeltä Kuulethan syömmeni kutsun. Sen esittää Ritva Simuna.
Kappale on alunperin saksalainen, säveltäjiksi mainitaan Erich Stocklein ja Gerald Plato. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo.
Kuulethan syömmeni kutsun -kappaleesta on tehty LP-äänite, jota valitettavasti ei ole muualla kuin Suomen Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä kuuntelemassa kuunteluhuoneessa. CD:llä kappaletta ei ole kuultavissa lainkaan.
Yle Arkisto
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://finna.fi/
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...
En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
