Runo on suomeksi Sinipunervia hämäriä (Violetta skymningar) ja se ilmestyi kokoelmassa Runoja (Dikter) vuonna 1916.
Runo on myös kirjassa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Runo on käännetty englanniksi nimellä Violet twilights ja Violet dusks.
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Tulielementaalille ei ole listattu ääninäyttelijää elokuvan lopputeksteissä. Se ei puhu, vaan karjuu ja örisee. Ääni kuulostaa siltä, että se on tehty miksaamalla erilaisia ääniä. Ääni kuulostaa paikoitellen hiukan tiikerin karjunnalta, joten sitä on voitu käyttää pohjana.
Kohtaus, jossa tulielementaali esiintyy: https://www.youtube.com/watch?v=Td5bwF-swEs
Tiikerin karjuntaa: https://www.youtube.com/watch?v=RBDTIs21PnM
Lista elokuvan tekijöistä (sisältäen ääniosaston): https://www.imdb.com/title/tt6320628/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
En ole aivan varma mitä tarkoitat vastaavilla tutkimuksilla, mutta Google Scolar -tietokannasta löytyy hakusanoilla seaweed ruminants methane joukko tutkimuksia kyseisestä aiheesta. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=seaweed+ruminants+methane&oq=seaweed+ruminant
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston...
Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Kuluttaja.fi-verkkosivulla vastattiin viime vuonna kysymykseen: "Mikä on operaattorin vastuu tietoturvasta?" https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/mika-on-operaattorin-vastuu-tietoturv… (vaatii kirjautumisen)
Teleyritykset saavat tietoa viranomaisilta havaitusta häiritsevästä liikenteestä verkossa. Yritykset velvoitetaan rajoittamaan tällaista liikennettä verkkojensa osalta. Kyberturvallisuuskeskuksen vastauksessa todettiin, että lain mukaan viestinnän teleoperaattorit vastaavat tarjoamiensa verkkojen ja palvelujen tietoturvasta ja käyttäjät omien laitteidensa tietoturvasta. Verkkoyhteyttä käyttävän kuluttajan on käytettävä laitetta tai järjestelmää teleyrityksen ohjeiden mukaisesti siten, ettei se vaaranna tietoturvallisuutta....
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Voit tehdä kyseisestä pro gradu-työstä kaukolainapyynnön kotisivultamme (www.lib.hel.fi) kohdasta kaukopalvelu.
Linda-tietokannasta ei käy ilmi, onko työ mikrofilmillä vai paperimuodossa, mutta ainakin Helsinginkaupungin pääkirjastossa on mikrokorttien lukulaite. Jos gradua ei saa kotilainaan, voit ottaa siitä kopioita kirjastossa omaan käyttöösi.
Kysymääsi kohtaa ei löydy kirjoista. Tuon repliikin sanoo Benjen Tyrionille.
Löydettyäni klipin tv-sarjan kohtauksesta etsin sitä niin tekstihaulla kuin selailemallakin englanninkielistä kirjaa, mutta tuloksetta.
Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981
ULKOASU [26] sivua : kuvitettu ; 22 x 25 cm
Olisiko vaikka tama viehättävä kuvakirja? Nestori on karhu ja Ninni hänen ystävänsä, muistaakeseni hiirityttö.
Simeon on Ninnin lelu, pingviini, joka katoaa heidän ollessaan talvisessa maisemassa kävelemässä.
Simeon löytyy hangesta täysin pilalle menneenä, mutta ei hätää, Nestori tekee uuden, vanhan mallin mukaan.
Samoista henkilöistä kerrotaan myös kirjassa :
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori taiteilijoina / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981...
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
