Peruskouluasetus 443/1970 pykälät 21 ja 22:
Opetusryhmässä voi olla enintään 32 oppilasta. Käsityössä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhistorian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan yhdessä enintään 20 oppilasta. Sen lisäksi säädetään mm., että jos opetusryhmään kuuluu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita ja jos ryhmässä on vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yhteensä kolmena tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Tätä peruskouluasetusta on muutettu useaan kertaan. Näitä pykäliä koskevia kohtia ei kerätty tähän vastaukseen.
Peruskoululaki annettiin 1983 (476/1983). Sen mukaan opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella....
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
Helsingin keskustakirjasto Oodin työntekijöiltä ei ole asiasta varsinaisesti kysytty, mutta Oodista kerrottiin, että henkilökunta pitää Oodissa työskentelyä erityisen kiinnostavana mm. monipuolisten työtehtävien takia. Kaikki ovat mm. esitelleet kirjastoa erilaisille kansainvälisille ja kotimaisille ryhmille.
Hei,
Anna ja Fanny Bergenströmin kirjassa Talvitunnelmia : Ruokaa, kukkia ja joulun valmistelua (Otava, 1996) kerrotaan aiheesta lyhyesti. Tuoksuhedelmät eli pomanderit ovat ikivanha perinne. Etelä-Ranskassa sanotaan neilikoiden symboloivan jalokiviä, jotka koristivat kolmen viisaan miehen lahjoja seimen Jeesus-lapselle. Mausteneilikat sisältävät ainetta, joka auttaa hedelmiä säilymään.
Muista lähteistä löytyy, että taustalla on myös keskiajan ruttoepidemia, jonka johdosta aromaattinen koriste estäisi taudin tarttumista tai ainakin peittäisi epämiellyttävää hajua. Sitä voi myös pitää eräänlaisena varhaisena aromaterapiana.
Joulukirjoja on sen verran lainassa, etten voinut niistä etsiä tarkempaa tietoa.
Englanninkielisesssä wikipediassa...
Monesta klassikoksi muodostuneesta lastenkirjasta löytyy epäonnistumisen teema, esimerkiksi käy vaikka Gösta Knutssonin Pekka Töpöhännän seikkailut tai Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen tai Se pikkuinen Lotta. Vanhoissa klassikkosaduissa on vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia ennen onnellista loppua.
Hilkka Ylösen toimittava Satuviitta on tarkoitettu lapsia auttavien aikuisten käyttöön. Kokoelman sadut on valittu koska ne auttavat käsittelemään lapsen pelon tai ahdistuksen tunteita.
Julia Donaldsonin Ekaluokkalaiselle Leo Lohikäärmeelle (kuvakirja) sattuu yhtä mittaa vahinkoja ja yllättäviä käänteitä, mutta hän ottaa iloisesti avun vastaan ja näkee aina ratkaisun uudessa tilanteessa. Vauhdikas ja mielikuvituksellinen kirja. Teksti on...
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa:
"Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn."
"Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian...
Haju, haista ja haistaa ovat esiintyneet suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Yleensä varsinkin hyvää hajua tarkoittava tuoksu on tullut kirjakieleemme 1700-luvun alussa. Mielenkiintoista kyllä, Johannes Mennanderin opettavaisessa runossa vuodelta 1699 tuoksu esiintyi nimenomaisesti merkityksessä 'paha haju'. Murteissamme tuoksua-verbillä ja siitä johdetulla tuoksulla on useita sellaisia merkityksiä, jotka eivät liity millään tavalla hajuaistimukseen. Haju on yksiselitteisesti haju, hyvä tai paha. Jos tarkastellaan haju- ja tuoksu-sanojen esiintymistä yhdyssanojen alkuosina, voidaan havaita, että haju-alkuiset sanat ovat näistä huomattavasti tavallisempia; tuoksulla alkavat yhdyssanat ovat muutamaa poikkeusta...
Kyseisen eläinlajin nimi on kana (Gallus gallus domesticus). Naaras- ja urospuolisia eläimiä voi siis molempia nimittää kanoiksi. Yleiskielessä urospuolisesta kanasta yleisemmin käytetään nimitystä kukko. Naaraspuolisella kanalla ei ole omaa nimitystä, toisin kuin esimerkiksi englanninkielessä, jossa naaraspuolinen kana on "hen", urospuolinen on "rooster" tai "cock" ja lajista käytetään nimistystä "chicken".
