Jari Tervon tuotantohan on hyvin laaja, aiheet ja teemat ovat moninaiset ; huumorilla väritettyjä tarinoita rovaniemeläisistä pikkurikollisista ja tavallisista ihmisistä, Suomen itsenäisyyden ajan poliittista historiaa, oman suvun ja lapsuuden kuvausta, huomioita ja kritiikkiä nykypäivän Suomesta, ajan teemoista ja puheenaiheista muun muassa.
Tervon romaaneissa yhtenä teemana on monesti elämän arvaamattomuus, tavallisille ihmisille tapahtuvat yllättävät traagiset käänteet. Pintataso on usein koominen, mutta syvemmällä ollaan tekemisissä elämän suurten kysymysten kanssa.
Kannattaisi ainakin kokeilla seuraavia kirjailijoita : Mikko-Pekka Heikkinen, Veijo Meri, Kari Hotakainen, Jukka Komppa, Miika Nousiainen, Tuomas Kyrö, Jari...
Sharpayn nimi on selitetty sanaleikkimäiseksi muunnokseksi koirarodun shar pei nimestä. Shar pein - "hiekkakoiran" - nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "hiekkanahkaa", millä viitataan eläimen lyhyeen ja karkeaan turkkiin.
https://nameberry.com/babyname/Sharpay
https://www.sharpeiharrastajat.fi/shar-pei-rotuna/
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Laulun sanoitus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Riimeissä leikitellään neuvostokliseillä ja lauletaan suomen kielellä ikään kuin "venäläisittäin". Soppaan on lisätty muutama tuttu nimi takavuosikymmenten historiasta.
Uransa aikana Leonid Brezhnev toimi 1950-luvun puolivälissä Kazakstanin kommunistisen puolueen johtotehtävissä. Mihin Jope Ruonansuu viitanneekaan laulussaan maininnalla "Kazakstanin pojista", se ei lähteistämme selviä. Kazakstanin itsenäistymisprosessi alkoi vuonna 1990 ja maa itsenäistyi virallisesti 1991. Brezhnev kuoli vuonna 1982.
Kyseessä on varmaan Lapin runoilijan V.E.(Vilho Edvard) Törmäsen (1886-1967) runo, joka on tullut tunnetuksi Yrjö Kilpisen säveltämänä lauluna. En löytänyt runosta kuin alkusanat "Hillankukka, hillankukka, miksi täällä tyttö rukka", mutta kokonaisuudessaan sen pitäisi löytyä Törmäsen teoksesta Tunturilauluja (vuoden 1925 painos!) ja Kilpisen laulukokoelmasta Tunturilauluja : Op53 ; Sanat kirjoitti V.E. Törmänen. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kaksi historiateosta Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 sekä Mikko Laakson Kansanvalistajasta kansalaisen olohuoneeksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Rikhardinkadun kirjasto avattiin vuonna 1882 ensimmäisenä kaupunginkirjaston toimipisteenä. Ensimmäinen sivukirjasto perustettiin Töölöön Huvila Valoon vuonna 1899 Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmaan. Nykyinen Töölöön kirjasto on avattu vasta vuonna 1970. Vallila avattiin 1908, Kallio 1912, Käpylä 1926 ja Eteläinen sivukirjasto 1939. Kaupunginkirjaston historian toista osaa ei valitettavasti ole kirjastossani saatavilla, etten pysty tämän enempää toistaiseksi kertomaan kirjastojen...
Vitriini-lehti on SHR:n eli Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry:n julkaisema jäsenlehti. SHR:n internetosoite on http://www.shr.fi/
Näpäyttämällä otsikkoa "Tämä on SHR" pääset sivulle, jossa on Vitriini-niminen linkki, johon on linkitetty kuluvan vuoden Vitriinit (ja tällä hetkellä ainakin pari-kolme edellisen vuoden numeroa). Sisällysluettelot ja pääkirjoitus näkyvät kunkin lehden pääsivulla, jutut ovat pdf-muodossa. Niiden lukemiseen tarvittavan Acrobat Reader -ohjelman voi ladata sivuilta.
Kirjasarja on Sellossa käsikirjastokappaleena, joten sitä ei lainata vaan se on aina kirjastossa luettavana. Kirjoja ei siis tarvitse etukäteen varata. Sellon lisäksi kirjat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Siellä kirjat ovat varastossa, mutta ne voi pyytää luettavakseen, kun saapuu kirjastoon. Kirjat saapuvat varastosta muutamassa minuutissa.
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten...
Kaupungin kesätöihin pääsee vasta 16-vuotiaana, joten sinun kannattaa olla tarkkana ensi keväänä, kun kesätyöpaikat tulevat auki. Paikkoja haetaan Helsingin rekrytointisivujen kautta. Tänä vuonna haku päättyi 19.3. Alla olevasta linkistä löydät tietoa tämän vuotisesta hausta.
https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Bob Dylanin kappaleeseen Every Grain of Sand ei ole tehty suomenkielistä sanoitusta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Rakkauden jälkeen löytyy monesta eri nuottikokoelmasta:
• Suomipopin helmiä, 2003
• Uusi kultainen laulukirja, 2000
• Suomalaisen laulukirja, 1997
• Kauneimmat rakkauslaulut, 1993 (3.p. 2004)
• Hyvin menee kuitenkin,1990
• Suuri toivelaukirja 9 , 1991
Tuulivoimalat ovat todella osoittautuneet kohtalokkaiksi lepakoiden kannalta. Tuulivoimaloiden yleistyessä arvioitiin, että voimaloiden pyörivät lavat tappaisivat ennen kaikkea lintuja, mutta nopeasti huomattiinkin, että riskit kohdistuvat enemmän lepakoihin.
Kuten lepakkotutkija Thomas Lilley Yle:n artikkelissa toteaa, lepakot kuolevat joko iskeytymällä pyöriviin lapoihin tai barotraumaan, jolloin lapojen pyörimisestä aiheutuvat paineenvaihtelut tuhoavat lepakon keuhkojen verisuonet.
Tutkijat eivät ole löytäneet yhtä selkeää syytä siihen, miksi kaikuluotaamalla suunnistavat lepakot lentävät voimaloiden läheisyydessä ja törmäävät niihin. Erilaisia teorioita ja hypoteeseja aiheesta on kuitenkin esitetty. Yksi syy voisi esimerkiksi olla,...
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
