Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
Lähetin kysymyksesi Suomen Biohiiliyhdistykselle ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Suomen Biohiiliyhdistykseltä ei valitettavasti ole tullut tarkentavaa vastausta kysymykseesi.
Suomen biohiiliyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että ”Suomessa biohiiltä valmistetaan puupohjaisista biomassoista kuten teollisuuden sivuvirroista, pajusta ja sertifioidusta kuitupuusta. Raaka-ainevalinnalla, tuotanto-olosuhteilla ja biohiilen jälkikäsittelyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi biohiilen ominaisuuksiin. Biohiiliä on siis lukuisia versioita eri ominaisuuksilla eikä yhdessä biohiilessä voi olla kaikkia parhaita ominaisuuksia samaan aikaan.” Myös Carbons Finlandin –sivuilla kerrotaan, että ”biohiili ei ole yksi tuote, vaan ryhmä tuotteita....
H. C. Andersenin saduista on vuosikymmenten saatossa julkaistu suomeksi monenlaisia eri versioita, joiden laajuus ja kieliasu vaihtelee. Alkutekstille uskollisemmasta päästä lienevät Maila Talvion suomennokset, jotka on julkaistu yhdeksänosaisena Satuja ja tarinoita -sarjana 1900-luvun alkupuolella. Sarjan kuusi ensimmäistä osaa ovat vapaasti luettavissa Project Gutenberg -sivustolla: https://www.gutenberg.org/ebooks/results/.
Talvion suomennokset julkaistiin 1951 kolmeosaisena Kootut sadut ja tarinat -sarjana, joista julkaistiin sittemmin yhteisnide nimellä Andersenin suuri satukirja (WSOY, 1990).
Hei,Juuri olen lukemassa itse näitä. Tässä listaus noista Tweed-kirjaoista. Loppupään kirjat jäivät suomentamatta.1 Double Jeopardy (1982) Kaksoispetos2 Terminal (1984) Kuoleman klinikka3 Cover Story (1985) Peitetarina4 The Janus Man (1987) Kaksikasvoinen mies5 Deadlock (1988) Umpikuja6 The Greek Key (1989) Kreikkalainen kirous7 Shockwave (1990) Hyökyaalto8 Whirlpool (1991) Syöveri9 By Stealth (1992)10 Cross of Fire (1992)11 The Power (1993) Voima12 The Fury (1995)13 The Cauldron (1996)14 Precipice (1995) Kuilu15 The Sisterhood (1997)16 This United State (1998)17 Sinister Tide (1999)18 Rhinoceros (2000)19 The Vorpal Blade (2001)20 The Cell (2002)21 No Mercy (2003)22 Blood Storm (2004)23 The Main Chance (2005)24 The Savage Gorge (2006)
Kätevimmin Aftonbladetin ja Ilta-Sanomien artikkelit löytyvät tietokannoista. Aftonbladet sisältyy Mediearkivet -tietokantaan ja Ilta-Sanomat Helsingin Sanomien Arkisto-hakuun. Molemmat toimivat hakusanaperiaattella. Rajauksen voi tehdä päivämäärän mukaan. Molemmissa palveluissa on useampia lehtinimikkeitä, mutta haun voi rajata vain haluttuihin nimikkeisiin.
HS:n Arkisto on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston virkailijapäätteiltä. Käytöstä lisää sivulla http://www.lib.hel.fi/Page/df5541ef-6ce5-4c78-af65-b5c3e0b982e4.aspx
Mediearkivet on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Painettu Ilta-Sanomat kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin, joka paperilehtinä tai vanhemmat numerot mikrofilmijäljenteinä.
Tarkista myös...
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
"Niini" tarkoittaa suomessa metsälehmuksesta kaarnan alta saatavaa sitkeätä kuitua, jota on käytetty köysien, virsujen ja astioiden tekemiseen. Metsälehmusta kutsutaankin usein niinipuuksi. Todennäköisesti Niini-alkuiset paikannimet ovat saaneensa nimensä tästä puusta ja sen kuidusta. Kaupungeissa yleisempi puistolehmus on eri laji, eikä sen niini ole riittävän sitkeää.
