Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kanadalaisten ulkonäkö South Park -sarjassa perustuu sen luojien Matt Stonen ja Trey Parkerin mukaan pelkkään päähänpistoon. Ensimmäiset tämän näköiset South Park -hahmot olivat Terrance ja Phillip. Alkuun hekään eivät olleet kanadalaisia, vaan Stone ja Parker ajattelivat heitä "mahdollisesti britteinä". Kun osoittautui tarkoituksenmukaiseksi tehdä kaksikosta kanadalaisia, Stone ja Parker päättivät, että kaikilla kanadalaisilla sarjassa olisi samanlaiset silmät ja päät. Jotkut sarjaan päätyneistä kanadalaisista julkisuuden henkilöistä (esimerkiksi James Cameron) ovat kuitenkin tunnistettavuuden parantamiseksi välttyneet ulkonäkönsä "kanadalaistamiselta".
http://www.southparkwillie.com/SPinfo/TwentyQuestions.htm
https...
Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Laulu on Neilikka-yhtyeen Arkinen laulu rakkaudesta vuodelta 1978. Sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta numerosta 23. Muistit sanat lähestulkoon oikein. Muistamasi kohta menee tarkalleen näin: .. .sinua pyytäisin asumaan taloni sokkeloihin...
Hei, kun et ole kohdistanut kysymystä millekään tietylle kirjastolle, yksiselitteisen vastauksen antaminen on vaikeaa, kirjastojen käytännöt hiukan vaihtelevat. Joissakin kirjastoissa voi olla mahdollista kirjautua koneille pelkällä kirjastokortin numerolla.
Yleisperiaate Suomen kirjastoissa on, että PIN-koodi täytyy aina vaihtaa kirjastossa siten, että vaihtaja todistaa ensin henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tällä on haluttu välttää tilanne, jossa lainaajan kortti hakkeroidaan vieraan käytettäväksi. Kirjastossa järjestelmä on suljettu, eikä siihen pääse käsiksi samalla lailla kuin verkossa oleviin henkilötietoihin. Kysymys on siis jokaisen tietoturvasta.
Yksinkertaisinta on piipahtaa kirjastossa ja hoitaa...
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/...
Kirja on aivan uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Voit tehdä siitä varauksen heti, kun kirjan luettelointi- ja sijaintitiedot viedään tietokantaan. Eli kirja on varattavissa pikapuoliin.
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle...
Hei!
Nykyisin helpoin tapa lähestyä kirjastoja lienee sähköpostin lähettäminen kunkin kunnan kirjastoon.
Suomen kaikkien kirjastojen tiedot löydät kirjastot.fi -sivustolta. Sivun keskellä on kohta kirjastot ja sen alla lukee kirjastohakemisto. Kun vielä hakemistosta valitse yläreunasta kirjastot, saat listauksen kaikista kirjastoista. Klikkaamalla kirjaston nimeä löytyy yhteystiedot.
Kauppa- ja teollisuusministeriön satavuotisjuhlakirjan Sotakorvauksista vapaakauppaan ministeriluettelon mukaan Väinö Voionmaan ministerikausi alkoi 12.3.1937 ja päättyi 30.11.1939. Lyhyitä jaksoja Voionmaan sijaisina tämän ministeriyden aikana toimivat Väinö Tanner (10.6.-10.7.1937, 16.6.-27.6.1939 ja 14.8.-31.8.1939) ja Väinö V. Salovaara (27.6.-30.6.1939).
Aimo Halilan elämäkerta Väinö Voionmaa istuttaa kohteensa niin ikään kauppa- ja teollisuusministerin pallille vuosiksi 1937-39: "Voionmaan ollessa kauppa- ja teollisuusministerinä 1937-1939 ei tapahtunut mitään merkittäviä yleisiä talouspoliittisia ratkaisuja." Ministerikautenaan Voionmaa keskittyi kauppa- ja teollisuusministeriön alaisia teknillisiä oppilaitoksia,...
Runon nimi on Suvi-ilta ja sen on kirjoittanut Väinö Mäkelä. Runo löytyy ainakin teoksesta "Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa" (WSOY, 1949). Kirjaa on Helmet-kirjavaraston kokoelmissa: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1065558 . Tekijänoikeussyistä runoa ei voi julkaista tässä vastauksessa.
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa...
Kirjastojen kokoelmissa Mattilan teosta ei ole e-kirjana tai äänikirjana. Maksullisista palveluista se löytyy: Elisa Kirja https://kirja.elisa.fi/aanikirja/ratkaisu-ajattele-toisin sekä Nextory https://www.nextory.fi/kirja/ratkaisu-ajattele-toisin-10577611/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan...
Kirjaa ei löydy helmet-haussa, koska sitä ei ole helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muutenkin tämä vuonna 1955 painettu teos on varsin harvinainen, se on saatavissa vain muutamasta kirjastosta, (Lahti, Vaasa, Varastokirjasto). Voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Lisäksi kirja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. SKS:n kirjasto kuuluu Helka-kirjastoihin. Aineistojen lainaamiseen tarvitset Helka-kirjastokortin.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kymmenen+vuotta+seikkailuje…
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto#.YW66vvlByUl
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta. Kaukolainaksi tilataan kirjoja, levyjä, nuotteja, elokuvia ja mikrofilmejä. DVD:n tilaaminen on siis mahdollista, jos kyseistä teosta ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Museoviraston sivuilta löytyy tällainen ohje:
Ikkunalasien kiinnittämiseen sekä huonekalujen ja lattianrakojen täyttämiseen tarvitaan öljykittiä.
Se valmistetaan vernissasta ja liitujauhosta. Peltipalaselle tai lasilevylle kaadetaan liitujauhoja, kasan keskelle tehdään kuoppa johon kaadetaan vernissaa ja ainekset sekoitetaan puulastalla taikinaksi. Pinnalle ripotetaan liitua ja taikina vaivataan käsin sitkeäksi. Liitujauhoa lisätään, kunnes saadaan tarpeeksi kova kitti.
Ohje on peräisin Marjatta Turkan Emännän kodinhoito –oppaasta sivulta 204 (julkaisija Maalaiskuntien liiton kirjapaino, 1949).
Samoilta sivuilta löytyy ohjeita myös vanhojen ikkunoiden korjaukseen:
http://www.nba.fi/fi/3_restmaailma
