Mendelssohnin Drei geistliche Lieder, MWVB33. Nro 1, Laß, o Herr, mich Hilfe finden näyttää tekstin osalta tosiaan vähän arvoitukselliselta. Löysin verkosta lähteen, jonka mukaan teksti olisi muunnelma psalmin nro 13 tekstistä. Cambridgen yliopiston professori Charles Bayles Broadley teki siitä englanninkielisen version, joka tunnetaan Mendelssohnin opuksena 96 ( Why, O Lord, delay for ever). On kuitenkin epäselvää, onko näissä vain musiikki yhteinen, sillä teksti Laß, o Herr, mich Hilfe finden ei näyttäisi ainakaan suoraan olevan peräisin psalmista nro 13, jonka saksankielinen teksti alkaa sanoilla Herr, wie lange willst du mein so gar vergessen? Verkon lähteet eivät myöskään liitä mitään näistä kolmesta hengellisestä laulusta juuri...
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Yleisten kirjastojen lainoja ei ole tilastoitu sukupuolittain. Linkki Suomen yleisten kirjastojen tilastoihin.Lainausjärjestelmistä voisi teoriassa saada lajiteltua lainat myös sukupuolen mukaan, mutta se vaatisi oman tutkimuksensa.
Kyllä, molemmissa kirjastoissa LP-levyjä on mahdollista digitoida. Alla lisää tietoa:
http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/musiikki/vinyylilevyjen-digitointi/
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalvelut/tervetuloa_kirjaston_kayttajaksi%21/kirjaston_palveluja/digitointipalveluja
Täsmällistä tietoa ei löytynyt, mutta muistelen kollegoiden kanssa, että niitä olisi alkanut näkyä 1990-luvulla, ehkä jo vuosikymmenen alkupuolella. Internetistä löytyvien vahvistamattomien tietojen perusteella lötköpötköt olisi keksitty Kanadassa 1980-luvulla.
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kuopion korttelimuseon Savolaisherkut ja arjen antimet -verkkonäyttely kertoo, että "ensimmäinen pizzeria ilmestyi Suokadulle 1970-luvun lopulla" Savolaisherkut ja arjen antimet - Kuopionkorttelimuseo.fi
Pizzerian nimeä ei korttelimuseon tekstissä mainita, mutta esimerkiksi keskustelupalstoilla (muistojen baarit ja ravintolat - - Suomi24 Keskustelut) on muisteltu, että Pizzeria N:o 1 olisi avautunut Suokadulle vuonna 1978. Pizzeria N:o 1 on Rabbe Grönblomin 1970-luvun lopulla perustama pizzeriaketju (Rabbe Grönblom – Wikipedia).
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko...
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-...
Laukaan kalliomaalauksista on uutisoitu 25.3.1975. Artikkelissa Laukaassa kivikautisia kalliopiirroksia kerrotaan, että laukaalaiset ovat "tienneet piirrosten olemassaolon lapsesta lähtien". Seuraavan päivän lehdessä, 26.3.1975, on myös artikkeli otsikolla Älä raaputa kalliomaalauksia. Kummassakaan ei siis kerrota löytäjästä, ainoastaan mainitaan tuo, että maalaukset ovat olleet paikallisten tiedossa. Myöhemmissä lehdissä on mainittu Pekka Kivikäs, joka ryhtyi tutkimaan maalauksia jo vuonna 1975 (HS 29.1.1995).1975 on löytynyt muitakin kalliomaalauksia, 10.4.1975 kerrotaan Heinävedeltä löytyneistä kalliomaalauksista ja kesällä Ristiinan Vierisaaresta löytyneistä, 31.7.1975. Näiden Ristiinan maalausten löytäjä mainitaan artikkelissa,...
Kyseinen kirja on Stanislaw Lemin Futurologinen kongressi, Kirjayhtymä 1978.Hyvä kuvaus ja analyysi teoksesta löytyy
Matti Savolaisen toimittamasta kirjasta Tieteiskirjallisuuden
maailmoita.Kirjassa Lemin teoksesta todetaan seuraavasti:
maailma on itseasiassa täysin rappeutunut, mutta mielenherkis-
teet pitävät ihmiset jatkuvasti sellaisessa tilassa, että he
luulevat asuvansa ihmeellisessä ja erilaisten tuotteiden täyttämässä maailmassa.
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014).
P. Mustapää on kyllä kottaraisesta runoillut, mutta kysymyksessä etsityt säkeet viittaavat enemmän saksalaisen Victor Blüthgenin suuntaan. Suomeksi kottaraisesta Blüthgenin mukaan riimitteli Kirsi Kunnas. Runo Veli kottarainen löytyy WSOY:n 1960-luvulla julkaiseman Aarteiden kirja -sarjan viidennestä osasta sekä Kunnaksen kääntämiä ja mukailemia runoja ja satuja sisältävästä kokoelmasta Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta.
Runo alkaa sanoin "Talven mentyä saapuu kottarainen" ja sen päättävä kolmas säkeistö kuuluu näin:
– Missä rouvas on, veli kottarainen? / – Hän saapuu kohta kun on valmis pesä, / ja sitten munii, sitten hautoo, / ja sitten onkin jo täysi kesä.
Kyseessä voisi olla Sergio Endrigon säveltämä "L'arca di Noe", jonka tunnetaan Jaakko Salon suomeksi sanoittamana nimellä "Nooakin arkki". Kertosäkeistö on ainakin hyvin lähellä tuota.
"Nooakin arkki" Tapani Pertun esittämänä (YouTube)
Hei,
listoja suosituimmista lastenkirjoista on hieman haastava löytää, riippuen siitä onko kyseessä kirjastosta lainatuimmat kirjat vai esimerkiksi kaikista myydyimmät kirjat. Listoja kuitenkin voisi kysellä Kirjakauppaliitosta:
https://kirjakauppaliitto.fi
Ernst Odert Reuterin Interinsaaren tyttö on julkaistu jo vuonna 1855. Näyttää siltä, että useimmista kirjastoista, jonka kokoelmiin teos kuuluu, sitä ei saa kotilainaan. Teos on lainattavissa esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön teoksesta oman lähikirjastosi kautta.
Interinsaaren tyttö Vaarissa https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1854440
Interinsaaren tyttö Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19397
Kaivattu kirja voisi olla Alli Saarentaus-Salon Tiina itte (Otava, 1955). Tiinan vaiheista lisää kertoo sen jatko-osa Tiina itte yllättää (Otava, 1958).
Tiinan isä on kuollut tapaturmaisesti tytön ollessa nelivuotias ja hän on jäänyt kahden äitinsä kanssa. Tiina itte -kirjassa 17-vuotiaan Tiinan äiti menee uusiin naimisiin ja jättää perheen kotitalon yhä koulua käyvälle Tiinalle. Aikanaan isän matkassa Tiina on oppinut ravustamaan ja hän pyydystää niitä edelleen joka syksy ja saa niistä "sievoisia summia rahaa, jonka avulla voin taas jatkaa kouluani".
Tiina itte yllättää -kirjan alussa Tiina on "18-vuotias ja kahdeksannelle luokalle pääsemässä". Tiinan taloa on remontoitu ja sen yläkerta rakennettu uudestaan...
