Hei,
Teema ja ajankohta täsmää parhaiten Harri Istvan Mäen kirjaan Leevi ja yhdeksäs jääkausi (Lasten keskus, 2009)
Tässä kirjan tiedot Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Irjala nimi voi pohjautua miehennimen Yrjö muunnoksiin Orja ja Irja. Nimistä on merkintöjä mm. Johanneksessa ja Kurkijoella. Satoja vuosia vanhoja asutusnimiä ovat Vehmaan, Messukylän Vihdin ja Sääksmäen Irjalat, myös Janakkalan Irjalan kartano mainitaan jo 1470.
Irjala voi olla myös harkiten otettu uusi sukunimi kuten Kemissä, missä Ignatjeffit vaihtoivat nimensä 1906. Irjala-nimisiä asuu mm. Oulun, Pietarsaaren ja Vaasan tienoilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. Otava, Uud. laitos 2000.
Julkisuuslailla viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jossa käsitellään mm. asiakirjojen julkaisuutta. Lain 4 § määrittelee viranomaisen käsitteen ja suuri osa kirjastoista kuuluu määrittelyn piiriin. Laissa säädetään mm. asiakirjojen julkisuudesta ja viranomaisen tiedottamisvalvollisuudesta. Nämä säädökset koskevat siis valtaosaa kirjastoista.
Henkilötietojen rekisteröinnistä ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta säädetään useissa eri laeissa.
Lisätietoa voit löytää osoitteesta http://www.tietosuoja.fi .
Mikäli tarkoitat sananvapauslailla lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460, niin säädös ei varsinaisesti kohdistu kirjastoihin. Sananvapaudesta säädetään myös Suomen...
Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa:
Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973
Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987
Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990
Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966.
Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968
Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Voisikohan tämä olla Anneli Toijalan romaani Kaikki elämäni päivät (Tammi, 1985). Siinä Aaten (August?) ja Annan kodissa asuvat myös tyttäret, yhden tyttären mies ja lapsi. Tapahtumat on sijoitettu 1930-luvun pula-ajan Tampereelle ja se kuvaa työläisväestöä. Taisi siinä lapuanliikekin esiintyä. Jossain vaiheessa Anna (tai joku muu) sanoo, että työtön vävy voisi ryhtyä tekemään nahkapalakasseja, koska koko perhe on nahkatehtaassa töissä ja voisi sieltä salakuljettaa turhia palasia kotiin, ja kasseista olisi jotain tuloa perheelle. Vaikka eivät ne muistaakseni juurikaan kaupaksi käyneet. Hansikkaita varastavaa tytärtä en muista, mutta lukukokemukseni tästä on hyvin liki julkaisuvuotta, joten paljon on unohtunut. Muistan kuitenkin pitäneeni...
Sanonta "paistaa täydeltä terältä" on perua niiltä ajoilta, jolloin auringon kehrää ('kiekkoa') nimitettiin "auringon teräksi"."Koska se herra ajoi edes / Kiilsi suitset joill hevoistans käänsi, / Harniskat kiils kuin Auringon terä; / Ei Neitsy tundenut häntä."(Yksi historiallinen virsi, riddarista St. Yrjänästä)"Kuun kurkkihiksi, päivän purkkihiksi, / auringon terän valkeudeksi." (F. A. Hästesko, Länsisuomalaiset tautien loitsut)Kaunokirjallisessa kielessä "auringon terään" on voinut törmätä vielä 1900-luvullakin:"Ah, katsoa saanko viel' auringon terään, / ah, vieläkö elämän myrskyhyn herään?" (L. Onerva, Jäätynyt meri)kehrä - Kielitoimiston sanakirja
Pergamiinipaperihan on perinteistä voi- tai leivinpaperia. Niistä tulee rasvaa läpäisemättätömiä pergamiini-käsittelyllä. Pergamiini-käsitellyt paperit ovat kierrätettävissä ja jopa kompostoitavissa. (Koskinen, Ida s.4) Suomessa ainakin Serlan voi- ja leivinpaperit ovat pergamiini-käsiteltyjä ja siis kompostoitavissa. (http://www2.serla.com/fi/Pages/BCTips.aspx )
Rikkihappokäsittelyllä valmistettu pergamenttipaperi on erikoispaperi, jota valmistetaan sellukuidusta. Sitä käytetään muun muassa pakkaus-, elintarvike-, tekstiili- ja huonekaluteollisuudessa sekä graafisessa teollisuudessa. Pergamenttipaperilla on erinomaiset lujuus- ja rasvanpitävyysominaisuudet ja se kestää korkeita lämpötiloja sekä vettä. (http://www.ahlstrom.com/fi/Media/...
Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin:
"Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.".
Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Ei valitettavasti ole suomennettu vieläkään. Omaelämänkerrallisista teksteistä on suomennettu Kirjeitä perheelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä Felicelle.
