Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en...
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule...
Tuohinopsakki (Philodromus margaritatus).
Ötökkätiedossa kerrottu: "Koko naaras 5-6 mm." kertoo vartalon pituudesta. Aamulehden artikkelissa (joka ei välttämättä avaudu kuin tilaajille), luonnontieteellisen museon amanuenssi Tomi Kumpulainen kertoo tuohinopsakin olevan jalkoineen mitaltaan yli pari senttiä. Se on Suomessa yleinen ja luonnonvarainen laji.
Lähteet:
https://www.otokkatieto.fi/species?id=412
https://tinyurl.com/tuohinopsakki
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000009575809.html
Axel Gabriel Ingeliuksen Vårsång (san. tuntematon) on tallennettu äänitteelle Ylen klassista. 3, Ylen klassiset - suomalaisia lauluja 1800-luvulta (1990). Laulun esittää Taru Valjakka Meri Louhoksen säestämänä.
Sulho Rannan laulu Prinsessa ja trubaduuri Einari Vuorelan sanoihin on tallennettu äänitteelle Tunnelmallisia lauluja (1990) Aulikki ja Elina Jylhä esittävät laulun Pentti Koskimiehen säestämänä.
Äänitteet ovat kuunneltavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa. Kuuntelukopiot on tilattava etukäteen.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Kansalliskirjastoon, mikäli sinulla on kysyttävää asiasta.
kansalliskirjasto@helsinki.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5137895?sid=3990750635
https://...
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Hei!
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupunkiveneitä välittävään Skipperiin.
Näin he vastasivat:
"Kaupunkivenepalvelumme varaukset toimivat verkon kautta, joten varauksen tekoon tarvitaan laite, joka on yhteydessä internetiin. Henkilö, jolla ei ole käytössään tällaista laitetta, ei siis valitettavasti pysty venettä vuokraamaan. Kahvilaan saavuttaessa täytyy pystyä näyttämään henkilökunnalle, että on tehnyt varauksen, jotta saa veneen avaimen sekä pelastusliivit. Kaupunkiveneitä käyttää myös moni iäkkäämpi ihminen."
Kyseessä voisi olla Kesäpäivä Kangasalla -laulun karjalankielinen käännös Kezäpäiväine Karjalan mäjel. Käännöksen on laatinut 1920-luvulla Iivo Härkönen julkaisuun nimeltä Nouseva heimo. Yleisradio on vuonna 2001 tehnyt laulusta äänitteen, jolla esiintyvät Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Ilkka Paananen (piano).
Laulun voi kuunnella Yle Areenassa, sieltä löytyy myös lisätietoa kyseisestä kappaleesta: Kezäpäiväine Karjalan mäjel
Tietoa äänitteestä Fono-tietokannassa: Kuusi karjalaista laulua
Finna.fi halla löysin neljä kirjaa, kaksi nuottia ja kymmenen äänitettä, joissa on tekijän A.V. Jaakkola aineistoa. Linkki hakutulokseen.Kalervo Mäkinen on kirjoittanut A. V. Jaakkolasta kirjan Elämä ja runot (2020) Linkki Finna.fi
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa...
Kirjailija Marjaana Aumasto kertoi, että teksti on hänen omasta päästään, ja että teksti, kokonaisuudessaan kolme säkeistöä, on syntynyt (sanoitettu ja "sävellettykin") jo ennen romaanin kirjoittamista. Ja kun se tuntui sopivan luontevasti romaaniin, hän lisäsi sen sinne.
Vaskin verkkokirjastosta löytyy 1970-luvun maantieteen oppikirjan Meidän maailma 3 opiskeluosa ja tekstiosa vuosilta 1970 ja 1971:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179490
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.179501
Hakua läheltä liippaavia kirjoja löytyi myös, muun muassa Väinö Auerin Maantieto kansakouluja varten vuodelta 1961 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.59828 ja 4. ja 5. luokan Perusmaantieto-oppikirjat vuodelta 1980 https://vaski.finna.fi/Record/vaski.113525 ja https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112587.
Kirjat sijaitsevat Turun pääkirjaston varastossa, ja ovat normaaliin tapaan varattavissa verkkokirjaston kautta.
Finnan tietokannasta löytyy myös hakusanalla "YKL 40.07" (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän...
Hei
Finavian ohjeistuksen mukaan jäätyneitä nesteitä ei saa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Jäätyneet nesteet noudattavat nesteiden käytäntöjä matkatavaroissa. Ohjeistus on yhdenmukainen EU:n alueella.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia, mutta säilyttää itsellään vapauden päättää mitä lahjoituksilla tekee. Mainitsemasi kirja kelpaa oikein mainiosti--sitä ei ole toistaiseksi hankittu kirjastoon ja lukijoita sille löytyy varmasti. Voit tuoda sen mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen, ja jos haluat antaa sen tietylle kirjastolle, kerro samalla tämä toivomuksesi.
Koira-aiheisia runoja on sekä yksittäisissä runokirjoissa että -kokoelmissa. Lähikirjastostasi löytynee Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2, joiden avulla voi jäljittää sopivia runoja. Esimerkiksi Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tuluskukkaro ja Elina Karjalaisen Uppo Nallen kootut runot sisältävät useitakin koira-aiheisia runoja.
Nikko-nimen lähtökohta on Nikolaus-, Nikodemus- ja Nikolai nimissä. Nimen pohjana on kreikkalainen nimi Nikodemos 'kansanvoittaja' (nike 'voitto', demos 'kansa').
Julius on alkuaan latinan kielinen sukunimi, jonka on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä.
Aleksanteri on alkuaan kreikan kielen Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Joissakin nimikirjoissa ihmisten tai miesten puolustaja, miehuullinen.
Lisätietoja saa nimien eri muodoista, rinnakkaisnimistä, nimipäivistä ja nimien merkityksistä seuraavista lähteistä:
Kustaa Vilkuna: Etunimet - esim. v 1990 painoksesta
Pentti Lempiäinen: Suuri Etunimikirja v. 1999
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön v. 2007
Eeva Riihonen: Mikä lapselle...
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
