Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Juhannustaikoja löytyy esim. seuraavista kirjoista.
Juhannus ajallaan : juhlia vapusta kekriin (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2004)
Laiho, Antto: Vanhan kansan merkkipäivät (laajennettu laitos; Karisto 2006)
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt (Karisto 1999)
Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto (Otava 1950, uusin painos v. 1994)
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Hei,
Kyseessä on Dorothee Lehmannin 1988 ilmestynyt teos Dagmar- Ein Bericht der für Hoffnung steht. Kirjasta on suomennettu voin tuo Valittujen palojen lyhennetty versio kirjassa, joka ilmestyi 1992 (ISBN 951-9059-64-4)
Sisältö: Oikeudenkäynti / Clifford Irving ; suomennos: Seppo Sauri. - Alkuteos: Trial. Dagmar / Dorothee Lehmann ; suomennos: Markku Mannila. - Alkuteos: Dagmar. Iskujoukko / S. K. Wolf ; suomennos: Eero Mänttäri. - Alkuteos: MacKinnon's machine. Valkoinen puuma / R. D. Lawrence ; suomennos: Auli Hurme-Keränen. - Alkuteos: The white puma
Tuo Valittujen palojen osa saatavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Kysyjä viitannee tässä viimeaikaisiin, uuden koronaviruksen aiheuttamiin tautitapauksiin Kiinan Wuhanissa. Viranomaiset ovat katkaisseet juna-, lento sekä muut liikenneyhteydet Hubein maakunnassa keskisessä Kiinassa sijaitsevaan Wuhaniin sen jälkeen kun tauti puhkesi. Myöhemmin kiellettiin suurin osa kaupungin sisäisestä liikenteestä, myös yksityisajoneuvot. Terveysviranomaiset myös edellyttävät, että kaikki Wuhaniin matkustaneet rekisteröityvät kunnallisilla terveysasemilla ja pysyttelevät kotonaan 14 päivän karanteenissa. Kaupungissa rakennetaan nopealla vauhdilla kahta, pelkästään uuden koronavirustartunnan saaneiden hoitoon tarkoitettua sairaalaa. Paikalle on avuksi lähetetty 450 armeijan lääkintätyöntekijää.
Ylen verkkouutisessa...
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukopalvelulomakkeen löydät Helmetistä Kaukopalvelun-sivulta Kaukopalvelu. Kaukolainat ovat maksullisia, kotimaan laina maksaa 4 euroa. Kaukopalvelu ilmoittaa sinulle, kun laina on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta.
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Tarkoittaakohan kysyjä mahdollisesti Wilbur Smithin kirjoja, joitten päähenkilönä on Taita-niminen fiktiivinen hahmo? Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan tätä sarjaa kutsutaan nimellä "The Ancient Egypt series" ja siinä on ilmestynyt tähän mennessä kuusi osaa, joista kakkososa sijoittuu nykyaikaan, mutta liittyy muinaisen Egyptin aikaan arkeologisten tutkimusten kautta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet samana vuonna kuin alkuteos paitsi Aavikon jumala ja Faarao.
River God (1993, suomennettuna Joen jumala), The seventh scroll (1995, Kätketyn haudan arvoitus), Warlock (2001, Niilin noita), The Quest (2007, Niilin valtias), Desert God (2014, Aavikon jumala 2015) ja Pharaoh (2016, Faarao, 2017).
Heikki Poroila
Kehotimme kesän ajan ottamaan oman hyllyn talteen, mutta ikävä kyllä viesti ei ole tavoittanut kaikkia. Automaattisesti omaa hyllyä ei saanut siirrettyä. Ilmoittamalla kirjastokorttisi numeron sähköpostitse osoitteeseen kirjasto.tiedottaja@jyvaskyla.fi, voimme lähettää oman hyllyn sisällön tekstimuotoisena dokumenttina.
Halutessaan omassa hyllyssä olleet teokset voi siirtää tekstidokumentista hakemalla ja lisäämällä uuteen verkkokirjastoon suosikkilistaksi. Suosikkilista-toiminto on paljon monipuolisempi kuin entinen oma hylly. Listoja voi olla useita ja niitä voi nimetä ja järjestää.
Ohje suosikkilistan käyttöön: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#favorites ...
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten...
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Kaunokirjallisuus-sivusto Kirjasammosta löytyy myös satuja, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri joko hakemalla sadut hakusanalla tai sadun nimellä.
Kallion kirjaston satuhakemisto löytyy netistä edelleen, http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ Sen lisäksi Suomen lastenkirjainstituutin tietokannasta Koivu ja tähti voi hakea esim. sadun nimellä http://www.nettiposti.com/sni/tk/haku.cgi
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Nykymuotoisen jäätelön arvellaan syntyneen 1700-luvulla. Jäätelötötterö on luultavasti syntynyt vasta 1800-luvulla. Jos 800- tai 900-luvulla seikkailevalla Sinbadilla elokuvassa todella on käsissään jäätelötötteröitä, ne on sijoitettu väärään aikakauteen.
On silti mahdollista, että jo ennen ajanlaskun alkua Persian alueella olisi syöty jäätelöä muistuttavia, jäällä tai lumella jäähdytettyjä jälkiruokia. Lisäksi samaan aikaan oli jo olemassa kovetetusta vohvelista valmistettuja tötteröitä, jotka muistuttaisivat nykyistä jäätelötötteröä. Kolmanneksi Sinbadin seikkailut ovat satuja, joissa otetaan muutenkin vapauksia realismin suhteen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Sinbad_the_Sailor
https://en.wikipedia.org/wiki/Ice_cream
https...
Ylen Elävässä arkistossa on kuultavissa radio-ohjelmia eri vuosikymmeniltä. Ohjelmia löytyy alla olevista linkeistä.
Uutislähetyksiä tai kuunnelmia ohjelmien joukossa ei ole, mutta ajankohtaisohjelmia ja äänikuvia kylläkin.
http://yle.fi/elavaarkisto/
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/tapahtuma/1930
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930
Ympäristöjalanjäljen arviointi on monen tutkimuslaitoksen piirissä mitä ajankohtaisin aihe. Suomen ympäristökeskuksen sivulla kerrotaan, että Euroopan komissio on (vuonna 2018) julkaissut uuden ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän, katso https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_ymparistojalanjalki_muuttaa_ymparis(47963). Laskentamenetelmiä kuitenkin vasta kehitellään yksittäisten tuotteiden vertailuun sopiviksi.
Aiheesta voisi kuitenkin kysyä Luonnovarakeskuksen asiantuntijoilta. Yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
