Lukki-kirjastot siirtyivät noin vuosi sitten käyttämään Kansalliskirjaston ylläpitämää E-kirjastoa. E-kirjaston sivuilta löytyy seuraava vastaus lukulaitteen käyttämiseen: Voiko E-kirjastoa käyttää lukulaitteella?Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä.
Ritva Heikkilän ja Simo Konsalan suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: ”Muistakaa hyvä mies, että vielä hetkeä ennen kuin saatana taivaassa lankesi, Jumala ajatteli hänestä pelkkää hyvää.”(Miller, Arthur: Tulikoe! Suomen teatteriliitto, 1980)
Kyseessä voisi olla vuonna 1986 suomeksi julkaistu Jean Richardsonin Tanjan pienet tanssijalat.
Ainakin Googlen kuvahaun perusteella kirjan kannet ovat sinisävyiset.
Voit tiedustella kirjan saatavuutta omasta lähikirjastostasi.
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot toimivat yhteistyössä, ja asiakas voi varata aineistoa mistä tahansa em. kirjastoista ja tilata sen omaan lähikirjastoonsa. Jos siis Haukilahden kirjastossa on kirja jonka haluat lainata, voit tilata sen Leppävaaraan. Aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 € ja maksetaan varausta noudettaessa.
Kaukolaina on laina, joka on tilattu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ulkopuolelta. Haukilahdesta Leppävaaraan tuleva varaus ei ole siis kaukolaina. Kaukolainat ovat kalliimpia kuin tavalliset varaukset.
HelMet-kirjastojärjestelmään tehdyn varauksen voi peruuttaa joko Internetin kautta tai pyytää kirjastossa virkailijaa peruuttamaan varauksen.
HelMetissä varauksen peruuttaaminen...
Kyseessä on A.H. Sidgwickin teos Kävelyesseet, josta on luettu katkelma tänä aamuna Yle Radio 1:n Päivän mietelauseena. Alkuperäinen teos on julkaistu jo 1912, mutta suomennos ilmestyi vasta viime vuonna.
Karjalaista perua oleva säklä on merkitykseltään 'sukkela, asioiden sekoittaja'; säklääminen on 'hosumista edestakaisin'. Se ei siis ole kovinkaan kaukana sitä läheisesti muistuttavasta sählästä ('toisten asioihin alinomaa sekaantuva ja suulas ihminen) ja sähläämisestä ('toimia taitamattomasti, sotkea asioita').
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Suosittelen sinulle Fredrik Sjöbergin kirjaa Me ja ne - Rotuopeista sukulaisuuteen (Art House, 1999). Siinä kerrotaan ihmisen historiasta genetiikan uusimpien löydösten valossa. Sjöbergin mukaan ihmisten ulkonäölliset erot johtuvat lähinnä ilmastotekijöiden eroista ja populaatioiden välisen geenivirran vähyydestä. Päiväntasaajalla luonnonvalinta suosii tummaihoisia yksilöitä (pigmenttisuoja), kun taas niillä alueilla missä aurinko on alempana vaalea ihonväri on eduksi (auringonvalon vaikutuksesta D-vitamiini tarttuu tehokkaammin vaaleaihoiseen). Tähän kuvioon kytkeytyy ravintotottumukset. Esimerkiksi eskimot ovat syöneet paljon kalaa näin turvaten D-vitamiinin saannin ja valintapaine ei siinä määrin ole kohdistunut vaaleaan ihoon.
Näin...
Valitettavasti emme myy Helmet kirjaston rekisterissä olevaa aineisto.
Kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä, se saatetaan (kunnosta riippuen) myydä tai jopa lahjoittaa pois.
Kysymääsi levyä myydään sekä tiedostoina että levynä
esim. Discogs -sivustolla noin 60€ hintaan.
https://www.discogs.com/Orkidea-Taika-Selected-Works-98-03/release/2216…
Kyseinen sitaatti on tosiaankin ensimmäinen virke L. P. Hartleyn romaanissa Sananviejä (The Go-Between). J. A. Hollon suomentamana lause kuuluu näin: "Menneisyys on outo maa; siellä tehdään kaikki toisin." Suomennos on vuodelta 1955 ja kustantaja on Tammi.
Vastausta ei valitettavasti löytynyt. Vanhoja televisio-ohjelmien tietoja pääsee selaamaan esimerkiksi Wayback Machinen avulla, tässä tapauksessa etsin telkku.com-sivuston vanhoja ohjelmatietoja. Valitettavasti niistä ei kuitenkaan löytynyt ohjelmaa, jonka nimi kuulostaisi kuvaustasi vastaavalta. Myöskään google-haku ei tuottanut oikeita tuloksia. Yksi tapa etsiä tietoa ohjelmasta olisi vielä selata tietyn aikavälin joka päivän televisio-ohjelmat mikrofilmatuista sanomalehdistä, tähän ei kuitenkaan ole tällä erää aikaa.
Ehkä joku lukijoista muistaa tämän ohjelman?
Meiltä Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi teos, josta löytyy myös runoilija-Cowperin tekstejä suomennettuina:
Railo, Eino, et al. Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1933.
Sisällysluettelon mukaan ko. teoksessa on Cowperilta tekstit Ehtoo ja Nuorelle naiselle.
