Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Rakennuksen saa kyllä valokuvata, piirtää tai maalata, mutta rakennuksen fyysinen muuttaminen tai toisen täsmälleen samanlaisen rakennuksen rakentaminen on kiellettyä, jos rakennus täyttää teoksen tuntomerkit. Tosin rakennustakin saa tekijän luvatta muuttaa, jos se on teknisistä syistä tarkoituksenmukaista. Tekijänoikeuslaki Pykälä 25 e
"Tekijänoikeuslain mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Suojattuja teoksia ovat mm. valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden teos, kartta, selittävä piirustus, graafinen tai plastillinen teos, tietokoneohjelma tai muu teos.
Tekijänoikeus suojaa luovan työn sisältöä, muotoa, jossa teos ilmenee...
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/
Pikajuoksusta löytyy useista yleisistä kirjastoista teos:
Nopeus- ja nopeuskestävyysharjoittelu, toim. Antti Mero, Esa Peltola, Jussi Saarela [piirrokset: Taina Laakso, Antti Mero]. [Jyväskylä] : Mero oy, 1987.
Aiheesta voisi tiedustella kirjallisuutta urheiluun erikoistuneista laitoksista tai kirjastoista:
1) Suomen Urheilukirjasto
http://www.urheilumuseo.fi/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
Urheilukirjaston tietokannan osoite:
http://urheilu.kirjas.to/
Urheilukirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Mero, Antti Tekniikka-analyysi ja voimantuoton kuvaus maksimaalisen nopeuden vaiheesta pikajuoksijoilla Kirja 1981
Torim, Hans Pika- ja aitajuoksut : tekniikka ja nuorten valmennus Kirja 1991
Warden, Peter Sprinting and hurdling...
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) Ritva-tietokannasta on mahdollista hakea televisiossa esitettyjä ohjelmia ja elokuvia tietyllä aikavälillä, ks. https://rtva.kavi.fi/Saadaksesi haettua tietyllä aikavälillä lähetettyjä elokuvia, sinun pitää valita Ritvassa "Tarkenna hakua" ja lisätä hakulaisekkeeseen eri parametreja yksi kerrallaan. Elokuvat pystyt valitsemaan "Valitse kenttä" valikon kohdasta "Genre (tv)". Lisäksi kannattaa valita ainakin aikaväli. Esimerkkinä haku vuonna 2010 lähetetyistä elokuvista, ks. linkki.Kysymyksen lisätiedoissa mainittu elokuva kuulostaa hieman elokuvalta Vastavirtaan (Swimming Upstream, 2003). Muita uimariaiheisia elokuvia: https://www.imdb.com/list/ls070650009/
Näen osoitteestasi, että olet kollega-kirjastonhoitaja, joten vastaan sen mukaisesti.
Olen koettanut haravoida Kazakstanin kaunokirjallisuuden käännöksiä kaikilta kolmelta kaudelta – klassinen kausi, neuvostoaika ja nykykausi. Klassiselta kaudelta löysin pari satukokoelmaa: ”Kansansatuja Neuvostoliitosta – kansansatuja Keski-Aasiasta ja Kazahstanista” sekä ”Kodin satuaarteet 5 - lentävä matto – tarinoita Kazahstanista ja Uzbekistanista”. Lisäksi Oulun yliopiston kirjastolla näyttää olevan englanniksi kokoelma runoilijaklassikko Abai Kunanbajevilta (Qunanbaev, Abaj: Selected poems).
Neuvostokaudelta on varastokirjastossa ainakin seuraavat kirjat: Kekilbajew, Abisch, ”Das Minarett, oder, Das Ende einer Legende”, ”Märzschnee: Erzählungen”, ”...
L. Onerva on kirjoittanut todellakin kaksi Ihminen -nimistä runoa. Ensimmäinen ilmestyi kokoelmassa Särjetyt jumalat (1910) ja se alkaa sanoilla
Mikä olen? Tähdenlento
Luojan ikuisessa yössä,
tomujyvä aavan aineen
lakkaamattomassa työssä.
