Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmissa on edelleen lainattavana Aija Pitko-Korkeilan teos Sanellan helmisormus eikä sitä valitettavasti aiota vielä poistaa. Kirjaston toimintatapoihin ei valitettavasti kuulu kirjojen poistaminen sen vuoksi, että asiakas toivoisi saavansa ostaa sen vaan teemme jatkuvasti kokoelmatyötä eli varastosiirtoja ja poistoja ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. teoksen poistaminen.
Etsin suomalaisista nettiantikvariaateista samaa teosta ja löysin sen myytävänä Antikvaari.fi-palvelusta http://www.antikvaari.fi. Kirjaa myy hämeenlinnalainen Antikvariaatti Jaarli hintaan 5 euroa.
Yhteystiedot: Poltinahontie 80
13130 Hämeenlinna
Puhelin: 03-6165222
Sähköposti:paivi.kytoaho@...
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa lapset voivat osallistua kesällä 2021 Lumotun puiston salaisuus -kesälukukampanjaan. Osoitteesta https://lumotunpuistonsalaisuus.com/ löytyy pelillinen tarina, jossa edetään liikkumalla peliruudusta toiseen. Jokainen peliruutu sisältää kirjavinkkejä, kirjaan liittyvän tehtävän sekä pikkupelejä ja muuta sisältöä. Lukemalla ja tehtäviä tekemällä voi selvittää, mikä se lumotun puiston salaisuus oikein onkaan.
Arvontaan voi osallistua täyttämällä kirjastosta saatavan kampanjan arvontalipukkeen ja palauttamalla sen omilla yhteystiedoilla varustettuna kirjastoon aikana 1.6.-31.8.2021. Lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Palkinnoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti....
Heimoalue kuuluu Khyber Pakhtunkhwan alueeseen. Ulkoministeriön mukaan kaikkea matkustamista tuolle alueelle tulee välttää. Muutenkin ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista koko Pakistanin alueelle.
Lähde ja lisätietoja
Pakistan: matkustustiedote - Ulkoministeriö (um.fi)
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
Ainakin Emmi Itäranta ja Hannu Rajaniemi kirjoittavat suomen lisäksi englanniksi. Saksalaissyntyinen nykyinen suomalainen Roman Schatz kirjoittaa suomeksi ja saksaksi.
Alexandra Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiksi. Zinaida Lindén on asunut suomessa vuodesta 1991 ja hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi.
Laura Kyllösen Pro gradu -tutkielma Monikieliset kirjailijat : Kielen vaihtaminen ja kirjailijan identiteetti luettelee lisää monikielisiä kirjailijoita: "Ruotsiksi kirjoittavia kirjailijoita on muiden muassa Märta Tikkanen (1935), –Christer Kihlman (1930–) sekä Bo Carpelan (1926–2011). Suomesta löytyy myös kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet suomeksi...
Maanmittauslaitos on julkaissut PerusCD:n, joka sisältää mainoksen mukaan "rasterimuotoista peruskarttaa mittakaavassa 1:20 000". Voit itse tutkia asiaa Maanmittauslaitoksen nettisivuilta (kotisivu http://www.nls.fi, PerusCD:tä esittelevä sivu edellisen jatkoksi /kartta/tuotteet/peruscd.html). Sen lisäksi on olemassa Karttakeskuksen julkaisema Genimap-reittikartta AT, jota on hankittu lainattavaksi Helsingin ja Espoon pääkirjastoihin.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi/fi-FI) sivuilta löytyy kirjalistoja lapsille eri aihepiireistä. Osa niistä liittyy vakaviin ja vaikeisiin asioihin, tällaisia on ainakin Tunteet-, Kiusaaminen- ja Pikku potilas -listoilla:
http://kirjasto.one/kirjalista/index.php?dipl=69
Kaikista kysymistäsi aiheista ei Helmetistä löydy listaa. Monet muutkin ovat aiheluetteloita koonneet.
Väestöliiton sivuilta on luettelo avioeroon liittyvistä lastenkirjoista:
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Suomen nuoret lesket -sivustolle on koottu lastenkirjoja kuolemasta ja surusta:
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2010/06/lastenkirjoja.pdf
Apua voisi olla myös tästä kirjasta, jonka saa...
Tilastokeskuksen ylläpitämässä Tilastokoulussa on kurssi Väestötieteen perusteet, jonka osiossa 9.5 Väestön uusiutuminen on seuraava maininta aiheesta: "Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa sukupolven pituus on noin 30 vuotta."