Kansalliskirjaston listaus suomennetuista teoksista, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…,
paikannustietoja kannattaa katsoa oman kirjaston tietokannasta, Helmet.fi:stä, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28Kafka%20Franz%29%20…
Kyllä on. Tosin on niin, että tunnetut srilankalaiset kirjailijat asuvat ulkomailla ja siellä he ovat myös tunnetut teoksensa julkaisseet. Tunnetuimpia ovat Colin De Silva, jolta on suomennettu Sinhalan tuulet ja Michael Ondaatje, jolta on suomennettu Anilin varjo, Englantilainen potilas ja Leijonan puvussa. Lisätietoja srilankalaisesta kirjallisuudesta saa esim. sivulta http://www.lankalibrary.com/books.html .
Kysymyksellä haettaneen Fredmanin epistolaa 35 (Koskeva kaunotarta ja hänen häilyväisyyttään), jossa tämäntapainen ajatus – käänteisenä tosin – esiintyy: "Tuopistaan voi joskus luopuakin, / vaan ikinä ei kapakastaan". Liisa Ryömän suomennos löytyy kokoelmasta Lauluja lasin läpi : Carl Michael Bellmanin epistoloita ja lauluja.
Epistolaa 35 ovat Ryömän lisäksi suomeksi riimitelleet ainakin Reino Hirviseppä (Petetyt veikot : hänen ihanuutensa ja häilähteleväisyytensä kunniaksi) sekä Outi Honkasalo ja Esko Hakuni (Fredmanin epistola n:o 35 joka koskee kaunokaistaan ja hänen häilyvyyttään): "Pullon jos hukkaiskin veljemme nuo, / niin krouviin he kulje ei harhaan" (Hirviseppä), "Veljet voi erehtyä lasistaan, / vaan aina he...
"The Mandela effect" on ilmiö, jossa useat ihmiset muistavat väärin tosiasioita, tapahtumia tai muita yksityiskohtia johdonmukaisella tavalla. Ilmiön nimi tulee tutkija Fiona Broomen havainnosta, jonka mukaan hän jakoi usean muun kanssa virheellisen mielikuvan siitä, että Nelson Mandela kuoli vankeudessa 1980-luvulla.Mandela effect | Examples, Definition, & Origin | Britannica"Hozier's yell" viittaa irlantilaisen laulaja-lauluntekijä Hozierin (Andrew Hozier-Byrne) ekstaattiseksi luonnehdittuun huutoon vuoden 2023 levytyksessä Noah Kahanin kappaleesta Northern attitude.Hozier's Yell | Know Your MemeNoah Kahan, Hozier - Northern Attitude (Official Lyric Video)
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa...
Etsitty kirja voisi olla Jean-Yves Domalainin Panjamon : alkuasukaselämää kokeilemassa (Otava, 1972). Siinä nuori ranskalainen eläintieteilijä viettää vuoden pääkalloja metsästävän alkuasukasheimon parissa. Itse matkan kuvaus tosin alkaa vasta Pakistanista. Sana "panjamon" tarkoittaa pääkallonmetsästystä.
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
Karttakeskuksen GT tiekartastossa Suomi 2013 järven nimi on Pyhältö. Pyhältö nimisiä paikkakuntia on myös Lempäälässä ja Liedossa, mutta niiden läheisyydessä ei ole järviä. Tämä Pyhältö-järvi ja samanniminen kylä sijaitsevat Kymenlaaksossa Haminan kaupungissa.
GT tiekartan hakemistosta ei löydy Pyhäliö nimeä. Kotimaisten kielten keskus ylläpitää asutusnimiluetteloa. Sieltäkään ei löydy Pyhäliö nimeä. Maanmittauslaitoksen maastokartat ovat katsottavissa verkossa. Niistä ei löydy Pyhäliö-nimistä paikkaa. Sen sijaan Haminassa oleva järvi on kartassa nimeltään Pyhältö. Myös paikalliselta kyläyhdistykseltä saadun tiedon mukaan järven nimi on Pyhältö.
Asutusnimiluettelo
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/
Maanmittauslaitos Karttapaikka...
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Varhaisimpia suomalaisia kauhutarinoita kannattaa etsiä kansanperinteestä. Kirsti Mäkisen muokkaamassa uskomustarinakokoelmassa Kruunupäinen käärme on melko hyytäviä tarinoita. Zacharias Topeliuksen kauhutarina Linnaisten kartanon viheriä kamari ilmestyi 1859, ja sitä ovat aikanaan lukeneet niin aikuiset kuin nuoretkin. Sittemmin nuorten kauhukirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Jorma Kurvinen, Maijaliisa Dieckman, Ritva Toivola, Vesa Sisättö, Markku Pietikäinen ja kirjoittajapari Seita Parkkola ja Niina Repo.
Ensimmäisiä lasten ja nuorten sci-fi kirjailijoita Suomessa olivat Tyko Hagman ja Arvid Lydecken 1900-luvun alussa. Sen jälkeen sci-fi-kirjoja nuorille ovat julkaisseet ainakin Jukka Parkkinen, Tapani Bagge, Marko Leino, Inkeri...
Pasilan kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite, joka mahdollistaa vanhojen VHS-kasettien kopioinnin DVD-levylle.
Laitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Valitse Pasilan kirjasto ja VHS/DVD digitointi.
Henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
