Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään.
Yle uutisoi: ”Pakkanen ei tule hyönteisille koskaan yllätyksenä. Talvi saa olla kylmäkin, kunhan lumipeitettä on suojana. Menneenä talvena lumipeitettä ei ollut ja ampiaiset kärsivät siitä, Saarinen sanoo.” https://yle.fi/uutiset/3-9727785
Kaleva kirjoittaa, että lumipeitteen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen voi aiheuttaa maassa talvehtivien hyönteisten kadon, mikä vähentää pölyttäjien määrää. Leudoista talvista kärsivät esimerkiksi maapesissä talvehtivat kimalaiskuningattaret.
https://www.kaleva.fi/luonto-vaatii-suojakseen-lunta/2351605
Tässä lisäksi kaksi tahoa, joiden puoleen kannattaa kääntyä:
Jyväskylän yliopisto Kysyttävää luonnosta tai tieteestä?
https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta...
Hei, Keski-kirjastoilla on Lukuneuvojia, jotka vastaavat juuri tällaisiin kysymyksiin. Linkki Lukuneuvontalomakkeeseen löytyy Keski-kirjastojen nettisivujen kautta: keski.finna.fi. Valitse ylhäältä: Ota yhteyttä. Aika alhaalla Ota yhteyttä -sivulla on Mitä lukisit?, josta pääsee lomakkeeseen.
Tässä myös suora linkki: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Voit saada pelkän kirjalistan sähköpostiisi tai valmiin kirjapaketin lähikirjastoosi. Halutessasi voit myös varata ajan henkilökohtaiseen tapaamiseen lukuneuvojan kanssa.
Sarja on julkaistu vuonna 1973 MTV:n ohjelmistossa. Heille voi esittää toiveen sarjan esittämisestä. Palautetta voi antaa: https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Sarjatoiveen voi toki esittää myös esimerkiksi Ylelle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Näkkileivän tapaista kovaa ja kuivaa leipää on leivottu Ruotsissa jo 500-luvulta lähtien. Leivän teollinen tuotanto alkoi Ruotsissa 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä sitä valmisti nykyisen Wasabrödin edeltäjä, mutta tuolloin leipää oli valmistettu kodeissa jo vuosituhannen verran. On siis mahdotonta nimetä yhtä henkilöä, joka olisi keksinyt näkkileivän.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kkileip%C3%A4https://web.archive.org/web/20160503231014/https://www.dn.se/mat-dryck/…
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kaksoiskansalaisuutta käsittelee Suomessa asevelvollisuuslain 7. luku. Toisessa valtiossa asevelvollisuuden suorittanut vapautetaan hakemuksesta varusmiespalveluksen suorittamisesta rauhan aikana.
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Valitettavasti Scandinavian music group -yhtyeen kappaleita ei ole ainakaan vielä nuottijulkaisuina lukuunottamatta yhtä, Hölmö rakkaus -nimistä kappaletta, joka sisältyy nuottikokoelmaan Hits 2006.
Vaestorekisterikeskus (Population Registry Centre) can possibly help you in locating your friend. The address is: Kellosilta 4, 00520 Helsinki. Web-address: http://www.vaestorekisterikeskus.fi
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilpi? Hänen runonsa alkaa sanoilla: "Kun lapsenlapset syntyvät sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään...
Runon loppuosassa: "...kun lapsenlapset ratsastavat yli kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten, ohjaksitta, valjaitta."
Runo kokonaisuudessaan on esimerkiksi teoksessa: Pää tallella : runoja ikääntyville, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Kiitos viestistä.
Rihannan cd A girl like me kuuluu jo kirjastomme kokoelmiin. Se on lainassa Kurun kirjastosta, ja jos haluat sen, voit tehdä siitä varauksen (varauksen hinta on 0,80 €).
Toinen kysymäsi levy, Music of the sun, on nyt tilattu Ylöjärven kirjastoon. Varauksia voit tehdä joko kirjastossa tai verkkosivulla www.pikikirjasto.fi - tarvitset siihen kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnusluvun.
Oikein hyvää kesän alkua!
Suomen kansallisdiskografia Violasta (https://finna.fi löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä (vuodesta 1901) ja kotimaisista nuoteista (vuodesta 1977), sekä myös niihin sisältyvistä yksittäisistä kappaleista. Haettaessa Heikki Harman eli Hectorin tietoja löytyvät haulla myös hänen kääntämänsä kappaleet omana ryhmänään:
https://finna.fi
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