Synnyttäneiden keski-ikä löytyy Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta (ks. sivun lopusta taulukko Elävänä syntyneiden määrä, kokonaishedelmällisyysluku ja elävän lapsen synnyttäneiden keski-ikä 2009–2018). Pidempi aikasarja on saatavilla Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, taulukosta 24.31 Väestöllisiä tunnuslukuja: keski-ikä 1991–2017.
Pääkirjasto Metson pohjakerroksessa mikrofilmihuoneessa on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (max 3 tuntia) asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa.
Kannattaa tutustua teokseen Westney, William: The Perfect Wrong Note : learning to trust your musical self. Useiden arvioiden mukaan tämä teos sisältää merkittäviä näkemyksiä aiheeseen. Kirjoittaja on musiikin professori ja pianisti.
Teostiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/tuni.992392606905973?sid=3469027336
Arvioita:
Goodreads https://www.goodreads.com/book/show/27585.The_Perfect_Wrong_Note
Tommy's Piano Corner: https://tommyspianocorner.com/the-perfect-wrong-note-review/
Toinen kiinnostavalta vaikuttava kirja on Saija Laukan toimittama kokoomateos Virheen mahdollisuus, jonka artikkelit käsittelevät virheistä oppimisen mahdollisuuksia draamamenetelmien näkökulmasta.
Katso sisällysluettelo täältä: https://jyu.finna.fi/Record...
Helsingin Sanomien mukaan kevään 1976 ylioppilaat saivat lakkinsa lauantaina 29.5.Lakin saivat runsaat 22 000 suomenkielistä ja yli 1 300 ruotsinkielistä abiturienttia.
Pahoittelen, että kysymyksesi on jäänyt roikkumaan. Kysymyksesi oli varsin laaja. Alustavaa tiietoa kansainvälisistä opinnoista löydät Opetushallituksen ylläpitämältä Maailmalle.net-sivustolta. Korkeakoulujen tutkinto-opintoihin pääset suoraan https://www.maailmalle.net/tutkinto-opiskelu -linkin kautta. Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa (saksankielisiä maita) koskeviin tietoihin pääset suoraan maalinkkien kautta. Maalinkkien kautta löydät yliopistoja ja niiden koulutusohjelmia. Esimerkiksi Saksan yliopistojen osalta sivusto suosittelee : "Tiedustele hausta ja pääsyvaatimuksista suoraan sinua kiinnostavista korkeakouluista."
Voit toki kysellä kansainvälisestä opiskelusta Opetushallituksen asiantuntijoilta...
Keuruuaika tarkoittaa (kissan) kiima-aikaa. Keuruu-sanaa on käytetty kuvaamaan sekä "keuruuaikaa" että kissan käyttäytymistä silloin kun se on "keuruullaan".
keuruu - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tammipelin oppaita ei juurikaan näytä löytyvän. Ainoastaan Laskerin Chess and Checkers : the Way to Mastership näyttäisi siltä, että siinä saattaisi olla shakin lisäksi tammen strategioita. Laajemmin lautapelejä käsittelevissä kirjoissa voi löytyä vinkkejä myös tammeen, esim. Kurki-Suonio: Kaikki pelissä tai Toukomies: Pelien maailma. Myöskään laajempi haku lähes koko Suomen kirjastot kattavasta finna.fi palvelusta ei löydä asiasanalle "tammipeli" (kirjoihin rajattuna) muuta osumaa kuin tuon Laskerin kirjan.
Internetistä tammen strategioita voi hakea esim. hakusanoilla checkers strategy.
Lainattavat hiomakoneet löytyvät Helmetistä hakusanalla "hiomakone". Hiomakoneita löytyy Ison Omenan ja Tapiolan kirjastoista. Tästä linkistä löydät lainattavat hiomakoneet: https://luettelo.helmet.fi/record=b2246362~S9*fin
Erno Lindahl levytti uuden tulkinnan Ei paljon puutu onnestain -kappaleesta vuonna 1982 julkaistulle sooloalbumilleen Erno. Se julkaistiin myös levyltä julkaistun Mikset voi mua uskoa -singlen B-puolena. "Reggae-rytmi istuu hyvin vanhaan 'Ei puutu paljon...'-kappaleeseen", vakuutti Juhani Aalto Folk & country -lehteen 3/1982 kirjoittamassaan levyarvostelussa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…;