Toinen ilmestyi kokoelmassa Murattiköynnös (1918) ja se alkaa näin:
Tavoittaa tyhjyys jumal-ajatuksen
kuin tähdenlennon ikikierroltaan,
Leimahtaa siivet liekkiin lentäväisen,
mi tuhaks raukee tulen saatuaan:
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Suomen Sekarotuisten Koirien Seura ry on lakkautettu, mutta esim. Etelä-Suomen seropit ry ilmoittaa sivuillaan, että yhdistykseen hyväksytään sekarotuisia koiria ja rotukoiria. Etelä-Suomen seropit yhdistyksen Internet-sivut löytyvät täältä, http://www.esseropit.net/ . (Vastausta päivitetty 3.8.2007)
Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Riitta Hämäläinen kertoi, että kirjastojen kielikahvilatoiminta Suomessa alkoi vuonna 2009. Ensimmäisiä kaupunginkirjastoja olivat Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastot. Helsingissä toiminta alkoi, kun tulevan keskustakirjaston uusia palveluja miettinyt työryhmä alkoi kehitellä ajatusta Tukholmassa jo toimivien kielikahviloiden innoittamana.
Helsingissä ensimmäiset kielikahvilat aloittivat Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoissa huhtikuussa 2009. Pasilassa aloitettiin Suoman nimipäivänä 8.4. Tästä kielikahvila sai nimekseen Kielikahvila Suoma. Nykyään Pasilan kirjastossa toimii Suoman lisäksi vapaaehtoisvoimin toimiva kielikahvila Ekstra.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kielikahvila...
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
Kappaleen "Soli" sävelsivät ja sanoittivat italiaksi Toto Cutugno ja Cristiano Minellono. Kappaleen levyttivät vuonna 1979 sekä Adriano Celentano että Cutugno itse.
Suomenkielisen version "Näin käy - Soli" sanoitti Chrisse Johansson, ja sen levytti Juhamatti vuonna 1980.
https://secondhandsongs.com/work/110294/all
https://www.discogs.com/Adriano-Celentano-Soli/master/33236
https://www.discogs.com/Toto-Cutugno-Voglio-LAnima/master/369482
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=980b5cdb-d3fa-4940-a58a-9cc3…
Helsingin kirjastoissa ei ole käsihiomakonetta, mutta Espoon kirjastoista Isossa-Omenassa ja Tapiolassa on käsihiomakone. Hiomakone [Esine] : 7 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi Koneita ei voi varata.
Tunnusluvun eli pin-koodin saat, kun menet mihin tahansa HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen, esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja pyydät tunnuslukua. Saat itse valita tunnuslukuun tarvittavat neljä numeroa.
Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tunnusluvusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/.
Helsingin kaupunginkirjaston suurin ruotsinkielisten lastenkirjojen kokoelma on Rikhardinkadun kirjastossa. Suuret kokoelmat on myös Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kaikista Helmet-kirjastoista eniten ruotsinkielisiä lastenkirjoja on Kauniaisten kirjastossa, Espoon Sellon ja Ison omenan kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta lötyi aiheestasi seuraavia kirjoja:
Työ ja ihminen--työympäristötutkimuksen aikakauskirja 4/98--Uudet työorganisaatiot ja muuttuvat työn vaatimukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 1998, 12. vsk., S. 269-364,// Keskinen, Soili: Päiväkotihenkilöstön sisäisten mallien yhteys työviihtyvyyteen, työn rasittavuuteen ja ammatti-identiteettiin, Turun yliopisto, Turku, 1990// Päiväkoti työyhteisönä, Soili Keskinen, Nana Virtanen (toim.), Helsingin yliopisto, [Helsinki], 1999// Siren-Tiusanen, Helena:Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään--näkökulmia nuorimpien päiväkotilasten kuormittuvuuteen, Likes-tutkimuskeskus, Jyväskylä, 1996// Lahikainen, Anja Riitta: Uuteen päivähoitoon...
Mainostaminen on kallista, joten mainostajalla ei ole mitään yleistä syytä jatkaa ajallisesti ohimennyttä kohdetta. Mainoksen näkyminen yli oletetun ajan voi johtua sopimusteknisistä syistä eli että tarjolla on ollut vain paketti, joka menee ajallisesti välttämättömän yli. En usko, että tällainen kuitenkaan on tavallista, niin kallista varsinkin television mainosaika on aina ollut.
Heikki Poroila