Heikki Poroila
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Suurin osa ainakin joulupapereista ja monista muistakin lahjapapereista ovat niin voimakkaasti värjättyjä, että niitä ei voi laittaa paperinkeräykseen vaan ne täytyy laittaa energiajätteeseen tai säästää seuraavaa joulua tai juhlaa vasten.
https://yle.fi/uutiset/3-11134318
Paketoinnissa kännattaa käyttää kekseliöisyyttä ja käyttää vanhoja lehtiä, mainoksia tai muita papereita lahjapapereina.
http://www.kulutus.fi/artikkelit/5-vinkkia-joululahjojen-ekologisempaan-paketointiin/
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelusta löytyy tietoa vain nimistä, jotka Suomessa on annettu. Tarkkaa tietoa siis siitä, kuinka monta Adea tällä hetkellä on elossa, ei löydy. Lisäksi mikäli nimeä on annettu vain vähän, tarkkaa lukemaa ei ole mainittu tietosuojasyistä. Nimipalvelun mukaan nimeä on annettu 1800-luvulta lähtien alle 84 ihmiselle.
Nimipalvelu: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kun haluat lukita varauksesi, kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Lisää varauksen lukituksesta voit lukea Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Kirja näyttää löytyvän ainakin Tikkurilan kirjastosta. Jos sinun on mahdollista käydä jossakin Helmet-kirjastossa, voit varata ja lainata kirjan sieltä. Varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin. Jos et pääse Helmet-kirjastoon, voit tilata kirjan kaukolainana omaan kirjastoosi. Lähteet: Kaukopalvelu Kirkkonummen kirjastoHelmet käyttösäännöthttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.2169266?sid=4747598689
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Erilaiset liikuntavälineet, yllätyskassit ym. löytyvät Keski-kirjastojen verkkokirjastosta aineistolajilla esine. Haun voi tehdä laajennetussa haussa: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/extended-search laittamalla aineistolajiksi esine. Hakutulosta rajataan oikean laidan rajausvalikoista.
Viranomaisten toimivaltuudet tartuntataudin torjunnassa löytyvät kootusti Kuntaliiton sivulta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2020/viranomaisten-toimivaltuu…. Valmiuslain (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552) käyttöön ottoa ei tarvita, päätös voidaan tehdä kunnassa.
Tässä tahoja, joilla voisi asiasta olla tietoa:
Päihdelinkki.fi https://paihdelinkki.fi/fi/info
A-klinikka https://www.a-klinikka.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
A-klinikkasäätiö https://a-klinikkasaatio.fi/yhteystiedot
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Ihmisen karvoitukseen liittyviä asioita on ansiokkaasti pohdiskellut kirjoituksissaan esimerkiksi brittiläinen eläintieteilijä Desmond Morris. Osa niistä on suomeksikin saatavilla ja mitä suurimmassa määrin suositeltavia tutustumiskohteita aiheesta - ja ihmiseläimestä ylipäänsä - kiinnostuneille. Esimerkiksi Alaston apina ja Eläin nimeltä ihminen sisältävät hyvinkin viisaita huomioita karvoituksestamme - ja sen puutteesta.
Karvattomuudellemme Morris etsii perinteisestä evoluutionäkemyksestä poikkeavaa vaihtoehtoista selitystä tarkastelemalla teoriaa meressä alkuperänsä saaneesta ihmisestä, jonka keksi ensimmäisenä meribiologi Alister Hardy. Sen mukaan alkuperäinen maa-apina oli viidakon jätettyään ja ennen muuttumistaan...
Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmassa on 1950- ja 1960-luvun Helsingin maalaiskunnan osoitekarttoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SHelsingin%20maalaiskunnan%20osoitekartta__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vantaa-kokoelmasta ei aineistoa lainata. Tikkurilan kirjastoon voi karttoja mennä tutkimaan. Mahdollisesta kaukolainasta lukusaliin voi kysyä elokuussa kaukopalvelun palattua kesätauolta. Digitaalisina karttoja ei ole.
