Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Kansikuvan perusteella ei pysty tekemään hakuja, ja koska muistosi kirjan sisällöstä melko vähäisiä, täytyy turvautua ilmeisimpään mieleen tulevaan vaihtoehtoon. Tässä tapauksessa se on Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa. Verkosta löytyy kirjan vanhojen painosten kansikuvia, jotka vastaavat kuvaustasi. Lisäksi Blyton oli erittäin suosittu kirjailija juuri noihin aikoihin.
Kuluttaja.fi-verkkosivulla vastattiin viime vuonna kysymykseen: "Mikä on operaattorin vastuu tietoturvasta?" https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/mika-on-operaattorin-vastuu-tietoturv… (vaatii kirjautumisen)
Teleyritykset saavat tietoa viranomaisilta havaitusta häiritsevästä liikenteestä verkossa. Yritykset velvoitetaan rajoittamaan tällaista liikennettä verkkojensa osalta. Kyberturvallisuuskeskuksen vastauksessa todettiin, että lain mukaan viestinnän teleoperaattorit vastaavat tarjoamiensa verkkojen ja palvelujen tietoturvasta ja käyttäjät omien laitteidensa tietoturvasta. Verkkoyhteyttä käyttävän kuluttajan on käytettävä laitetta tai järjestelmää teleyrityksen ohjeiden mukaisesti siten, ettei se vaaranna tietoturvallisuutta....
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Kysymääsi kohtaa ei löydy kirjoista. Tuon repliikin sanoo Benjen Tyrionille.
Löydettyäni klipin tv-sarjan kohtauksesta etsin sitä niin tekstihaulla kuin selailemallakin englanninkielistä kirjaa, mutta tuloksetta.
Helmet-kirjautumisessa ei näytä tällä hetkellä olevan ongelmia. Ehkä kyse on hetkellisestä häiriöstä, joten kannattaa kokeilla hiukan myöhemmin uudelleen.
Mikäli kirjautumisongelma jatkuu, voit uusia lainasi myös soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja antamalla kirjastokorttisi numeron.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Kirjastokortin voi uusia, jos vanha kortti ei ole enää kirjaston rekisterissä, kirjastokortti on kadonnut tai se on mennyt rikki. Jos asiakastietosi ovat kirjaston asiakasrekisterissä niin uusi kortti maksaa aikuisilta 3,00 € ja lapsilta 2,00 €. Jos vanha kortti ei enää ole rekisterissä niin uusi kortti on maksuton.
Linkki Helmet-sivuille, kirjastokortti ja lainaaminen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voit rekisteröityä kirjaston asiakkaaksi tämän sivun kautta: https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Uuden kortin saat käymällä kirjastossa ja esittämällä voimassaolevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…...
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö...
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla...
Edith Södergranin äidinkieli oli ruotsi ja hän kävi saksalaisen koulun. Merkintää Södergranin suomen kielen taidosta ei löydy biografiasta.
Todiste siitä, että Södergran osasi suomea niin hyvin, että kirjoittikin joitakin tekstejä suomeksi, löytyy kuitenkin esimerkiksi kirjailijan mietelmällisten tekstien kokoelmasta "Kaikkiin neljään tuuleen" (toim. Hilja Mörsäri, Into, 2013). Södergran kirjoitti tämän noin sivun pituisen poosatekstin "Parantolateksti" suomeksi vuonna 1910 ollessaan Nummelan tuberkuloosiparantolassa. Hän kirjoitti myös muita lyhyitä proosatekstejä suomeksi.
"Kaikkiin neljään tuuleen" -teoksen toimituksellisissa huomioissa kerrotaan Södergranin pahoitelleen kirjeessään Hagar Olssonille vuonna 1920, että hänen suomensa on...
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981
ULKOASU [26] sivua : kuvitettu ; 22 x 25 cm
Olisiko vaikka tama viehättävä kuvakirja? Nestori on karhu ja Ninni hänen ystävänsä, muistaakeseni hiirityttö.
Simeon on Ninnin lelu, pingviini, joka katoaa heidän ollessaan talvisessa maisemassa kävelemässä.
Simeon löytyy hangesta täysin pilalle menneenä, mutta ei hätää, Nestori tekee uuden, vanhan mallin mukaan.
Samoista henkilöistä kerrotaan myös kirjassa :
TEKIJÄ Vincent, Gabrielle
TEOS Ninni ja Nestori taiteilijoina / Gabrielle Vincent ; [suom. Pirkko Harainen]
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1981...
Jaakko Kankaanpää on tulkinnut kysymyksen Doyle-katkelman seuraavasti: "Et ehkä itse loista valoa, mutta valo pääsee loistamaan sinun kauttasi."
Jälkisanoissaan Kankaanpää käy lyhyesti läpi Baskervillen koiran suomennoshistoriaa, ja huomauttaa, että Weilinin vuonna 1904 kustantama käännös lienee itse asiassa A. A. Fabritiuksen työtä (https://finna.fi). Samana vuonna ilmestyi myös vihkolukemistona J. H. Rosenqvistin kustantama "Aatami H:n" suomennos, josta Pohjalaisen kirjapaino Vaasassa julkaisi oman laitoksensa nimellä Kamala öinen kummitus. Tätä ei ikävä kyllä käytettävissäni ole.
Näistä kahdesta Doylen kirjan vuonna 1902 julkaistuun ruotsinnokseen perustuvasta varhaisesta suomenkielisestä versiosta Weilinin kustantama...
Carl Carltonin She's a Bad Mama Jama oli iso R&B-hitti, joka julkaistiin vuonna 1981. Kappaleen sanoitus on ylistys kauniille, kurvikkaalle naiselle. Urban Dictionary -sanakirjan mukaan Bad mamma jamma on nainen, jonka vartalon mittasuhteet ovat täydelliset.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=Bad%20Mamma%20Jamma
Lastu-kirjastoissa, joihin myös Lahden kaupunginkirjasto kuuluu, on yhteinen varauslista. Kun varattu aineisto palautuu kirjastoon, lähtee sen saapumisesta ilmoitus varausjonossa ensimmäisenä olevalle asiakkaalle. Poikkeuksen tähän käytäntöön muodostaa kesäaika, jolloin osa seudun kirjastoista on kiinni. Tällöin ei varauksia voida ko. kirjastojen asiakkaille lähettää.
Lahden pääkirjastoon saapuu joka arkipäivä lähikirjastoista ja muista Päijät-Hämeen kirjastoista asiakkaiden varaamia aineistoja, joiden noutopaikaksi on valittu pääkirjasto. Näitä kuljetuksesta saapuneita aineistoja käsitellään pääkirjastossa arkipäivisin. Kun asiakkaan varaama aineisto saapuu kirjastoon, hänelle lähtee varauksesta noutoilmoitus (tekstiviestillä...