Kansallisesta Finna-palvelusta ei löydy juurikaan enempää kyseisen Cowperin teoksia (hymnien) sanoituksia lukuunottamatta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lo…
Wikipedia kertoo, että Cowperin runo Oi Talvi! Nurjan vuoden hallitsija löytyisi teoksesta: Edith Holden : Luontopäiväkirja 1905. Kyseinen kirja löytyy myös meidän hyllystämme, ja siellä tosiaan on...
Hevostietokeskuksen sivut (https://hevostietokeskus.fi/) sisältävät paljon vapaasti luettavissa olevaa tietoa hevosen hoidosta, ruokinnasta ja valmennuksesta. Sivustolta löytyy lisäksi maksullinen Hopti-palvelu, jonka avulla voi laatia hevoselle optimaaliset ja yksilölliset ruokintasuunnitelmat.Tietoa löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:Hevosen ruokinta ja hoito (ProAgria Keskusten liitto, 2017)Ravivalmennus (Suomen Hevosurheilulehti, 2016)
Kysymyksessä jo mainitut vanhat lyijymaalit sekä keraamiset astiat ovat yksi mahdollinen lyijyaltistuksen lähde. Kaivostyöntekijöiden lisäksi myös esimerkiksi ammustehtaiden työntekijät sekä joidenkin elektronisten laitteiden tuotannossa ja tiettyjen metallien sulattamoissa työskentelevät sekä muut lyijypitoisia aineita työssään käsittelevät voivat altistua lyijylle työnsä kautta.
Vuonna 2010 julkaistun, Kiinassa tehdyn tutkimuksen mukaan hiilivoimaloiden päästöt olisivat merkittävin lyijyn määrään elimistössä vaikuttava tekijä. Hiilivoimaloiden tuhka sisältää lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja ja terveydelle haitallisia aineita, joita kulkeutuu pienpartikkeleina esimerkiksi hengitysilman kautta elimistöön. Myös...
Varsin hyvin kysymyksessä kuvailtua kirjaa vastaa Leena Leskisen Eurotarinoita (WSOY, 2001). Osa tarinoista sijoittuu Suomeen, osassa matkaillaan eri puolilla Eurooppaa. Kirjan yhdeksäntoista novellia on jaettu kahteen osaan, joilla ei tosin ole erillisiä otsikoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39454
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole sukukirjoja Huovisten suvuista. Kannattaisi ehkä olla yhteydessä Toarie ja Lari Huovisen sukuseuraan http://www.huovistensukuseura.net/ jos he osaisivat selvittää asiaa tarkemmin. Veikko Huovisen suvusta löytyy jotain tietoa internetistä sivustolta http://tarmotoimi.net/huovinen.htm jota voi vapaasti tutkia.
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143
Rahasi lienee Ruotsin (,johon Suomikin vielä tuolloin kuului) skillingin kolikko. GA IV viittaa Kustaa Aadof IV:een (Gustav IV Adolf), joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1792-1809. Kuvia kolikosta (1/2, 1/4 tai 1/12) löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.tradera.com/1_12_SKILLING_1808_BARA_SE_BILD_-auktion-74034626
http://www.islandnet.com/~kpolsson/coins/sweden/swe14s.htm
Huutokaupoissa kolikosta on saanut muutaman euron. Voit kysyä lisää Suomen Numismaatikkoliitosta:
http://www.numismaatikko.fi/
Kyseessä saattaa olla elokuva "Uhka", ruots. "Hotet" vuodelta 2004.
Lasse Brudell on vastuullinen ohjelmoija Norrbottenin lentotukikohdassa Vidselissä. Hän tekee töitä JAS Gripenin Huippusalaisen EWS-tietokonejärjestelmän parissa. Tuntemattomat agentit kidnappaavat Lassen perheen päästäkseen käsiksi huippusalaiseen ohjelmaan. Yhtäkkiä pelissä on monta miljardia, ja Lasse Brudell on joutunut painajaismaiseen tilanteeseen. Antti Reini ja Peter Franzen ovat sivurooleissa.
Ohjaus Kjell Sundvall.
Pääosissa: Stefan Sauk, Maria Bonnevie, Dejan Cukic, Rolf Degerlund, Åsa Forsblad, Peter Franzen, Peter Haber, Malena Hallerdt, Christian Magdu, Shanti Roney
HelMet-kokoelmassa on vain samojen tekijöiden koko Savoa käsittelevä osa, joka on sivumäärältään puolet etsitystä Pohjois-Savoa käsittelevästä kirjasta, jossa on melkein 1500 sivua. Tämä Pohjois-Savoa käsittelevä julkaisu näyttää löytyvän julkisista ja lainattavista kokoelmista vain Kuopiosta ja Tampereelta. Kysymys siitä, saako sen maksuttomana kaukolainana, selviää, kun menet pyytämään teosta kaukolainaksi siitä kirjastosta, josta haluat kirjaston noutaa. Helsinki hoitaa kaukolainoja maksutta, mutta antavalla kirjastolla on oikeus periä pientä maksua ja tällaisen valtavan järkäleen kohdalla se vaihtoehto voi olla houkutteleva.
Kirjaa pääset joka tapauksessa lukemaan maksutta Kansalliskirjastossa. Kun katsot kirjan tietoja Fennica-...