Lasten kannalta avioeroa käsitteleviä kirjoja Helmet-hausta löytyy sanalla avioero kohdistettuna lasten kokoelmaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero%7CFf%3Afacetcollec…
Kuvakirjoista löytyy sopivaa luettavaa: avioero kuvakirjat http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero+kuvakirjat%7COrigh…
Hauilla avioero isät ja avioero äidit löytyy myös muutama kirja. Haut voi edelleen kohdistaa lasten kokoelmaan.
Tässä muutama teos:
Piksu pikkusimpukan elämänmuutos / [Outi Huuskonen]
Huuskonen, Outi
Pikku Mäyrän kaksi kotia / kirjoittanut Marie-Hélenè Delval ; kuvittanut David McPhail ; suomentanut Johanna Hynönen
Kuun ja Auringon lapset / Katinka Tuisku
Näistä voisi löytyä hyviä vihjeitä:
Millan isä ja äiti eroavat : miten...
Kalvon irrottaminen hedelmälihasta aloitetaan kuumentamalla mandariiniviipaleet vedessä, minkä jälkeen ne kastetaan mietoon lipeäliuokseen. Ennen purkittamista ne vielä huuhdellaan vedellä useaan kertaan.
Lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/Mandarin_orange
Islannista kiinnostuneille voi Kuopion kaupunginkirjasto tarjota runsaasti erilaista aineistoa, sillä meillä sijaitsee Islanti-kokoelma, yksi viidestä Suomeen perustetusta pohjoismaisesta kirjallisuuskeskuksesta. Kokoelmassa on Islantia käsittelevää kirjallisuutta sekä islantilaisten kirjailijoiden teoksia alkukielellä ja käännöksinä noin 3000 teosta. Kokoelma on lainattava ja sijoituspaikka on lainausosastolla. Kokoelmassa on mm. seuraavia Islannin kielen oppikirjoja: Allt í lagi : islannin kielen oppikirja ja Opi islantia : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-ROM-levy) sekä Learning Icelandic, mikä sisältää kirjan ja CD-levyn. Osa kieliaineistosta on pääkirjaston musiikkiosastolla, kuten Hildur Jónsdóttirin Teach yourself...
Kyseinen laulu on Anneli Pasasen esittämä Rakastan jokaista päivää. Laulu löytyy seuraavilta Anneli Pasasen levyiltä:
Rakastan jokaista päivää (1977), lp-levy ja kasetti
Parhaat (2004), cd-levy
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.”
Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen.
Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136
Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja
Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...
Elokuva lienee Kolmas pyörä = Little Hut, The / ohj. Mark Robson, 1956.
Suomen ensi-ilta 15.11.1957, Gloria Helsinki.
Näyttelijät:
Ava Gardner
Stewart Granger
David Niven
ks. http://www.elonet.fi/title/ek435i/
http://akas.imdb.com/title/tt0050646/
"Three people, Susan and Philip Ashlow and Henry Brittingham-Brett are washed ashore on a deserted island after a shipwreck. Henry is Susan's lover. Since the island is filled with things to eat, they can concentrate on the love triangle between the men and the woman."
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että sana ”lautanen” on tosiaan johdos sanasta ”lauta”. Teos ei kuitenkaan selitä tarkemmin, millä perusteella tuo johdos on synnytetty. Suomen kirjakielessä sanan ”lautanen” ensiesiintymä on vuodelta 1637.
Teos Suomalaisen arjen historia. 1 : Savupirttien Suomi (Weilin + Göös, 2006) kertoo, että vielä 1600-luvun lopulla henkilökohtaisia ruokailuvälineitä oli vähän. Ruokapöydässä saattoi olla kuitenkin lautasia eli ruokalautoja. Näkisin itse, että merkitys saattaisi liittyä siihen, että suomessa ja useissa sukukielissä ”lauta” on voinut merkitä pöytää, ja edellä mainitussa teoksessa kerrotaan, että itämerensuomalaisilla pöytä saattoi olla irrotettava levy. Usein johdin -nen...
